Terve ja ehjä iho antaa suojan bakteereja, kemikaaleja ja uv-säteilyä vastaan. Iho on tuikitärkeä panssari, joka ei päästä mitä tahansa tunkeilijoita elimistöön.

Iho osallistuu myös lämmönsäätelyyn: kylmällä säällä pintaverisuonet supistuvat ja pitävät lämmön elimistössä. Lämpimällä säällä taas suonet laajenevat ja päästävät lämpöä. Ihossa on miljoonia hikirauhasia, joiden kautta valutettu hiki estää ylikuumenemista paitsi helteillä myös treenatessa.

Iholla sijaitsee tuntoaisti. Sen ansiosta kiskaiset sormet pois kuumalta liedeltä tai saat mielihyvää, kun läheinen kapsahtaa kaulaan.

Ihotautien erikoislääkäri Toni Aho sanoo, että iholla on myös psykologinen ja sosiaalinen merkitys. Ihon kunnolla on vaikutus itsetuntoon, ja esimerkiksi näppylät saattavat tehdä itselle vähemmän viehättävän olon.

Terve iho ei kutise ja hilseile, toki kannattaa huomioida vuodenaikojen vaikutukset. Talvisin löytyy tuskin monta ihmistä, jonka iho ei karheutuisi kuivuuttaan. Jokaiselle suomalaiselle voikin suositella perusvoidetuubia kylppärin kaappiin.

Ikääntyessä ihon solukerrokset ohenevat ja rasva-aineenvaihdunta hidastuu, mikä osaltaan aiheuttaa kuivuutta ja kutinaa. Ongelmaa ei kannata nopeuttaa tupakoimalla tai oleilemalla auringossa ilman aurinkosuojaa.

Jos valitset suojakertoimeksi SPF 50:n, aurinko­voiteen kanssa ei tarvitse läträtä tunnin välein ja ehkäiset samalla maksaläiskiä. Niitä on huomattavasti helpompi estää kuin hoitaa.

Tarkasta luomet kerran vuodessa kaverin kanssa. Ota luomista kuvat, jotta saat vertailupohjaa ensi kertaa varten. Näytä lääkärille harmaan, punaisen tai sinisen kirjavat luomet, isokokoiset tai parissa kuukaudessa kasvaneet luomet.

Suihkun alla kannattaa käydä joka päivä varsinkin jos liikut tai hikoilet. Hellävarainen pesuöljy nappaa parhaiten bakteerit ja liat. Kuivaa ihopoimut, kainalot, taipeet ja varvasvälit. Näin vältät hautumat, jotka voivat haavautua. Sipaise suihkun jälkeen iholle ohut kerros perusvoidetta, joka sitoo veden ihoon ja saat tuplakosteutuksen.

Kuivaharjaus on kyseenalainen villitys, sillä se voi vaurioittaa ihoa suojaavaa sarveiskerrosta. Harjaa mieluummin kevyesti suihkussa.

Ruokavaliolla on vähäisempi vaikutus ihoon kuin usein ajatellaan, mutta pari seikkaa on hyvä tietää: Nopeat hiilarit, kuten sokeri ja vaalea leipä, ja rasvainen ruoka voivat kiihdyttää ihon rasvoittumista ja pahentaa aknea, samoin suuret määrät maitotuotteita. Suklaan ja näppyjen yhteydestä ei ole tutkimusnäyttöä.

Liikunta voi parantaa ihon kuntoa, sillä se vähentää stressiä. Tosin atoopikon kannattaa huomioida se, että hiki usein pahentaa ärsytystä ja kutinaa. Pese hiki tulehtuneelta iholta heti treenin jälkeen ja lepyttele ärsytystä perusvoiteella.

Stressi usein pahentaa atooppista ihottumaa, psoriasista ja ruusufinniä. Myös liiallinen alkoholin käyttö aiheuttaa kehoon stressitilan, joka voi rasvoittaa ihoa ja villitä aknen.

Keski-iässä yleinen ruusu­finni aiheuttaa kasvoille lehahtelevaa punoitusta ja näppyjä. Aurinko, alkoholi ja kuumat ruoat ja juomat pahentavat vaivaa. Käytä itsehoitoon metronidatsoli-emulsiovoidetta. Hankalaan ruusuun saat lisäkonsteja lääkäriltä.

Painonnousu lisää varsi- ja rasvaluomien riskiä. Molemmat luomet ovat hyvälaatuisia ja yleensä harmittomia, ja haitta on lähinnä esteettinen. Luomet voidaan tarvittaessa poistaa.

Arvioiden mukaan joka kolmas tai neljäs aikuinen kärsii jossain elämänsä vaiheessa atooppisesta ihottumasta. Sen tunnistaa kuivasta ja kutisevasta ihosta, jossa on punoitusta ja karheutta. Atooppista ihoa hoidetaan perus-, kortisoni- ja limuusivoiteilla.

Atooppista ihoa kannattaa rasvata mieluummin liikaa kuin liian vähän. Kuivuus aiheuttaa kutinaa ja kutina ihon raapimista, jolloin iho rikkoutuu herkästi. Kuivat kohdat voivat myös haavautua ja halkeilla. Ihovauriot avaavat portin bakteereille: esimerkiksi kantapään haavaumasta voi kehittyä jalkasieni.

Joskus harvoin sitkeä kutina ilman ihottumaa voi olla maksa- tai munuaissairauden oire. Asia voidaan selvittää verikokeilla. Mene lääkäriin, jos kutina haittaa unta tai arkea.

Aurinkokeratoosi aiheuttaa punaisia, karheita läiskiä otsaan, nenään, leukaan ja muille uv-säteilyä saaneille ihoalueille. Vaaleaihoisilla näitä läiskiä muodostuu ikääntyessä verrattain usein. Läiskät kannattaa hoitaa jäädyttämällä.

Aurinkokeratoosista 2–10 prosenttia kehittyy okasoluihosyöväksi. Uusia ihosyöpiä diagno­soidaan 15 000–17 000 vuodessa. Määrä on kasvanut, sillä auringon haitoista on alettu puhua enemmän vasta viime vuosina.

Lääkäriin kannattaa mennä aina, jos rupi tai haava ei parane parissa kuukaudessa tai ihomuutokset oirehtivat muuten.

Asiantuntija: Ihotautien erikoislääkäri Toni Aho, Oulun Ihoterveys