Eron jälkeen tangokuningatar Mira Kunnasluoto ei pystynyt maksamaan 1000 markan Elloksen laskua – menetti luottotietonsa
Kun Mira Kunnasluoto lauloi 2000-luvun alkupuolella tangolavoilla, moni ei tiennyt, että hän samaan aikaan paini ulosottovelkojen kanssa. Elämää varjosti myös abortti.
Tuomarit näyttivät pisteensä yksi kerrallaan. Yhdeksän, yhdeksän, yhdeksän. Yleisö kohahti.
He arvasivat, että hetken kuluttua Mira Kunnasluoto kruunattaisiin vuoden 2000 tangokuningattareksi.
Mira seisoi lavalla iltapuvussaan ja näki, kuinka kameroiden meri ympäröi hänet. Salamavalot räiskyivät.
”Ajattelin, että apua. Miten minä selviän? Sitten mietin, että vau, minä olen milleniumin tangokuningatar.”
Seinäjoen tangomarkkinoiden voitto mullisti Miran elämän. Kun hän osallistui laulukilpailuun, hän oli 26-vuotias työtön ja eronnut kahden lapsen äiti Korialta.
Avioeron jälkeen Mira oli menettänyt luottotietonsa, koska ei pystynyt maksamaan Elloksen 1 000 markan laskua.
”Olin nuori ja naiivi”, Mira sanoo nyt.
Mira eli työttömyystuella ja haki välillä sosiaalitoimistosta apua ruokaostoksiin. Mira häpesi ja peitteli rahavaikeuksiaan eikä kertonut niistä kuin aivan lähimmilleen.
”Tunsin itseni riittämättömäksi ja huonoksi äidiksi.”
Mira Kunnasluoto, 51
Työ: laulaja ja luonnonkosmetiikkamyyjä
Asuu: Inkeroisissa
Perhe: kaksi aikuista lasta
Voiton jälkeen Miran arki muuttui täysin. Hän sai rahapalkinnon, leasing-Volvon, levytyssopimuksen ja viikon aikaa hoitaa omia asioitaan. Sinä aikana hän hankki lastenvahdin, sillä tanssilavojen kiertäminen alkoi jo seuraava viikonloppuna.
Tuntui samaan aikaan hyvältä ja hämmentävältä, että yhtäkkiä rahaa olikin. Mira maksoi velan pois, teetti itselleen mittatilauspukuja ja hankki kotiinsa uusia verhoja ja huonekaluja.
”Kun rahaa tuli, kyllä sitä hölväsinkin. En osannut käsitellä sitä.”
Vaikka Mira oli haaveillut laulajan urasta, julkisuuden varjopuolet tulivat hänelle yllätyksenä. Hän muistaa, että voiton jälkeen iltapäivälehden lööpissä luki Miran piinaviikko.
”Olin nuori ja herkkä ja ihan sokissa. Mietin, kehtaanko mennä keikoille, kun lehdessä lukee, että on Miran piinaviikko. Tuntui, että iloni pilattiin.”
Seuraava puoli vuotta mediassa kirjoiteltiin siitä, seurusteleeko Mira ja kenen kanssa. Se tuntui loukkaavalta.
Kesken tangokuningatarvuoden Mira tuli yllättäen raskaaksi. Silloinen seurustelukumppani kannusti häntä tekemään abortin.
Keikat olivat vasta alkamassa, eikä Mira tiennyt, miten selviäisi niistä pienen lapsen kanssa.
”Jäin yksin asian kanssa ja tunsin, että minun oli pakko tehdä abortti.”
Kun toimenpide oli ohi, Miran olo oli tyhjä.
”Heti herättyäni tunsin, että jokin oli poissa. Oli ontto ja paha olo. Seuraavan viikonlopun keikalla olin ihan sekaisin.”
Myöhemmin Mira katui päätöstään.
”Tavallaan ymmärsin kyllä silloisen seurustelukumppanini villin ja levottoman luonteen. Ehkä siitä ei olisi tullut mitään.”
Mira ei kertonut abortista kenellekään muulle kuin pikkusiskolleen.
”Häpesin aborttia. Pelkäsin myös, miten siihen tartutaan ja mitä uralleni tapahtuu, jos lehdet saavat tietää.”
Myöhemmin Mira on käsitellyt asiaa ystäviensä kanssa. Aikaa on kulunut niin paljon, ettei hän enää juuri ajattele asiaa.
Kun tangokuningatarvuosi oli lopuillaan ja uusia tangokuninkaallisia alettiin etsiä, Miran bändi vaihtui. Hänestä tuntui, että hän jäi ilman tukea, ennen kuin oli päässyt kunnolla vauhtiin urallaan. Keikat vähenivät, ja Mira teki töitä puhelinoperaattoreilla.
Vuonna 2005, kun edellisestä levystä oli kulunut viisi vuotta, Mira halusi julkaista uutta musiikkia. Hän otti tuhansien eurojen lainan ja maksoi sillä levyn tuotantokustannuksia.
Levy ei menestynyt. Mira oli työtön, eikä pystynyt maksamaan lainanlyhennyksiä. Hän menetti luottotietonsa uudelleen.
