Gynekologilla käynti saattaa jännittää etukäteen ja aiheuttaa kipua, jopa häpeää. Tämä kävi ilmi eeva.fin kyselyssä, johon vastasi yli 600 ihmistä. Kysely tehtiin loppuvuonna 2022.
Kipua koettiin etenkin erilaisissa toimenpiteissä, mutta myös ihan tavallisessa sisätutkimuksessa, jossa tarkastetaan ulkosynnyttimet, emätin ja kohdunsuu sekä tunnustellaan munasarjat ja kohtu.
Katso videoilta vastaajien kokemuksia gynekologista tutkimuksista ja toimenpiteistä.
Hyväksy evästeet
YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.
Gynekologin mukaan niin ei pitäisi olla.
”Tavallinen sisätutkimus on naiselle usein epämiellyttävä, mutta kivulias sen ei pitäisi olla”, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja gynekologian erikoisalajohtaja Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.
Kyselyssä 60 prosenttia vastaajista kertoi tunteneensa kipua gynekologin vastaanotolla. Joka neljäs vastaaja kertoo kokeneensa kipua usein.
Kipu voi johtua liian suurista välineistä
Syyt kivun kokemiseen voivat olla moninaisia. Vastauksissa mainitaan esimerkiksi liian suuret instrumentit, gynekologin kovakouraisilta tuntuvat otteet ja sairaudet, kuten endometrioosi.
Henkistä kipua koettiin lääkärin vähättelevästä ja tylyltäkin tuntuvasta käytöksestä.
Kyselyyn vastanneiden kokemuksia kivusta
”Yleislääkäri yritti väkisin vängätä emätintä sillä välineellä auki, se sattui, koska minua jännitti ja lääkäri samalla huusi minulle, että jos en rauhoitu ja verenpainettani ei saada vastaanottotilanteessa normaalina pidettävälle tasolle, en saa uutta ehkäisyreseptiä.”
”Fyysistä painetta, repivää tunnetta, vihlontaa, kirvelyä, kylmän metallin tunne. Henkisesti kipua siitä että lääkäri kiukuttelee koska halusin abortin.”
”Liian kovakouraista ronkkimista, erityisesti yksi miespuolinen gyne jäänyt mieleen, joka ei juuri kertonut mitä teki eikä yrittänytkään varoa tai kysyä edes onko kaikki ok.”
Gynekologikäynnillä ihminen voi tuntea olonsa erityisen haavoittuvaiseksi, sillä vastaanotolla puhutaan varsin henkilökohtaisista asioista ja kajotaan intiimiin osaan kehoa.
Vastaanottokäynnin onnistuminen on lopulta asiakkaan ja lääkärin yhteispeliä.
Kokemukseen voi vaikuttaa itse muun muassa olemalla avoin. Gynekologi Anna-Mari Heikkisen mukaan olisi ensisijaisen tärkeää, että asiakas kertoisi lääkärille peloistaan ja aiemmista kivun kokemuksistaan – mielellään siinä vaiheessa, kun housut ovat vielä jalassa.
”Kaikkia jännittää, eikä tutkimus ole kenestäkään miellyttävää, vaikka olisi synnyttänyt kymmenen lasta ja vaikka olisi tehty satoja tutkimuksia. Jos gynekologi tietää, että asiakasta pelottaa ja että aiemmin on sattunut, hän osaa edetä hitaammin, olla erityisen varovainen ja kysyä välillä, tuntuuko kipua. Tarvittaessa tutkimus voidaan välillä keskeyttää ja jutella siitä, mikä tuntuu hankalalta.”
Kivulle löytyy toisinaan luonnollinen selitys: jos immenkalvo on kireä, tutkimus voi tehdä kipeää eikä välttämättä onnistu ollenkaan. Jos tiedostaa tämän, eli esimerkiksi tamponin tai kuukupin käyttö ei ole onnistunut, asiasta kannattaa ehdottomasti kertoa ennen tutkimusta gynekologille.
”Lääkäri kyllä huomaa tämän, mutta etukäteen annettu info auttaa molempia.”
Kokemuksia tutkimusvälineistä
”Mieslääkäri ronskin ottein laittelee spekulaa ja vääntää sitä.”
”Tutkimuksessa on käytetty ehkä liian isoja välineitä, joten olen tuntenut kipua.”
