Mantran voima auttoi Petra Strengiä toipumaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta: ”Olemassaolo sai syvemmän merkityksen”
Mantrat ovat osa Petra Strengin jokaista päivää. Niillä hän aloittaa päivän, ja niitä hän hyräilee tehdessään töitä tai kotiaskareita. Meditaatio ja mantrat rauhoittavat sekä antavat merkitystä ja suunnan elämälle.
Vanha puutalo hengittää rauhallisesti, kun Petra Streng nousee ylös ennen muuta perhettä. Koti Porvoon historiallisessa empirekeskustassa on viideltä aamulla hämärä ja hiljainen.
Pyhä birman kissa, Kisu, seuraa Petraa pehmeillä äänettömillä tassuillaan. Sekin tietää, että on aamumantran aika. Petra peseytyy kevyesti, keittelee teen ja käy joogamatolleen kynttilän valaisemaan taikapiiriin risti-istuntaan. Ong Namo Guru Dev Namo – hän resitoi, eli lausuu mantraa hiljaa yksinkertaisen sävelkulun mukaan samalla syvään hengittäen.
Sanat tarkoittavat tervehdin maailmankaikkeuden Luojaa, tervehdin jumalallista viisautta. Sitten Petra tekee muutaman herättelevän joogaliikkeen, joilla hän valmistaa mielen ja kehon tulevaan meditaatioharjoitukseen.
Kisukin venyttelee ja jää Petran lähelle kuin vartioimaan harjoitusta.
Äiti tutustutti Petran joogaan, kun tämä kävi lukion toista luokkaa.
”Hän kai ajatteli, että olin jotenkin stressaantunut kirjoituksista, vaikka en kyllä yhtään ollut”, Petra muistelee.
Äidin joogaryhmässä jooga tuntui Petrasta lähinnä terveysvoimistelulta, eikä se tehnyt häneen suurempaa vaikutusta. Usein hän nukahti matolle kesken tunnin.
Yliopisto-opiskelijana seurasi astangajoogavaihe. Marketin seinään kiinnitetyn ilmoituksen johdattamana Petra löysi ryhmän ja alkoi joogata säännöllisesti.
”Heräsin aamuisin joogaamaan, vaikka en ole yhtään aamuihminen. Luin joogakirjallisuutta ja toistelin mantroja, joita olin teipannut huoneeni seinään.”
Vierailu Krishna-temppelissä on jäänyt vahvana Petran mieleen.
”Temppeli oli ihan tavallinen omakotitalo Espoossa, mutta se oli täynnä suitsukkeen tuoksua ja tunnelma oli lämmin, kun lauloimme yhdessä mantroja.”
Petra sai temppelistä mukaansa C-kasetin, jolla oli mantramusiikkia, muun muassa George Harrisonin My Sweet Lord.
Mikä joogassa ja mantroissa veti puoleensa, sitä ei Petra osaa tarkasti sanoa. Myöhemmin hän on nähnyt monta kertaa, miten erilaiset kriisit ajavat ihmisiä henkisten asioiden äärelle. Hän ei kuitenkaan muista kärsineensä mistään kriisistä, vaan elämä oli kaikin puolin mallillaan.
”Olin vain todella kiinnostunut intialaisesta kulttuurista, ja ehkä kaipasin vapaiden yliopisto- ja taideopintojeni oheen jotain struktuuria ja rytmiä, jota jooga tarjosi.”

Joogasali berliiniläisen kahvilan takahuoneessa oli pieni, ja osallistujia oli vain reilu kourallinen. Huoneessa paloi aina kynttilöitä ja hämyinen valaistus loi ihan erityisen tunnelman. Salin ”maksa mitä jaksat” -periaate sopi vastavalmistuneen kuvataiteilijan laihalle kukkarolle.
Petra oli päätynyt kaupunkiin kokeilemaan siipiään nuorena taiteilijana. Hän oli myös rakastunut berliiniläiseen mieheen, josta tuli hänen esikoisensa isä.
