Herkullinen hävikkipasta on Marianna Stolbowin luottoresepti – salaisuus on yllättävä ainesosa
Kun parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow haluaa tyhjentää mieltään, hän käy ruokakaappinsa antimet läpi ja alkaa kokata.
”Työssäni korostan ihmisille, että kun rakentaa ensin oman elämänsä mukavaksi ja vaalii hyvää arkea, se hyödyttää myös parisuhdetta. Minut tekee onnelliseksi ennen kaikkea perhe ja sen lisäksi työ sekä laadukas, mutkaton arkiruoka, kuten italialainen hävikkipasta.
Ruokafilosofiaani kuuluu pyrkimys ekologisuuteen. Yritän olla heittämättä mitään pois. Siksi kaapin jämäaineksista nopeasti syntyvä pasta on yksi lemppareistani. Sen maku on jännä sekoitus, sillä anjovis ja tomaatit tuovat kastikkeeseen makeutta ja oliivit suolaisuutta.
Sekaan heitettävät kuivuneen leivän palaset antavat kivaa suutuntumaa, kun niihin imeytyy öljyä ja tomaattikastiketta. Ja kyllä, alkuperäisen italialaisen reseptin mukaan pannulle laitetaan juomalasillinen öljyä. Jos se tuntuu liialliselta, puolikas riittää. Mielestäni hyvä oliiviöljy tekee ruuan.
Olen asunut perheineni muun muassa Japanissa ja Italiassa. Jälkimmäisessä opin, että kun ainekset ovat hyviä, ruoka voi olla nopeaa ja mutkatonta. Rooman-vuodet opettivat myös epäsuomalaiset juomatavat.
Saatan juoda päivittäin pienen lasillisen valkkaria ruuan kanssa, mutta kun ruoka on syöty, loppu viini jää lasiin. Italiassa viini nautitaan aterian yhteydessä.
Italialaiselta anopilta tavaksi jäi rauhoittavan kamomillateen teko iltaisin. Oppia tuli myös klassikkokeittokirjasta Il talismano della felicitàsta. Sain sen toiselta aviomieheltäni italialaiseen tapaan häälahjaksi. Kun erosimme 22 vuoden jälkeen, palautin kirjan hänelle. Kirjan resepteistä mieleeni jäivät roomalaiset friteeratut jouluruuat ja fenkolirisotto.
Italiasta ikävöin ruokakauppoja ja lääkäreitä. Oli vaiva mikä tahansa, lääkäri aloitti hoidon suunnittelun aina ruokavaliosta.
Olen 58-vuotias kolmatta kertaa naimisissa oleva kolmen lapsen äiti ja yhden isoäiti. Olen laittanut paljon ruokaa mutta onneksi nautin sitä. Kaupassa käymistä sen sijaan inhoan, ja teen kerralla viikon kahden ostokset. Käytän aina kauden tuotteita, koska ne ovat hyviä, edullisia ja ekologisia. Sekin oppi tarttui Italiasta.
Voin joskus himoita sushia, mutta pääasiassa teen kaiken ruuan itse. Kun hyvään tottuu, ei suostu syömään huonoa.
”Ruuanlaitto on niin ihanaa, että keksin aina syitä kutsua ihmisiä syömään. Eniten tykkään tehdä ison, kylmistä alkupaloista koostuvan buffet-aterian.”
Kokkaaminen on minulle mielen tyhjentämistä. Työrupeaman jälkeen saatan palkita itseni ostamalla muutaman ruokalehden, sillä niiden plaraaminen rentouttaa. Otan esimerkiksi joulua edeltävän viikon kokonaan vapaaksi, jotta saan rauhassa lillua reseptien parissa ja suunnitella menun eri päiville.
Ortodoksina myös pääsiäinen on minulle tärkeä tapahtuma. Silloin syöminkeihini kuuluu kulitsa eli vehnäleivonnainen ja pasha.
Ruuanlaitto on niin ihanaa, että keksin aina syitä kutsua ihmisiä syömään. Eniten tykkään tehdä ison, kylmistä alkupaloista koostuvan buffet-aterian.
Juhliin teen aina myös bravuuriani eli Mariannan majoneesia. Olen kuulemma perheessäni ainoa, joka osaa tehdä tämän mummuni reseptin yhtä hyvin kuin hän itse.
Majoneesiin tarvitaan kananmunan keltuainen, korkillinen vaaleaa etikkaa, reilut teelusikalliset sinappia ja sokeria, hippunen suolaa ja rypsiöljyä, jota valutetaan ainesten päälle samalla vatkaten. Käytän tätä majoneesia melkein kaikkeen, kuten skageniin, siikatartariin, silliin, perunasalaattiin ja voileipäkakun tahnoihin.
En enää kaipaa ulkomaille, sillä minulla on ihana saaristomökki Houtskarissa. Mökillä maistuvat haukihampparit ja -pullat, sillikranssit, uudet perunat ja mansikkatiramisu. Mökki on kolmen lossimatkan päässä. Paikallinen ruokakauppa on pieni, mutta tiukan paikan tullen jotain saa tilattua netistä.
Olen remontoinut elämäni aikana neljä kotia, ja jokaisessa keittiön työpiste on ollut ikkunan edessä niin, että näen suoraan ulos. Houtskarin-mökin keittiömaisema on paras, sillä ikkunasta näkee merelle.”
Italialainen hävikkipasta
4 annosta
• 500 g kirsikkatomaatteja
• 11/2–2 dl mustia oliiveja
• 3–4 valkosipulinkynttä
• 2–6 anjovisfileetä
• 11/2–2 dl hyvälaatuista oliiviöljyä
• noin 1 tl suolaa
• noin 1 tl mustapippuria rouhittuna
• 2–4 viipaletta kuivunutta vaaleaa leipää
Lisäksi:
• noin 400 g bucatini-pastaa
1. Keitä pasta pakkausohjeen mukaisesti.
2. Valmista kastike pastan valmistuessa.
3. Huuhtele tomaatit ja halkaise ne.
4. Valuta oliivit liemestään.
5. Kuori valkosipulinkynnet ja murskaa ne kokkiveitsen lappeella eli kyljellä.
6. Hienonna anjovikset.
7. Kaada öljy kasariin tai pannuun. Kuumenna öljy ja lisää tomaatit, oliivit, valkosipulit ja anjovikset kasariin. Pienennä lämpötilaa ja hauduta kannen alla, kunnes tomaatit pehmenevät.
8. Mausta kastike suolalla ja mustapippurilla. Tarkista maku.
9. Leikkaa kuivat leivät reiluiksi, noin 11/2 sentin kokoisiksi kuutioiksi.
10. Valuta napakan kypsäksi keitetty pasta, kumoa se kastikkeen joukkoon, lisää leivät ja sekoita nostellen. Tarjoa heti.
Katso myös Meilläkotona.fi:n reseptit:
Juttu on julkaistu Eevassa 1/2024.
