Eeva

Hei nyt ihan oikeasti, perinteinen naiskuva täytyy mäjäyttää rikki – tutkimuskin todistaa, että alle kolmannes naisista tuntee nykyisen kuvan naisista omakseen

Hei nyt ihan oikeasti, perinteinen naiskuva täytyy mäjäyttää rikki – tutkimuskin todistaa, että alle kolmannes naisista tuntee nykyisen kuvan naisista omakseen
Tuore tutkimus varmistaa sen, minkä moni on tiennyt sydämessään jo pitkään: Naiskuva on jäänyt auttamatta ajasta jälkeen. Liian kapea kuva naisena olemisesta aiheuttaa valtavan monelle paineita ja epävarmuutta. Valtaosa naisista ajattelee, että nykyinen naiskuva on niin ahdas, ettei itse sovi siihen.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 25.10.2022

Sovinnollinen hoivaaja. Sosiaalinen ja empaattinen pärjääjä. Kauneutta arvostava ja ulkonäöstään huolta pitävä perheen tsemppari. Miehen vastavoima. Yhteisönsä äitihahmo, joka hahmottaa kokonaiskuvan ja johtaa ennemmin ihmisiä kuin asiaa.

Jokseenkin tällainen on 2020-luvun yleisen naiskuvan ihannenainen, jos naisilta itseltään kysytään, kertoo A-lehtien teettämä tuore tutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin, millaiseksi suomalaiset naiset kokevat vallitsevan naiskuvan. Naisilta kysyttiin, miten naiseus heidän mielestään nyt määritellään, sopivatko he itse määrittelyyn ja mihin suuntaan he haluaisivat naiskuvan kehittyvän.

Naisen omakuva 2030 -tutkimus – näin se tehtiin

  • Tutkimuksen toteutti A-lehtien tilauksesta Frankly Partners keväällä ja kesällä 2022.
  • Ensin tehtiin kymmenen haastattelua asiantuntijoiden kanssa.
  • Seuraavaksi toteutettiin kaksi kuuden hengen ryhmäkeskustelua, johon osallistui eri-ikäisiä naisia eri puolilta Suomea.
  • Viimeisessä vaiheessa tehtiin kyselytutkimus, johon osallistui 800 täysi-ikäistä suomalaista naista. Aineisto vastaa ikä- ja aluejakaumaltaan suomalaisia naisia. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä.

Naiskuva on liian ahdas, ja se paineistaa liki kaikkia

Tutkimustulosten viesti on selkeä: Nykyinen naiskuva on jäänyt auttamatta jälkeen siitä, mitä naiset oikeasti ovat, ja liian kapea kuva naiseudesta aiheuttaa paineita ja epävarmuutta.

Vastaajista harvempi kuin joka kolmas kertoo sopivansa perinteiseen kuvaan naiseudesta. Suurin osa naisista ajattelee, että nykyinen naiskuva on niin ahdas, etteivät he itse sovi siihen.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoo kokevansa joskus sisäistä painetta sopia naiskuvaan.

”Naisille yhteistä on oikeastaan vain suhde julkiseen naiskuvaan. Kaikkien on otettava siihen kantaa.”
Malin Gustavsson, asiantuntijahaastateltava

Yksi tutkimusta varten haastatelluista asiantuntijoista, Ekvalitan toimitusjohtaja ja tasa-arvoasiantuntija Malin Gustavsson kiteyttää naisia yhdistävät piirteet näin:

”Naisille yhteistä on oikeastaan vain suhde julkiseen naiskuvaan. Kaikkien on otettava siihen kantaa.”

Monimuotoiset perheet -hankkeen johtava asiantuntija Anna Moring puolestaan toteaa, että vallitsevan naiskuvan ja naisten sisäisen kokemuksen välillä on ristiriita.

”Moni sanoo, että se miten he ajattelevat naisista yleisesti ja se miten he itse ajattelevat olevansa nainen, on kaksi eri asiaa. Oma kokemus ja nähty kuvasto ovat siis keskenään hyvin erilaiset.”

”Ulkonäköpaineet, oletukset siitä, että naisena olen mukautuva, kiltti ja hoivaava muita (eritoten miehiä) kohtaan, oletus, että naisena pidän lapsista ja haluan lapsia (en pidä enkä halua). Oletus, että naisena olen siisti (en ole) ja tykkään ruoanlaitosta (vihaan).”
Kyselyvastaus
”Naiseus on armotonta, jos et täytä vaatimuksia, joudut kritiikin kohteeksi.”
Asiantuntijahaastateltava
”Tykkään olla arjessa rennosti, mutta joskus on kiva laittaa enemmän meikkiä. Silloin alkaa kuitenkin heti miettiä, onko kuitenkin ”liikaa”. Olisi kivaa, jos sellainenkin laittautuminen olisi sallittua ilman, että pidetään heti pinnallisena.”
Fokusryhmä
”Asuin pienemmällä paikkakunnalla, siellä oli ulkonäkökeskeistä ja lisäännyttiin nuorena, mikä ajoi pois. Nuori nainen joko jäi jumittamaan ja perusti perheen tai sitten lähti opiskelemaan.”
Fokusryhmä

Perheen luotettava soppatykki vai tatuoitu poikatyttö?

