
Olen 48-vuotias eronnut nainen. Tapasin muutama vuosi sitten uuden miehen. Meillä menee ihan mukavasti, mutta ongelmani on, ettei mies pidä pojastani. Hän ei tykkää siitä, että kutsun lasta kylään ja on myös välillä ilkeä tälle.
Mieheni suhtautuu kylmäkiskoisesti myös äitini auttamiseen. Äitini on vanha ja tarvitsee apua kauppa- ja lääkärireissuissa. Mies ei ymmärrä, miksei veljeni auta enemmän. Olen perhekeskeinen ja tunnen, että minun velvollisuuteni on auttaa äitiä ja olla mukana lapseni arjessa.
Miten saan mieheni suhtautumaan perheeseeni ymmärtäväisemmin?
Ilona Rauhala vastaa:
Sinulla on mielenkiintoinen tilanne. Huomasin, että aluksi minua jopa ärsytti miehesi suhtautuminen. Työni puolesta kuitenkin tiedän, että uudella puolisolla voi olla ristiriitaisia tunteita toisen lapsia kohtaan. Ei ole tavatonta, että puoliso kokee lapset tai sukulaiset kilpailijoina tai uhkana.
Viljelen usein sanontaa: ”Veri on vettä sakeampaa”. Huomaan ajattelevani aika julmasti silloin, kun kuulen, että ihminen on viilentänyt suhteitaan lapsiinsa tai etääntynyt perusperheestään uuden kumppanin myötä.
Joskus etäisyyteen voi olla ihan perusteltuja syitä, mutta päätöksen pitäisi olla aina ihmisen oma. Se ei saisi syntyä siksi, että perheen ulkopuolinen henkilö painostaa.
Pidän mielen heikkoutena sitä, jos ihminen antaa uuden suhteen etäännyttää perheestä.
Joskus ei ole vaihtoehtoa. Uusi suhde saattaa vaikuttaa elämän ja kuoleman kysymykseltä. Voi tuntua siltä, ettei selviä, jos ei saa olla tämän ihmisen kanssa.
Silloin saattaa ajatella, että on laitettava kaikki peliin. On jopa uhrattava muita läheisiä suhteita, vaikka suhde lapseen tai vanhempaan.
Kysy itseltäsi, onko suhteesi tällainen elämän ja kuoleman kysymys.
Mitä tapahtuisi, jos sinun pitäisi valita miehesi ja perheesi väliltä? Kumman valitsisit?
Kysy itseltäsi myös, onko sinun ja lapsesi suhteessa liiallista riippuvuutta. Oletteko kiinni toisissanne epäterveesti?
Joskus on syytä kuunnella uuden puolison viestiä: käyttäytyykö poikasi kypsästi vai onko hänen toiminnassaan jotain epäsuotavaa, josta sinun olisi syytä tulla tietoiseksi? Onko hän ollut asiaton miestäsi kohtaan tai mitätöinyt tätä käytöksellään?
Suhteen rakentuminen on kahden kauppa. Aikuisten välisen suhteen perustaksi ei riitä, että sinulla ja miehelläsi on suhde. Poikasi ei ole miehesi poika. Miehesi ei tarvitse sietää huonoa käytöstä, vaikka sinä sietäisit.
Uusperheessä suhteiden muodostuminen on usein vaikeaa. Niitä ei voi pakottaa eikä välttämättä edes edellyttää. Toisaalta hyvät suhteet ovat edellytys sille, että ihmiset viihtyvät yhdessä.
Voisit ottaa asian puheeksi molempien osapuolten kanssa. Tee itsetutkiskelua. Oletko liian riippuvainen lapsestasi? Käyttääkö poikasi tai äitisi hyväntahtoisuuttasi hyväkseen? Mieti myös, kuinka tärkeä miehesi on sinulle. Mitä olet valmis uhraamaan hänen vuokseen?