Taas flunssa! Miksi juuri minä olen näin usein kipeänä? Vastustuskykyyn vaikuttaa moni asia, myös henkinen kuorma.

Tutkimukset osoittavat, että varsinkin voimakas ja pitkään jatkunut stressi heikentää immuunivastetta eli elimistön vastustuskykyä ja altistaa tulehdustaudeille.

Pitkään stressissä kärvistelleet saattavat siis sairastua normaalia herkemmin ympärillä jyllääviin tauteihin. Tämä johtunee ainakin osin stressihormoni kortisolista.

Kun on stressaantunut, kortisolin määrä kehossa lisääntyy. Se antaa energiaa kuormittavasta tilanteesta selviämiseen mutta heikentää kehon hyökkäysvalmiutta pöpöjä vastaan.

Henkinen stressi voi johtua työpaineista tai elämäntilanteesta. Liiasta treenistä tullut ylikunto voi taas aiheuttaa fyysistä stressiä. Sekin lisää alttiutta sairastua. Ylikunnossa keho ei palaa normaalitilaan rasituksen jälkeen.

Stressi altistaa tulehduksille myös välillisesti.

– Kun on kuormittunut, työstä palautuminen ja uni heikentyvät. Myös itsestä huolehtiminen voi kärsiä. Vastustuskyky laskee, jos syö mitä sattuu eikä liiku riittävästi, sanoo työterveyslääkäri Minna Kujala-Myllynen Aavasta.

Tarkoittaako tämä sitä, että masentunut ja ahdistunut imuroi herkemmin tauteja?

Epäillään, että masennus heikentää vastustuskykyä, mutta näyttö masennuksen ja infektioherkkyyden suhteesta on ristiriitaista.

1990-luvulla havaittiin, että ­masennuksella on yhteys unettomuuteen, väsymykseen, immuunivasteen heikentymiseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. 2010-luvulla selvitettiin, sairastuvatko masentuneet herkemmin influenssaan. Yhteyttä ei löytynyt. Toisaalta on havaittu, että masennukseen liittyy tulehdusalttiutta kuten astmaan ja diabetekseenkin.

Masentuneen flunssa saattaa oikeasti olla pahempi.

Kun vastustuskyky on heikentynyt, tulehdustaudit voivat aiheuttaa vakavampia oireita. Masentuneena tauti myös tuntuu ikävämmältä.

Kujala-Myllysen vastaanotolla potilas saattaa kysyä huolissaan, onko normaalia, että sairastaa vuodessa kolme flunssaa. Kyllä se on.

Jos viettää paljon aikaa pöpöjen keskellä, on esimerkiksi töissä terveyskeskuksessa tai kotona on pieniä lapsia, jopa 5–8 infektiota vuodessa menee normaalin vaihtelun piikkiin.

Jos flunssa oireilee rajusti tai lämpöily jatkuu 5–7 päivää ilman, että näkyy laantumisen merkkejä, kannattaa mennä lääkäriin.

Lääkäri voi katsoa veren tulehdusarvoista, onko kyseessä antibioottihoitoa vaativa bakteeritulehdus.

Jos yskä jatkuu kuukauden, se on syytä tutkia. Kyse voi olla muusta kuin flunssasta, kuten mykoplasman aiheuttamasta keuhkokuumeesta tai poskiontelotulehduksesta.

Pitkittynyt yskä voi myös kieliä astmasta. Se ei välttämättä aiheuta hengenahdistusta vaan voi oireilla pelkkänä yskänä tai limana hengitysteissä. Pahentunut astma voi lisätä sairastumisherkkyyttä ja vaikeuttaa toipumista.

Myös liika rasitus tai ylikunto voi oireilla jatkuvan flunssan kaltaisesti. Olo on vetämätön ja sydän hakkaa. Kuinka helposti tällainen kuitataan vain flunssaksi?

– Varmaan osassa tapauksista oireilu saatetaan aluksi pistää flunssan piikkiin. Jos oireilu pitkittyy eikä tutkimuksissa löydy mitään poikkeavaa, ruvetaan miettimään muita syitä.

On tärkeää, että lääkärille kertoo mahdollisimman kattavasti elämästään.

Flunssa voi lisätä stressiä ja ajaa noidankehään.

– Lieväkin tauti heikentää työtehoa. Työ kasaantuu, huoli lisääntyy ja stressi pahenee.

Rajujen tautien jälkeen ihminen voi olla viikko­tolkulla toipilas. Jaksaminen on koetuksella, mikä voi vetää mielen matalaksi. Flunssa­kierre voi ajaa jopa uupumuksen partaalle.

Kuormittava elämäntilanne ja vaikeudet hallita elämää voivat vaatia käyntiä psykologilla tai psykiatrisella sairaanhoitajalla.

Työpaikoilla on käytössä niin kutsuttu varhaisen tuen malli. Sen mukaan esimiehen kuuluu puuttua toistuviin poissaoloihin ja ohjata työntekijä tarpeen vaatiessa hoitoon.

– Tätä ei pidä kokea kyttäämisenä. Kannattaa ottaa apu vastaan, jotta työkyky palaisi. Samalla energiaa jää muuhunkin elämään.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 3/2019.