Tällä palstalla misogyniapoliisi Virpi Salmi jahtaa mediassa ja yhteiskunnassa rehottavaa misogyniaa ja räpsäyttää rikkeestä kunnon rangaistuksen. Sinä pääset mukaan lautamieheksi, siis hetkinen, räps, maallikkotuomariksi.

Misogynian peruskivi on ajatus, että naisia ei vain kiinnosta.

Pahin miesselittämisen alalaji on se, kun mies tulee kertomaan, kuinka ”naisia ei kiinnosta” vaikkapa pelaaminen, tietotekniikka, johtaminen tai urheiluvalmentaminen.

Miehet helposti pitävät itseään rationaalisina ja loogisina ajattelijoina, koska yhteiskunta vakuuttaa heidän olevan sellaisia ihan sukupuolensa perusteella. Kuitenkin ”naisia ei vain kiinnosta” -perustelu on epäloogisuuden mestarinäyte.

Perusteluun on yleensä päädytty siksi, koska naisia puuttuu joiltakin aloilta. Mies, jolle tie näille usein hyvin palkatuille aloille on sileä ja kannustuksin kivetty, ei keksi muuta syytä, miksei nainen tallusta sitä samaa tietä kuin sen, että ”naisia ei varmaankaan kiinnosta”.

Kun pinnan alta vähän pöyhäisee, selviää totuus.

KUN NAISIA EI VAIN KIINNOSTA, syynä on usein alan maskuliininen kulttuuri, joka syrjii naisia. Se tarkoittaa ilmapiiriä ja toimintatapoja, jotka tekevät naisista silmätikkuja ja poikkeuksia.

Tekniikan alan maskuliininen kulttuuri pohjautuu harhaluulolle, että miehet ja tekniikka kuuluvat yhteen ja naiset ja tekniikka eivät niinkään. Tälle kulttuurille ollaan sokeita ja kuvitellaan, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet, kunhan ovat päteviä. Mutta kun kulttuurissa sisäänrakennettu on, että naiset eivät ole tekniikassa ihan yhtä päteviä kuin miehet..

Julkisuudessa tekniikan alan työpaikat kunnostautuvat etsimällä ”Mikkoa” tai palkkaamalla naisia ”Äiti Aurinkoisiksi”. Nainen kelpaa it-alallekin miehiä passaamaan.

Tekniikan alan työpaikkojen maskuliinisesta kulttuurista on puhunut Tekniikan Akateemisten tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh, joka on juuri väitellyt aiheesta. Bairoh mukaan tekniikan aloilla on kaksi eri uraputkea, miehille ja naisille:

”Bairoh kuvailee miehisten rakenteiden vaikuttavan vesisateen lailla eri uraputkiin. Stereotypiat miesten luontaisesta vahvuudesta, tekniikan ja maskuliinisuuden yhteenkietoutuminen ja maskuliiniset kulttuurit työpaikoilla ovat sadetta, kiillottavat sateen lailla miesten uraputkea.

’Naisten uraputkeen ne vaikuttavat päinvastoin ja sade aiheuttaa ruostumista ja reikiä. Täten myös naisten uraputket ovat hyvin erinäköisiä’, selittää Bairoh. (Kauppalehti 10.5.)

HARVA HALUAA EHDOIN TAHDOIN hakeutua työpaikalle viettämään kolmasosan elämästään ilmapiirissä, jossa on outo poikkeus ja jossa etenemisen edessä on toisiaan suosivien miesten muuri.

Tällaisia tutkimustuloksia on saatu jo pitkään, ja samaan aikaan ala kärsii kroonisesta työvoimapulasta. Johtopäätöksiä, anyone?

Silti ongelma nähdään mielellään jossain muualla kuin omassa peilissä. Ja kuten aina: naisten pitäisi muuttua ja sopeutua miesten dominoimaan kulttuuriin, joka saa pysytellä ennallaan.

Suursarja Successionin viimeisessä jaksossa on kylmäävän kuvaava kohtaus, jossa Alexander Skarsgårdin näyttelemä miljardööri-nörtti alkaa selän takana perua naiselle lupaamaansa firman pääjohtajan paikkaa.

”Haluan ehkä vähän panna häntä, joten siitä voisi tulla outoa”, mies venkoilee.

Ja siihen tyssää naisen ura.