”Jooga oli todella muodikasta Berliinissä 2000-luvun alussa, mutta jostain syystä juuri omalla asuinalueellani Prenzlauer Bergissä ei ollut astangajoogaa. Niinpä päädyin jotenkin sattumalta tai sattuman johdattamana juuri tälle tunnille”, Petra muistelee.
Vasta kun hän myöhemmin oppi paremmin saksaa, hän oivalsi, että tunnit oli tarkoitettu ensi sijassa päihdekuntoutujille.
Ohjaajan nimi oli Monica, ja tunneilla harjoitettiin kundaliinijoogaa, josta Petra ei ollut koskaan kuullutkaan. Hyvin pian hän ymmärsi, että kundaliinijoogan päämäärät ovat enemmän henkisiä kuin fyysisiä.
”Minulle tuli aina olo, että olemme jonkin pyhän äärellä.”
Kundaliinijoogassa tavoitellaan tietoista läsnäoloa hengitystekniikoiden, liikkeiden ja mantrojen avulla. Erityisesti Petra nautti mantroista ja tuntien lempeästä ilmapiiristä.
”Se oli jotain ihan muuta kuin astangajoogan järjestelmällisyys ja haastava fyysisyys.”
Ohjaaja suhtautui hyvin ymmärtäväisesti harjoitteluun, myös omaan suoritukseensa. Jos hän ei pysynyt vaikkapa jossain tasapainoa vaativassa asanassa, hän naurahti itselleen lämpimästi ja koetti uudelleen.
Ahaa, joogaa voi harjoittaa tälläkin tavalla, Petra ajatteli ihastuneena.
”Kundaliinijoogan päämäärät ovat enemmän henkisiä kuin fyysisiä.”Petra Streng
Valopallot hohtivat ja liikkuivat, ne olivat värikkäitä ja kevyitä ja niitä oli Petran sormenpäissä ja otsalla. Hän näki itsensä ja pallot hyvin selkeästi, vaikka istui silmät kiinni berliiniläisen joogasalin lattialla.
Valot näyttivät hyvin viehättäviltä, ja Petra jäi lumoutuneena katselemaan niitä.
”Minut täytti tunne, että en tarvitse mitään, koska minulla on kaikki. Olin maailmankaikkeus ja rakkaus – ja kaikki muutkin olivat.”
Kokemus innosti Petraa jatkamaan. Se onkin näiden ylimaallisten kokemusten tarkoitus, joogaperinteessä ajatellaan. Petra on kokenut tällaisia syviä tietoisuuden kokemuksia tai välähdyksiä valaistumisesta muutamia kertoja myöhemminkin.
”Aloittelijan bliss-kokemukset koukuttavat jatkamaan, mutta loppupeleissä ne eivät ole olennaisia. Niihin ei pidä jäädä kiinni, eikä niitä pidä lähteä metsästämään, koska sillä tiellä pettyy.”
Olennaista on säännöllinen, jatkuva harjoitus.

Viiden Berliinin-vuoden jälkeen Petra palasi Suomeen. Seurasivat ruuhkavuodet. Hänestä oli tullut kahden pojan äiti, joka opetti kuvataidetta yläasteella ja lukiossa, toimi vapaana taiteilijana ja halusi antaa aikaa myös henkisyydelle. Hän halusi tehdä kaikkea ja olla kaikessa hyvä.
”Yhtenä talvena kroppani ei enää kestänyt sitä kaikkea. Aloin sairastella. Keväällä minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta.”
Tavallaan diagnoosi kilpirauhasen vajaatoiminnasta oli Petralle helpotus, mutta ajatus siitä, että hänen pitäisi syödä lääkkeitä lopun ikää ei houkutellut. Petra myös tajusi, että jostain oli luovuttava.
”Aloin etsiä vaihtoehtoisia hoitomuotoja, koska minulla oli vahva tunne, että täytyy olla jokin muukin tie.”
Joogisen ajattelun mukaan kilpirauhasen ongelmat johtuvat kurkkuchacran epätasapainosta. Koska Petra tunsi joogisia keinoja hoitaa tätä epätasapainoa, hän halusi kokeilla niitä itseensä.