”Se oli hirveää. Takaraivossa oli koko ajan paine, että rahan pitää riittää ja ulosottomaksut pitää saada maksettua. Usein tuntui, että en selviä.”
Jatkuvat rahahuolet nakersivat itsetuntoa.
”Ajattelin, että olen huono, epäonnistunut ja tyhmä ihminen.”
Mira maksoi ulosottovelkoja lopulta vuosia. Velkakierre päättyi vasta, kun Miran silloinen aviomies auttoi maksamaan jäljellä olevan osuuden kokonaan pois.
”Hän halusi auttaa. Se oli iso henkinen helpotus.”
”Isä kasvatti sen minkä osasi, mutta ei hän äiti ollut. Syli puuttui.”
Mira oppi pärjäämään vähällä jo lapsena. Hänen vanhempansa erosivat, kun Mira oli kolmevuotias. Isä oli neljän tytön yksinhuoltaja.
”Isä kasvatti sen minkä osasi, mutta ei hän äiti ollut. Syli puuttui. Kun osallistuin tangokisoihin, en osannut meikata.”
Mirasta tuntuu, että äidittä kasvaminen on vaikuttanut hänen ihmissuhteisiinsa. Mira on pelännyt yksinoloa ja sietänyt huonoa kohtelua parisuhteissaan. Kun Mira alkoi ensimmäistä kertaa seurustella, hän meni nopeasti naimisiin ja sai kaksi lasta, ensimmäisen 19-vuotiaana.
Silti Mira ajattelee nyt, että kaikilla vaikeuksilla on ollut tarkoituksensa. Hän uskoo, että esimerkiksi rahavaikeudet ovat tehneet hänestä empaattisemman.
Vaikeudet ovat opettaneet jotain myös hänestä itsestään.
”Olen määrätietoinen riskinottaja. Haluan edetä ja olen valmis vaikka maksamaan siitä. Olen myös tajunnut olla kiitollinen siitä, että elämässäni on ollut ihmisiä, jotka auttavat, ja halunnut itsekin olla avuksi.”
Mira lopetti iskelmäkeikkailun vuonna 2011. Hän opiskeli puutarhuriksi, matkaoppaaksi ja villiyrttiohjaajaksi. Nykyään hän työskentelee luonnonkosmetiikkamyyjänä ja tekee paluuta tanssilavoille. Tangokuningatarvoitosta on kulunut 25 vuotta.
”Lopettaminen oli helpotus, mutta myös haikeaa. Siksi olen palaamassa. Ajattelen, että laulaminen on elämäntehtäväni.”
Nyt Mirasta tuntuu, että elämässä on kaikki hyvin. Iloa tuovat luonto, kuntosaliharrastus, laulaminen, lapset ja ystävät. Kesällä Mira innostui sähköpyöräilystä.
”Minulla on hyvä rauha. Olen oivaltanut, että yksinkin voi olla onnellinen.”
Mira pitää kohtaamiaan vaikeuksia hyvänä oppikouluna. Kaiken sen on pitänyt tapahtua, hän ajattelee.
”Katson tulevaan uteliaasti ja pilke silmäkulmassa. Mitä sitten, että on ollut vaikeuksia? Kaikilla on joskus.”
Ulosotto ei ole maailmanloppu
Häpeä ei ole vain huono asia, sanoo Liina-Lotta Heinonen, joka työskentelee chat- ja verkkoneuvonnan asiantuntijana Takuusäätiössä.
”Ulosottoon eli velkojen oikeudelliseen perintään voi päätyä, jos ei ole pystynyt maksamaan maksuvelvoitteitaan. Ulosotto on viimeinen tapa periä velkoja. Sitä ennen lähetetään esimerkiksi maksumuistutuksia. Maksuhäiriömerkintä tulee yleensä jo ennen ulosottoa.
On tavallista, että ihminen yrittää viimeiseen asti itse korjata tilannettaan: ottaa esimerkiksi uusia luottoja pakollisiin kuluihin ja velkojen maksamiseen. Rahahuolista ei kerrota välttämättä edes puolisolle.
Joka vuosi yli 500 000 ihmisen velat käyvät ulosotossa. Maksuhäiriömerkintöjä on 10–15 prosentilla ihmisistä.
Silti moni tuntee rahavaikeuksista häpeää ja syyllisyyttä. Ulosottoon joutuneista tuntuu usein, että he ovat mokanneet. He miettivät, mitä muut heistä ajattelevat.
Häpeä ei ole vain huono asia. Se voi auttaa selvittämään, miten pääsisi eteenpäin. Häpeä voi kuitenkin myös estää tilanteen korjaamisen. Toivoisin, että kukaan ei ajattelisi, että he ovat yksin tai ainoita, jotka mokaavat. Kaikki mokaavat joskus.
Sen sijaan, että jää huolineen yksin, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Takuusäätiöön tai talous- ja velkaneuvontaan ja alkaa selvittää tilannetta. Yhteyttä voi ottaa nimettömästi.
Ulosotto ei ole tavoiteltava asia mutta ei maailmanloppukaan. Senkin jälkeen voi mennä elämässä eteenpäin. Joskus ulosotto on ihan järkeväkin vaihtoehto tilanteessa, jossa ei pysty maksamaan kaikkea.”
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 02/2025.