”Se levittäjäjuttu kun työnnetään sisään, sattuu aina.”
Kipua voi aiheuttaa sekin, jos emätin on erityisen tiukka. Erityisen hankalaa on, jos tutkimus tehdään liian suurella instrumentilla emättimen tiukkuuteen nähden. Instrumenttien leveys vaihtelee yhden ja kolmen senttimetrin välillä.
Tiukkuuteen vaikuttaa rakenteellisten seikkojen lisäksi se, onko naisella ollut emätinyhdyntöjä tai synnytyksiä ja onko vaihdevuosiin liittyen estrogeenin tuotanto loppunut.
”Yksityisellä gynekologilla voi olla käytössään yli kymmenen erikokoista ja -muotoista instrumenttia, mutta terveyskeskuksissa ja seulonnoissa valikoima saattaa olla suppeampi. Tutkimuksen tai toimenpiteen tekijä arvioi, millaisella välineellä toimitaan, mutta asiakas voi itsekin toivoa, että käytettäisiin esimerkiksi mahdollisimman pientä.”
Joskus kovin voimakkaat vatsa- tai kuukautiskivut voivat olla merkki siitä, että sisätutkimuksessa löytyy jotain kipua aiheuttavaa. Tylsää tilanteessa on, että tuolloin yleensä itse tutkimuskin tekee kipeää.
Tavallisia alavatsakivun aiheuttajia ovat erilaiset gynekologiset oireet tai sairaudet, kuten endometrioosi ja erilaiset tulehdukset.
Tutkimus voi tuntua inhottavalta myös, jos naisella on estrogeenin puutteesta johtuvat hauraat limakalvot tai jännittyneet lantionpohjan lihakset.
Jännittäminen lisää tuskaa
Katso videolta kyselyyn vastaajien kokemuksia jännityksestä ja pelosta.
Hyväksy evästeet
YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.
Kaikkein suurin kipua lisäävä tekijä on jännitys. Siitä kärsii gynekologisten tutkimusten ja toimenpiteiden yhteydessä puolet kyselyyn vastanneista.
Jännittäminen on ongelmallista, sillä se vaikuttaa ihmiseen hyvin kokonaisvaltaisesti. Jännittäessä myös lihakset jännittyvät, ja tämä saa aikaan sen, että instrumentit tuntuvat kiristäviltä ja lääkäri saattaa joutua painamaan vastaan tutkiessaan kohtua ja munasarjoja emättimen kautta.
Jännitys vaikuttaa myös kohdun asentoon.
”Kun pakaroita jännittää, kohtu nousee korkeammalle ja kohdun asento saattaa kääntyä. Tällöin kohdunkaulaa etsiessä lääkäri voi joutua kääntelemään instrumenttia emättimen sisällä. Se tekee monille kipeää”, Heikkinen kuvailee.
Kaikkein tehokkain – ja halvin – keino yrittää kitkeä kipua saattaakin olla rentoutuminen.
Rento olo tutkimuspöydällä on kuitenkin monelle utopiaa.
Kokemuksia rentoutumisesta
”Kaikki gynekologit eivät suhtaudu pelkoon asiallisesti, vaan 'käskyttävät' rentoutumaan ja pitävät luennon siitä miksi tutkimuksia ja toimenpiteitä tehdään. Ihan kun se auttaisi rentoutumaan! Potilaan pelko on todellista ja lääkäreiden tulisi hyväksyä ja opetella kohtaamaan se.”
”Olen etsinyt ja löytänyt hyvän gynekologin ja hänen tutkimuksensa on aina kivuton. Hän on erittäin rauhallinen, helläkätinen ja kohtelias, toista kunnioittava. Hän lisäksi kertoo koko ajan mitä tapahtuu. Hänestä en luovu, vaikka käynti maksuineen kirpaiseekin.”
”Rentoutumista edesauttavat luottamus lääkäriin ja se, että kertoo peloistaan lääkärille. Jos luottamusta lääkäriin ei synny, kannattaa vaihtaa lääkäriä”, Anna-Mari Heikkinen sanoo.
Aina edes rentoutuminen ei auta. Gynekäynnillä koettuun kipuun on saatavilla lääkkeellistä lievitystä, mutta vain jos sitä osaa pyytää, ja vain, jos kyse on toimenpiteestä tai näytteenotosta.