Niinpä hän alkoi hoitaa kilpirauhastaan ahkerasti mantraamalla. Syksyllä kun arvot mitattiin uudestaan lääkityksen määrittämiseksi, ne olivat palautuneet normaaleiksi.
”Lääkäri totesi vain, että joskus tällaista tapahtuu ja arvot palautuvat selittämättömästi normaaleiksi. Minä kuitenkin uskon, että paranemiseni oli mantrojen ansiota.”
Se oli Petralle merkki, että henkisestä etsinnästä hän ei ainakaan voi luopua. Niinpä hän irtisanoutui rakkaasta opettajan työstä ja ryhtyi freelanceriksi.
”Moni luulee, että olen rauhallinen luonnostani, mutta se on mantrojen ansiota.”Petra Streng
Mantra on tavu tai lause, jota toistetaan hiljaa itsekseen lausuen, resitoiden tai laulaen.
”Tarinan mukaan Intiassa asuneet tietäjät, rishit, välittivät sanskriitinkieliset mantrat ihmiskunnan avuksi henkisellä tiellä kohti mielenrauhaa, rakkautta, valoa, rauhaa ja totuudellisuutta”, Petra kuvailee.
”Mantrojen voisi sanoa olevan tiivistynyttä henkistä energiaa tavujen ja sanojen muodossa, kuin ääniportti, jonka läpi voi kävellä, jotta voisimme kokea hiljaisuuden sisällämme.”
Se, mitä mantroilla tavoitellaan, on hyvin yksilöllistä. Yhden motiivi voi olla yksinkertaisesti mantrojen kauneus, toinen haluaa vapautua stressistä, kolmas unettomuudesta ja neljäs haluaa kyetä keskittymään paremmin. Jotkut taas tavoittelevat henkisiä kokemuksia, pyhyyden tai valaistumisen kokemuksia.
”Moni luulee, että minä olen luonnostani tällainen rauhallinen ja seesteinen, mutta oikeasti se on mantrojen ja meditaation ansiota”, Petra paljastaa.
Kun löytää matolla turvallisessa ympäristössä yhteyden itseensä ja oppii kohtaamaan vaikeita tunteita, kuten vaikka kyllästymistä tai vihaa, niitä oppii kuuntelemaan ja tyynnyttämään.
Petra haluaa seurata ja oppia kuuntelemaan yhä paremmin intuitionsa ääntä.
”Meditaation, joogan ja mantrojen avulla voimme oppia hiljentämään oman mielemme, ja silloin voimme kuulla intuition äänen egon puheen läpi.”
Intuitio sai Petran opiskelemaan jooga- ohjaajaksi, ja intuitio on tehnyt hänestä myös mantramusiikin säveltäjän.
Petra on aina rakastanut laulamista. Lapsuudenkodissa laulettiin paljon ja opiskeluaikana hän oli mukana bändeissä. Mutta koska hän ei osaa kirjoittaa nuotteja, hän kuvitteli, ettei voi säveltää.
”Kunnes ystäväni ehdotti, että voisinhan minä äänittää kappaleita siitä huolimatta”, Petra kertoo.
Niinpä Petra alkoi säveltää mantramusiikkia äänittämällä. Hän hämmästyi suuresti, koska taiteellinen prosessi oli aivan erilainen kuin mihin hän oli kuvataiteilijana tottunut.
Kun Petra maalaa, hän ei koskaan tiedä etukäteen, miltä valmis työ tulee näyttämään. Mantrat taas ikään kuin laskeutuvat hänen mieleensä täysin valmiina.
”Jälkeenpäin en voi oikeastaan enää muuttaa sävellystä, koska se on heti valmis mielessäni.”

Kuoleman äärellä Petra on kokenut voimakkaimmin mantrojen voiman.
”Kun isäni oli saattohoidossa, istuin isän vieressä ja lauloin hiljaa mantroja, tai sitten me omaiset lauloimme yhdessä virsiä niin kuin olin lapsena tottunut tekemään. Se oli hyvin lohdullista.”
