Kauneus ja Terveys

Auttaako munasolujen jäädytys saamaan lapsen?

Auttaako munasolujen jäädytys saamaan lapsen?
Munasolujen pakastaminen antaa lisäaikaa naisille tulla raskaaksi. Mutta kannattaako kallis lysti?
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 2.5.2019

Munasolujen pakastaminen on työsuhde-etu maailmalla. Hoidon avulla nainen voi yrittää saada vauvan myöhemmin.

Kukaan ei voi taata, että hedelmöityshoidot onnistuvat. Munasolujen pakastaminenkaan ei ole tae tulevasta äitiydestä. Se on kuitenkin monelle varteenotettava vaihtoehto.

Hoidon avulla nainen voi hyvässä lykyssä pidentää hedelmällistä aikaansa – jos hän on valmis maksamaan siitä.

Suomessa 100–150 naista on tähän mennessä pakastanut munasolunsa tulevaisuuden varalle, arvioi naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Tuija Foudila Felicitas Mehiläisestä.

Ennakoivat munasolujen pakastukset aloitettiin Suomessa vuonna 2013. Aiemmin tätä hoitoa tarjottiin vain lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi ennen rankkoja syöpähoitoja. Ne voivat vaurioittaa munasarjoja. Syöpäpotilailla pakastushoidot aloitettiin 2000-luvun alussa.

– Laboratorioteknologia on kehittynyt niin paljon, että hoitoa voidaan antaa myös ei-lääketieteellisistä syistä, Foudila kertoo.

Vaikka munasoluja on pakastettu jo pitkään, niitä on sulatettu vasta harvakseltaan.

Siksi ei tarkkaan tiedetä, kuinka monta vuotta munasolut säilyvät pakkasessa. Joissakin arvioissa mainitaan seitsemän vuotta.

Pakastetuista alkioista tiedetään, että jopa yli kymmenen vuotta vanhoista alkioista on syntynyt eläviä lapsia. Lapsettomuuslääkärit olettavat, että nyt jäädytetyt munasolut säilyvät pitkälle tulevaisuuteen.

Pakastus on kallista hoitoa

Suomessa arviolta kymmenkunta yksityistä lapsettomuusklinikkaa pakastaa munasoluja muista kuin lääketieteellisistä syistä. Julkinen terveydenhuolto ei tee sitä.

Hoito on siis maksettava omasta pussista, eikä Kelalta voi hakea korvauksia.

Hoito voi maksaa 10 000 euroa ja kestää puoli vuotta.

Felicitaksessa Helsingissä pakastaja ohjataan ensimmäiseksi joko hedelmöityshoitajan tai lapsettomuuslääkärin pakeille.

– Selvitämme ultraäänitutkimuksella naisen munasoluvarastot ja tarvittaessa otamme hormonikokeita, kuten AMH-arvon. Tarkistamme, onko naisella edellytyksiä saada riittävästi munasoluja pakastushoitoon. Suljemme pois sellaiset terveydelliset tekijät, jotka olisivat este hoidon toteuttamiselle, Foudila sanoo.

Pakastajat tapaavat myös terapeutin. Keskustelussa selvitetään, onko pakastushoito vastaus heidän elämäntilanteeseensa.

Monelle se on. Syyt ovat moninaiset, mutta yleisintä on sopivan kumppanin puute.

Aikalisä perheen saamiselle

Munasolujen pakastaminen antaa monelle äidiksi haluavalle hengähdystauon.

– Nainen voi vielä jäädä odottamaan miestä, jonka kanssa haluaa perustaa perheen, sanoo dosentti, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila Hus Naistenklinikasta.

Monelle on tärkeää se, että kumppanin löytämisestä lähtee kiireen tunne. Kaikki eivät välttämättä edes aio käyttää pakastettuja munasolujaan.

Usein raskaus käynnistyy luonnon menetelmillä. Söderström-Anttila kertoo saaneensa joitakin puheluita entisiltä asiakkailtaan, joille on käynyt juuri niin.

Parhaimmillaan menetelmä antaa lisäaikaa ja toivoa naisille, jotka eivät voi tai halua saada lasta juuri silloin, kun se olisi biologisesti helpointa.

Maailmalla työsuhde-etu

Pakastus on herättänyt myös arvostelua. Ajatellaan, että naiset haluavat sovittaa äitiyden itselleen suotuisaan elämänvaiheeseen.