”Tavallisessa gynekologisessa tutkimuksessa pitäisi puuduttaa koko lantionseutu. Ihmiset kyllä ymmärtävät, ettei se ole mahdollista.”
Eeva.fin kyselyssä 80 prosentille vastanneista ei ollut koskaan tarjottu kivunlievitystä tutkimuksen tai toimenpiteen yhteydessä.
”Kaikki eivät tiedä, että kipua on mahdollista lievittää. Onneksi tietoisuus on viime vuosina lisääntynyt ja kivunlievitystä osataan jo pyytää”, Terveystalossa työskentelevä Anna-Mari Heikkinen sanoo.
Tavalliseen sisätutkimukseen verrattuna on tavallisempaa, että kivunlievitystä kaivataan toimenpiteisiin ja näytteenottoihin. Esimerkiksi kierukan laitto ja poisto voivat aiheuttaa lievästä vaikeaan kipua. Silloin riittää, että puudutetaan pelkkä kohdunkaulan kanava paikallispuudutteella.
Paikallispuudutteen voi saada joko pistoksena, suihkeena tai geelinä. Puudutteesta voi olla apua paitsi kierukan laittoon liittyvässä kivussa myös kohtuontelon näytteiden ottamisessa.
Papa- tai HPV-näytteen otossa puudutteista ei ole apua. Ne voivat sitä paitsi haitata otettujen näytteiden tulkintaa.
Koska kaikki lääkärit eivät käytä puudutuksia, toive kivunlievityksestä kannattaa ilmaista jo gyneaikaa varatessa. Lisäksi on huomioitava, että puudutteen hinta lisätään yksityisvastaanotoilla laskuun.
Jos sisätutkimus tuntuu kivuliaalta, on onneksi myös vaihtoehtoisia tapoja tutkia. Jos kipu on niin voimakasta, ettei instrumenttia saa laitettua emättimeen, on mahdollista tutkia varovasti sormella.
Myös geelillä liukastettu pyöreäpäinen ultraäänilaitteen anturi voi tuntua metallista instrumenttia miellyttävämmältä.
”Tutkiminen ultraäänellä voi auttaa löytämään kivun syyn.”
Särkylääkkeet eivät tehoa voimakkaaseen kipuun, mutta ne voivat viedä kivulta pahimman terän.
”Voi kokeilla, että ottaa yksigrammaisen parasetamolin ja 600 milligrammaisen ibuprofeenin tunti ennen vastaanottoaikaa”, Heikkinen vinkkaa.
Häpeä häiritsee avun saantia
Katso videolta vastaajien kokemuksia häpeästä.
Hyväksy evästeet
YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.
Gynekologin vastaanotolla naisen pitäisi pystyä puhumaan luottamuksella intiimeistäkin asioista ja asettua tutkittavaksi mitään häpeämättä. Jostain syystä tämä ei aina onnistu. Eeva.fin kyselyssä 40 prosenttia oli tuntenut häpeää tai syyllisyyttä jostakin asiasta gynekologin vastaanotolla.
Mikä meitä sitten hävettää? Kyselyn mukaan eniten häpeän tunteita aiheuttaa paino.
Asiakkaan ylipaino voi olla gynekologin vastaanotolla erityisen herkkä asia. Kyselyn perusteella moni häpeää painoaan ja alastomuuttaan, vaikkei gynekologi edes noteeraisi asiaa. Osa vastaajista tunnusti, että on jättänyt menemättä vastaaotolle häpeän vuoksi.
Tilanne voi olla gynekologille kinkkinen. Gynekologi saattaa joutua tutkiessaan painamaan vatsaa tavallista kovempaa, jotta tuntisi vatsanpeitteiden läpi munasarjat ja kohdun.
”Munasarjat ovat hyvin pienet. Vatsanpeitteiden lisäksi on painettava suolta niiden tieltä. Tarvittaessa apuna voi käyttää ultraääntä, joka kertoo tarkemmin, mitä munasarjoissa ja kohdussa tapahtuu.”
Ultraäänitutkimusta varten pitää kuitenkin yksityisillä klinikoilla kaivaa lisää kuvetta.
Painon lisäksi häpeää aiheuttaa muun muassa oma seksielämä – tai sen puute.
Kokemuksia häpeästä
”Olen lihonut 20 kiloa parin vuoden aikana. Hävettää olla näin lihava ja näyttää reisissä olevat hiertymät ja läskipoimujen aiheuttama ihottuma sisäreisissä.”