Joskus Petrasta tuntuu, että sävelet tulevat hänelle valmiina, koska ne tulevat kuoleman rajan takaa niiltä rakkailta, jotka ovat jo rajan ylittäneet.
Onko se totta vai kuvitelmaa, ei ole Petrasta olennainen kysymys.
”Ei kaikkea mysteeriä kannata siivota pois, me emme voi selittää kaikkea järjellä. Jos ihminen elää vain tiedollisessa todellisuudessa, elämästä jää jokin maku ja mauste puuttumaan.”
Petra toivoo, että mantroista voi olla lohtua jollekin muullekin menetyksen hetkellä.
”Kun isä oli saattohoidossa, istuin vierellä ja lauloin hiljaa mantroja.”Petra Streng
Petra kiittää kumartaen kädet namaste-asennossa ja puhaltaa kynttilän Lakshmi-patsaan viereltä, jonka hän on saanut lahjaksi hyvältä ystävältään Intiasta. Lakshmi on hindulainen rikkauden, valon ja tiedon jumalatar.
Kadulta puutalon ikkunan alta alkaa kuulua autojen hurinaa ja ihmisten askeleita. Petra on päässyt meditaatiohetkensä loppuun, tästä päivän on hyvä alkaa.
”Sanotaan, että aamun harjoitus on lahja itselle. Se on oikeastaan jopa itsekäs teko, jolla lataamme akkujamme, jotta jaksamme olla lopun päivää muita varten.”
Meditaatiossa ja joogassa ajatellaan varhaisten tuntien olevan parasta aikaa harjoitukselle, koska silloin vallitseva energia tukee parhaiten harjoitusta. Mantrat kulkevat Petran mukana päivän kaikissa hetkissä.
”Mantrat täyttävät ajatukseni, ja laulan niitä ääneen, kun vaikkapa siivoilen tai laitan ruokaa.”
Mantrat antavat olemassaololle syvemmän merkityksen ja liittävät ihmisen osaksi luontoa ja maailmankaikkeutta.

Vinkit mantrojen maailmaan
1. Helpoin tapa tutustua mantroihin on kuunnella mantramusiikkia esimerkiksi Spotifysta tai Youtubesta. Kuuntele rauhoittavaa mantramusiikkia kävelyllä tai ennen nukahtamista.
2. Oma harjoitus kannattaa aloittaa lyhyestä ja helposti muistettavasta mantrasta, jonka toistamiseen ei tarvitse lukea sitä paperista. Valitse rauhallinen hetki ja sulje puhelin. Mantraharjoitus voi aluksi olla varsin lyhyt. Muutamassa minuutissa saatat huomata suotuisat vaikutukset.
3. Mantraa voi harjoittaa monella tavalla: hiljaa mielessä toistamalla, laulamalla muiden kanssa tai kirjoittamalla sitä kauniisti paperille. Löydä sellainen muoto, joka tuntuu sinusta hyvältä.
4. Voit luoda mantrahetkiisi tunnelmaa sytyttämällä kynttilän, asettelemalla kukkia tai kauniita kiviä pöydälle. Eteeriset öljyjen ja suitsukkeiden tuoksut kohottavat mieltä.
5. Jos olet menossa johonkin sinua jännittävää tilaisuuteen, kokeile ennen sitä toistaa mielessäsi tai ääneen mantraa. Esimerkiksi kundaliinijoogassa käytettävällä Mangala Charan Mantralla sanotaan olevan suojaava vaikutus. Tunnettu mantramuusikko Snatam Kaur on tehnyt tästä mantrasta kauniin version ja se löytyy esimerkiksi Spotifysta.

Petra Streng
on kuvataiteilija (TaM), kirjailija ja joogaohjaaja (KRI). Lisäksi hän säveltää ja laulaa mantramusiikkia Vayu Naam -nimisessä yhtyeessä. Kundaliinijoogaa Petra on opettanut vuodesta 2016. Hän on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen kirjan mantroista, Mantra – tie sanojen salaisuuksiin (Viisas Elämä 2023). Petra asuu Porvoossa miehensä, nuoremman poikansa ja Kisu-kissan kanssa.