Tutkimukseen vastanneiden naisten vastauksista näkyy, että naiseutta määrittää ensisijaisesti yhä biologinen rooli. Nainen hahmotetaan usein esimerkiksi äitiyden kautta: huolehtijana ja kodin ”pomona”.

Sama kuva heijastuu kodin ulkopuolelle, esimerkiksi työelämään.

Myös ulkonäköön liittyvät asiat yhdistyvät tutkimustuloksissa vahvasti perinteiseen naiskuvaan. Kunnon naisen kuuluu kantaa huolta ulkomuodostaan ja panostaa siihen.

Kun naisilta itseltään kysyttiin, millaisia ominaisuuksia ja kuvauksia he liittävät itseensä, kuvaukset olivat huomattavasti monipuolisempia.

Naiset eivät näe itseään ensisijaisesti hoivaajina tai tsemppareina, vaan vahvoina, hauskoina, analyyttisina, rohkeina, pärjääjinä, tunnollisina ja mukautuvina, kokonaisina ihmisinä.

Tutkimuksessa näkyy selvästi monien naisten halu tehdä pesäeroa perinteisiin naiskuvauksiin, joita he eivät allekirjoita omakseen. Osa kuvaili itseään tatuoiduksi poikatytöksi ja korosti olevansa lähtökohtaisesti erilainen, ”ei kuin muut naiset”.

Naiset eivät näe itseään ensisijaisesti hoivaajina tai tsemppareina, vaan vahvoina, hauskoina, analyyttisina, rohkeina, pärjääjinä, tunnollisina ja mukautuvina, kokonaisina ihmisinä.

Kunnianhimoisuus, tavoitteellisuus ja urheilullisuus nousevat naisten henkilökohtaisten kuvausten kohdalla esiin. Yleisen naiskuvan määritelmistä kuvaukset kuitenkin jostain syystä puuttuvat.

Naisten omakuva ei ole tutkimuksen mukaan vain positiivinen. Vastaajat liittivät negatiiviset kuvaukset selvästi enemmän itseen kuin yleiseen naiskuvaan. Pettymys omaan ulkomuotoon, väsymys, tylsyys ja heikkous korostuivat vain naisten omien kuvausten kohdalla. Ihannenaiseen tällaisia määritelmiä ei yhdistetä.

Hetkonen, mikä tässä onkaan se ongelma?

Mitä väliä sillä on, kokevatko naiset vastaavansa yleistä naiskuvaa? Eivätkö naiset voisi lopettaa kitinää ja hyväksyä, että ihannenainen on yhä jonkinlainen Neitsyt Marian, Äiti Teresan, Mona Lisan ja Afroditen risteymä? Eihän naiskuvasta ole kenenkään pakko ottaa paineita.

Jos paineet pystyy väistämään, hyvä. Neutraali suhtautuminen naiskuvaan on nyt julkaistun tutkimuksen mukaan naiselle itselleen helpoin tie. Naiset, joilla on neutraali suhde naiskuvaan, kokevat vähemmän sisäistä ja ulkoista painetta naiseuteen liittyen.

Naiskuvan unohtaminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Tutkimuksessa korostuu se, että omaksumme roolit ja roolimallit jo varhain. Otamme ne annettuna. Naiset eivät näe itseään esimerkiksi johtajina, koska esikuvat puuttuvat. Kun kuva naiseudesta on kapea, se heijastuu naisten käsityksiin omasta itsestään.​

”Tarvitsemme vielä paljon lisää esimerkkejä siitä, mitä kaikkea nainen voi ja saa olla.”

”Ihmiset uskovat todeksi sen, minkä näkevät ympärillään. Kulttuuri taiteesta televisioviihteeseen toistaa yhdenlaista naiskuvaa. Se vahvistaa rakenteita kyseenalaistamatta sitä, onko kuva totta.​ Siksi tarvitsemme paljon lisää esimerkkejä siitä, mitä kaikkea nainen voi ja saa olla”, tutkimuksessa todetaan.

Vaikka suhtautuminen naisiin on yhä sallivampaa ja monipuolisempaa, meillä on vielä pitkä matka sinne, missä kaikki naiset saisivat tuntea olonsa oikeanlaisiksi:

”Naisen tulee saada olla laittautunut seuraihminen aivan kuten naiskuvaamme kuuluisi mahtua kotona viihtyvä luonnonlapsikin.”

”Kun naisia hakeutuu lääkäriksi ja yleislääkärin sijasta vaikka kirurgiksi, se työntää naisten urapolkuja eteenpäin, näyttää että nainenkin voi olla pätevä.​”
Fokusryhmä
”Myös naisissa itsessään on sisäistettyä naisvihaa paljon. Jos vaan lähdettäisiin kannustamaan naisia toinen toisellemme, annettaisiin olla useita rooleja samaan aikaan. Pääministeri ja äiti vaikkapa, ilman sen kummempaa.​”
Fokusryhmä
”Tulevaisuudessa nainen saisi itse valita kuinka määrittävä tekijä sukupuoli on omassa identiteetissään.”
Malin Gustavsson, asiantuntijahaastateltava
”Olla huoleton ja epätäydellinen. ​Olen vahvasti kasvanut kiltin tytön rooliin, ja tehnyt paljon töitä, että voisin olla armollisempi itselleni. Tulevaisuudessa saisin olla ​just niin kuin on. Moninaisena ja epätäydellisenä.”
Fokusryhmä

Kommentoi +