”Painosta on sanottu aina ja sen vuoksi luultavasti luullaan, ettei sulla ole tuntoaistia olemassa.”
”Alavatsaa on paineltu niin kovaa, että alue on ollut jälkeenpäin yhtä isoa mustelmaa. Perusteluna on ollut, että kun on tuota ylipainoa, niin on pakko painella kovasti.”
”Oli noloa paljastaa gynelle, että olen parisuhteessa naisen kanssa ja harrastan silti aina välillä irtosuhteita miesten kanssa.”
”Gynekologi kysyi seksielämästä ja sanoin, ettei sellaista ole. Olisin halunnut siirtyä nopeasti seuraavaan aiheeseen, mutta gynekologi jatkoi puhetta ikään kuin seksiä olisi.”
Gynekologi Anna-Mari Heikkisellä on selkeä viesti ihmisille, jotka häpeävät.
”Ei tarvitse eikä kannata hävetä. Gynekologi tutkii, ei tuomitse”, hän sanoo.
”Jos paino tai jokin muu asia hävettää, siitä kannattaa mainita. Kun kissan nostaa pöydälle etukäteen, gynekologi ymmärtää suhtautua oikein. Lääkärin ammattitaitoa osoittaa se, että hän kysyy halukkuuden puhua arkaluontoisista asioista ennen kun alkaa niistä kysellä.”
Moni vastaajista oli sitä mieltä, että jännitystä, häpeää ja kipua lieventää kaikkein tehokkaimmin lääkärin ymmärtäväinen ja empaattinen suhtautuminen.
Kokemuksia empatiasta ja rohkaisusta
”Gynekologin kanssa asioista puhuminen ennen tutkimusta on aina helpottanut. Varsinkin viimeisen kymmenen vuoden aikana lääkäreiden ymmärrys ja empatia ovat kasvaneet. On myös ollut hienoa nähdä, kuinka nuoret naislääkärit käsittelevät 'vanhempaakin' naispotilasta.”
”Minusta näytteenotot ja kierukoiden asettamiset ja poistot ovat olleet enemmänkin epämiellyttäviä kuin kivuliaita. Tilannehan on kuitenkin lyhytkestoinen. Tähän on myös varmaan vaikuttanut hoitohenkilökunnan ystävällisyys ja se, että kerrotaan etukäteen mitä tapahtuu.”
”On kannustettu käymään tarkastuksissa useammin ja sanottu, ettei tarvitse hävetä. Se kaikki on luonnollista ja kuuluu naiseuteen. Onneksi gynekologi on ollut ymmärtäväinen ja ihana ihminen ja osannut löytää juuri ne oikeat sanat.”
”Rento ja mukava gynekologi rentouttaa mielen ihan vain juttelemalla. Ei tuomitse ja on ymmärtäväinen.”
Gynekologikäynnistä on tärkeää saada mahdollisimman miellyttävä, sillä epämiellyttävä kokemus ei pelkästään pilaa päivää, vaan voi vaikuttaa elämään kauaskantoisesti. Kokemus voi heijastua paitsi seuraaviin gynekologikäynteihin myös synnytyksiin ja seksielämään.
”Voi esimerkiksi olla voimauttava kokemus huomata, että on voittanut kivun ja osannut rentoutua. On tärkeää, että voi lähteä vastaanotolta ja huokaista, että mitään kamalaa ei tapahtunutkaan.”
Videoiden ja kuvien lainaukset ovat eeva.fin kyselyssä saatuja vastauksia.
Toimittaja: Laura Savolainen
Kuvaus: Antti Raatikainen
Leikkaus: Kim Kauppinen
Videoiden ääni: Kati Lahtinen
Eeva.fi kysyyMiksi naisen pitää kärsiä kivusta gynekologilla? Eeva.fi kysyi, näin gynekologit vastasivat
Naisten terveysJäitkö yksin hankalien oireiden kanssa? Naisten terveysvaivojen vähättely pitkittää diagnoosin saamista ja aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä
HyvinvointiGynekologinen operaatio vei Pia Riekkiseltä halut: ”Leikkauksesta asti olen tuntenut olevani rikki ja viallinen”
HyvinvointiRiesana jokakuinen tulva? Runsaiden kuukautisten taustalla voi piillä kasvain
