Tällä palstalla misogyniapoliisi Virpi Salmi jahtaa mediassa ja yhteiskunnassa rehottavaa misogyniaa ja räpsäyttää rikkeestä kunnon rangaistuksen. Sinä pääset mukaan lautamieheksi, siis hetkinen, räps, maallikkotuomariksi.

Koulun päättymisen kunniaksi klikkejä kalasteli tällä aiheella Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola. Hän on tullut tunnetuksi tasa-arvopähkäilyillään, jotka eivät niinkään perustu aiheista tehtyihin tutkimuksiin vaan tuntemuksiin siitä, että miehiä syrjitään.

Populistien parissa tunne on yleinen ja vetoava. Kuvitellaan, että tasa-arvo-ongelmia voidaan keksiä niin, että katsotaan, missä miehet pärjäävät huonommin kuin naiset ja otetaan perustelut omasta päästä feministien retoriikkaa mukaellen.

Tähän väliin on sanottava, että on selvä asia, että myös miehillä on tasa-arvo-ongelmia, jotka pitää korjata. Kaikkien pitää Suomessa saada sen tason peruskouluopetus, että pääsee elämässä eteenpäin.

KUN POIKIA EI NAPPAA koulunkäynti, syy ei ole peruskoulun vaan patriarkaatin. Se kertoo pojille, ettei sillä koululla ole niin väliä, kun pojista tulee kuitenkin tyttöjä parempipalkkaisia työntekijöitä ja todennäköisempiä johtajia.

Fakta on nimittäin edelleen se, että keskimäärin huonommista peruskouluarvosanoista huolimatta näin pojille käy.

Kympin tyttö on pilkkanimi sääntöjä noudattavalle, ahkeralle koululaiselle, joka päätyy naisten alalle nauttimaan euron sijaan 80 sentistä. Seiskan poika taas nostaa hänelle lähes automaattisesti lankeavaa vientialan insinööripalkkaa.

Maailmassa miehet ovat epäreilujen sääntöjen turvin päihittäneet naisia niin julmetun kauan, joten tilanne, jossa naiset pystyvätkin pärjäämään, aiheuttaa yhä huolta ja paniikkia. Kuinka miesten nyt käy, naiset jyräävät meitin, kohta kaikilla on pinkit röyhelöhameet.

KYSELIN INSTAGRAMISSANI, muistaako kukaan, kuinka tyttöjen huonommasta koulumenestyksestä oltiin aikoinaan huolissaan.

Tytöt ovat alkaneet saada poikien kanssa samanarvoista koulutusta todella myöhään. Vielä oppikouluaikana oli erillisiä tyttökouluja, joissa opetettiin erityisesti kotitöitä ja lastenkasvatusta.

Vasta peruskoulu on edes yrittänyt tasata opetuksen räikeää sukupuolittuneisuutta. Kesti kauan ennen kuin tyttöjen katsottiin pystyvän samanlaiseen opiskeluun kuin poikien.

Ei kukaan tietenkään muistanut Instagramissa aikaa, jolloin tyttöjen koulumenestyksestä olisi kannettu huolta, koska sellaista ei ole ollut.

Tyttöjä ”oli liikaa” ylioppilaina jo 1930-luvulla. Haiseeko täällä misogynia, anyone?

ON NAISSYDÄNTÄ LÄMMITTÄVÄÄ muistella myös sitä, kuinka 1960-luvulla työmarkkinoilla uskottiin, että kun naiset saavat koulutustasossa miehet kiinni, heidän huonompi palkkatasonsa korjautuu ”itsestään”. Silloin ajateltiin, että korkeampi koulutus takaa korkeamman palkan.

Jo vuosikymmeniä sitten naiset saivat miehet kiinni ja ohittivat heidät kouluttautumisessa. Kuitenkin siinä välissä yhteiskuntaan iskostettiin ajatus naisten vähemmän ja miesten enemmän tärkeistä aloista ja siitä, että julkisella sektorilla ei naisille tarvitse maksaa samansuuruista palkkaa kuin miehille yksityisellä.

Silti peruskoulusta puhuttaessa ilmatilan on kaapannut populistinen väite ”poikia syrjivästä peruskoulusta”. Sitä ei tue minkäänlainen tutkimus, vaan syrjintä on päätelty syyksi huonoihin arvosanoihin ihan omassa yksityisajattelussa.

Kannattaa nyt pysähtyä ja huomioida ero esimerkiksi työelämässä tapahtuvaan sukupuolisyrjintään, josta on roppakaupalla tutkimustuloksia.

MONI OPETTAJA OLI Mervolan kolumnista raivoissaan. He todella panostavat ja käyttävät aikaansa ja ammattitaitoaan arviointiin, ja jatkuvasti joku heittelee näppäimistönsä takaa väitteitä, että opettajat ovat tarkoituksella puolueellisia. Ja syy on tietysti se, että ammatti on naisvaltainen.

Ensin naiset oppivat noudattamaan miesten laatimia sääntöjä miesten yhteiskunnassa ja kun naiset alkavat pärjätä siellä, syy pärjäämiseen onkin yhtäkkiä siinä, että he ovat pilanneet kaiken.

Tämä ”logiikka” pätee myös paniikkiin poikien koulumenestyksestä.