Makuuhuoneessa on muuten hipihiljaista, mutta sydämen tykytys kaikuu korvissa pitkin yötä. Syke vain kiihtyy koko ajan, vaikka olet levossa. Onko kyseessä rytmihäiriö?

– Tiheä syke unta odotellessa johtuu yleensä stressistä. Päivän tapahtumat tai tekemättömät työt pyörivät mielessä. Silloin kyse on normaalista sykkeen nopeutumisesta, kardiologian erikoislääkäri ja Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo.

Sydämen sykettä säätelee tahdosta riippumaton hermosto. Siinä on kaksi osaa: sympaattinen ja parasympaattinen. Sympaattinen nostaa sykettä ja parasympaattinen alentaa sitä. Stressitilanteessa sympaattisen hermoston toiminta vilkastuu.

Myös elintavat vaikuttavat sykkeeseen.

– Tupakkatuotteet supistavat ääreisverenkiertoa, mikä voi nostaa sykettä vielä kauan aikaa sen jälkeen, kun on polttanut savukkeen. Myös runsas alkoholin tai kahvin juonti saavat sydämen tykyttämään.

Normaali sykkeen nopeus on levossa 60–100 lyöntiä minuutin aikana. Urheilijalla se voi olla tätä vähemmän.

– Hyvä sykkeen tunnustelupaikka on ranteessa peukalon puolella. Myös verenpaine­mittari ilmoittaa pulssin.

Jos syke on toistuvasti yli sadan tai se poikkeaa selkeästi aiemmasta, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.

– Huoli herkistää kuuntelemaan sydäntä yöstä toiseen. Kun saa varmuuden, että kaikki on kunnossa, oire voi kadota.

Syke kohoaa fyysisessä ponnistelussa, huonokuntoisella jo pienessäkin rasituksessa. Yleensä liikunta on hyväksi sydänterveydelle.

– Jos ­liikuntaa harrastava ihminen alkaa yllättäen hengästyä tavallista herkemmin, se voi viitata sydän- tai keuhkosairauteen.

Korkea pulssi saattaa viestiä myös ­anemiasta.

Anemiassa veren kyky kuljettaa happea heikkenee. Elimistö reagoi tähän nostamalla sykettä. Anemia aiheuttaa usein väsymystä ja jopa hengenahdistusta.

Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää sydämen toimintaa ja saa sen lyömään nopeammin. Myös kuume kohottaa aina pulssia. Lisäksi vaihdevuosiin liittyvät hikoilupuuskat voivat nostaa sitä.

– Perimä ei vaikuta syketasoon. Tiheä syke ei ole kenellekään luontaista, vaan siihen on aina jokin syy.

Rytmihäiriöllä tarkoitetaan sydämen tahdin toistuvia poikkeavuuksia. Rytmi tuntuu tavallista nopeammalta, hitaammalta tai epätasaisemmalta. Muita oireita ovat sydämen muljahtelu, äkillinen tykytys tai lisä­lyönnit.

Runsas alkoholinkäyttö, kohonnut verenpaine sekä lähes kaikki sydänsairaudet altistavat rytmihäiriöille. Rytmihäiriötaipumus voi myös olla periytyvä, mutta se on harvinaista.

– Iso osa rytmihäiriöistä on hyvänlaatuisia, eikä niihin liity sydänsairautta.

Epätasainen, nopea rytmi on melkein aina merkki eteisvärinästä. On arvioitu, että jopa joka neljäs kokee sen elämänsä aikana.

– Eteisvärinän riski kasvaa selkeästi 70 ikävuoden jälkeen. Tässä vaiheessa pulssin mittaamisesta kannattaisi tehdä aamurutiini.

Hoitamaton eteisvärinä voi aiheuttaa aivohalvauksen. Siksi se on hyvä tunnistaa ajoissa.

Nopean rytmin lääkehoitona käytetään usein beetasalpaajia, jotka rauhoittavat pulssin. Jos nopean rytmin syynä on ylimääräinen sähkörata sydämen rakenteissa, voidaan tarvita toimenpidehoitoa eli katetriablaatiota. Sillä rytmi saadaan normaaliksi.

– Hoito on tärkeää, sillä jos syke on kuukausien ajan yli sadan, vaarana on sydämen vajaatoiminta. Taustalla voi olla oireeton eteisvärinä, jota ei ole havainnut, koska ei ole tunnustellut pulssia.

Se voi olla sydän­infarktin oire. Kipu on silloin pakahduttavaa, ahdistavaa tunnetta rintakehällä. Kipu saattaa säteillä kurkkuun, olkapäihin ja lapaluiden väliin. Joskus se tuntuu vain ylävatsassa. Oireisiin voi liittyä kylmänhikisyyttä. Oireet voimistuvat rasituksessa. Soita välittömästi hätänumeroon 112.

Hakeudu päivystykseen, jos pulssisi on alle 50 ja sinua huimaa tai pyörtyilet. Iäkkäillä syynä voi olla sydämen sähkökatkokset, jotka hoidetaan tahdistimella.

Jos havaitset suorituskykysi alentuneen, etkä kestä rasitusta kuten ennen, kyse saattaa olla sepelvaltimotaudista tai sydämen vajaa­toiminnasta. Oireita ovat myös uupumus ja hengenahdistus.

Jos pulssisi on jatkuvasti yli 100, rytmi on täysin epäsäännöllinen tai siinä tapahtuu äkillinen muutos, kyseessä voi olla hoitoa vaativa rytmihäiriö. Se todetaan lääkärissä sydän­filmin avulla.