Sellaista ei ehkä koskaan tule, jos odottaa liian kauan. Naisen hedelmällisyys laskee selkeästi jo 30 ikävuoden ja jyrkemmin 35 ikävuoden jälkeen.

Yhdysvalloissa isojen yritysten, muun muassa Facebookin ja Googlen, on kerrottu tarjoavan ennakoivaa munasolujen pakastusta työsuhde-etuna. Sitä on kritisoitu. Arvostelijoiden mukaan yritysten viesti voidaan tulkita niin, että työ on tärkeämpää kuin perhe.

Suomessa vastaavaa porkkanaa ei tiettävästi ole yrityksillä.

– Tässä piilee vaara, että munasoluja pakastetaan vääristä syistä. Ajatellaan, että hankkiudutaan myöhemmin raskaaksi.

Ei ole mitään takeita siitä, että munasolut säilyvät.

–Ei ylipäätään ole hyvä asia, että raskaaksi tulemista lykätään, Söderström-Anttila sanoo.

Täydellistä hetkeä ei kannata odottaa, sillä sellaista tuskin tulee. Jos lapsia toivoo ja vierellä on sopiva kumppani, lapsentekoon kannattaa ryhtyä mieluummin mahdollisimman ripeästi.

Iällä ja laadulla on väliä

Ihanteellinen ikä pakastamiseen on korkeintaan 30–35 vuotta. Kun nainen on täyttänyt 35, munasolujen laatu heikkenee jyrkästi.

Hoito aloitetaan hormonipistoksilla kuukautiskierron alkuvaiheessa. Hormonilääkitys kestää 8–12 päivää ja kasvattaa useita munarakkuloita munasarjoihin.

Munasolut poimitaan emättimen kautta pistämällä neula munasarjaan ultraääniohjatusti. Sen yhteydessä annetaan vahva kipulääkitys. Komplikaatioiden vaara on pieni. Poiminnan jälkeen hormonilääkitys loppuu ja kuukautiset palaavat noin viikon kuluttua.

– Oleellista ei ole munasolujen määrä vaan laatu. Vain osa munasoluista on hyviä ja pakastuskelpoisia. Raskauden todennäköisyys on alle kymmenen prosenttia yhtä munasolua kohden, Tuija Foudila sanoo.

Tavoitteena on saada parisenkymmentä munasolua, jotta elävä lapsi syntyisi. Tämän vuoksi hoitokertoja saatetaan tarvita kolmekin.

Kerätyt munasolut pakastetaan ja säilytetään munasolupankissa nestetypessä.

Sulattamisen jälkeen munasolut hedelmöitetään kumppanin siittiöillä. Hedelmöittynyt alkio siirretään 2–5 päivän päästä kohtuun.

Maailmalla pakastetuista munasoluista on syntynyt arviolta 5 000–10 000 lasta.

Suomessa ennakoivasti pakastettuja munasoluja ei ole vielä ehditty käyttää. Joitakin hoitoja on saatettu tehdä, mutta Foudilan tiedossa ei ole, että niistä olisi syntynyt lasta.

Sen sijaan lahjamunasoluhoidoissa on käytetty pakastettuja munasoluja, joista lapsia on syntynyt myös Suomessa.

Varsinainen hyöty ennakoivasta pakastamisesta selviää vasta vuosien kuluttua.

Apua pikajäädytyksestä

Jos äidillä on ollut varhaiset vaihdevuodet, niin voi käydä tyttärelläkin.

Munasolut pakastetaan nykyään nopeasti vitrifikaatio-menetelmällä. Se estää jääkiteiden muodostumisen solujen pinnalle. Tämä kohtelee munasoluja hellemmin kuin hidas pakastaminen.

Munasoluja pakastetaan julkisessa terveydenhuollossa vain lääketieteellisistä syistä, lähinnä ennen syöpähoitoja. Ne voivat saada munasarjojen toiminnan lakkaamaan ennenaikaisesti.

Myös kromosomimuutos tai muu geneettinen syy saattavat johtaa siihen, että munasarjojen toiminta hiipuu varhain. Jos omalla äidillä on ollut varhaiset vaihdevuodet, tyttärellä on kohonnut riski siihen.

Sinkkunaiset voivat pakastaa munasolujaan ja hedelmöittää ne luovutetuilla siittiöillä. Lapsettomuushoitoja määrittää hedelmöityshoitolaki. Pakastushoitoja ei anneta, jos nainen ei voi tulla raskaaksi terveydellisistä syistä.

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 3/2019.

Kommentoi +