Opettaja vähätteli Maaritin kirjoitustaitoja, kun tämä oli nuori – nelikymppisenä Maarit oivalsi tärkeän asian ja alkoi tehdä sitä, mistä oli haaveillut
Psykologi Maarit Lassander huomasi, ettei koskaan ole liian myöhäistä miettiä, mitä haluaa. Jokaisella on oikeus muuttua, hän sanoo.
Nuorena ajattelin, että kirjoitan vielä jotain elämässäni. Sain kuitenkin palautetta äidinkielenopettajaltani ja muilta auktoriteeteilta, etteivät luovat tekstini olleet hyviä. Aloin ajatella, että ehkä en olekaan kovin hyvä kirjoittaja.
Pyrin opiskelemaan dramaturgiaa, mutta annoin ensimmäisen yrityksen jälkeen periksi. Ajattelin, että ehkä tämä ei ole asia, johon minun kannattaa panostaa.
Myöhemmin olin mielestäni jo liian vanha: en oppisi enää tai ole tarpeeksi lahjakas.
Viitisen vuotta sitten päätin koronan ja monen sattumuksen myötä kirjoittaa vähän ja katsoa, mitä siitä tulee. Kun oli aikaa ja tilaa pysähtyä, tajusin, etten menetä mitään, jos kokeilen.
Vielä ei ole liian myöhäistä. Se oli vapauttava tunne.
Maarit Lassander, 47
Terveyspsykologian erikoispsykologi ja psykoterapeutti. Hänen kirjansa Roolivapaus (Atena) ilmestyi keväällä 2024.
KAIKKI OMAKSUVAT elämässään erilaisia rooleja. Eri tehtäviin, elämänvaiheisiin ja sosiaalisiin asemiin liittyy odotuksia, ja roolit syntyvät näistä odotuksista. Ammattiroolit saattavat värittää paljon käsitystä siitä, mitä osaa ja millainen on.
Pienistä lapsistakin sanotaan helposti, että he ovat tietyn tyyppisiä.
Moni ei tule ajatelleeksi, että lukuisat asiat vaikuttavat siihen, mitä lapsi alkaa harrastaa. Emme voi tietää, mitä mahdollisuuksia jää käyttämättä ja potentiaalia hyödyntämättä, koska niihin ei kannustettu.
Takapakit, epäonnistumiset ja ristiriitaiset valinnat eivät usein näy esimerkiksi somessa.
VERTAILU estää usein uusien asioiden kokeilemista. Kun näkee ympärillään paljon roolimalleja, ajattelee helposti, että asiat täytyy tehdä tietyllä tavalla. Että jos en ole ollut hyvä jossakin kouluaineessa, minusta ei ole sen alan ammattilaiseksi.
Takapakit, epäonnistumiset ja ristiriitaiset valinnat eivät usein näy esimerkiksi somessa. Kuitenkin kaikki haluavat saada arvostusta ja ymmärrystä ja tulla kuulluiksi, nähdyiksi ja hyväksytyiksi sellaisina kuin on. Kaikilla on erilainen menneisyys, mutta jokainen voi rakentaa omien arvojensa mukaista elämää.
KUN KIRJOITIN kirjaa rooleista, tajusin, että muutumme kaikki koko ajan. Kokemukset muokkaavat rooleja, persoonallisuutta ja tapaa olla maailmassa.
Havahduin siihen, että monet asiat, joita ajattelin olevani, olivat seurausta elämänkokemuksista ja osin sattumanvaraisiakin.
Olen muuttanut uusiin paikkoihin, vaihtanut työpaikkaa ja perhe on muuttunut. En ole aina valinnut kaikkea. Mukana on ollut myös onnea ja sattumaa.
Asioista voi nauttia, vaikkei niissä olisi niin hyväkään.
ELÄMÄNKOKEMUSTEN ja sattumusten kautta näen itseni. Tiedän, kuka olen olen nyt. Yhtä tärkeää on miettiä, kuka haluan olla tulevaisuudessa, mihin suuntaan mennä ja millaisia asioita itsessäni kehittää.
Pysähdyn kuuntelemaan itseäni säännöllisesti. Yritän tavata erilaisia ihmisiä, käydä erilaisia keskusteluja ja olla uteliaampi.
Yritän myös olla lokeroimatta lapsiani ja kannustan heitä kokeilemaan uutta. Asioista voi nauttia, vaikkei niissä olisi niin hyväkään.”
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 7/2024.
