Heidi hakee apua lyhytterapiasta, koska ei halua olla lapsilleen pelkkä raha-automaatti, osa 1/2: ”Rajojen asettaminen pelottaa minua”
Ihmissuhteet
Heidi hakee apua lyhytterapiasta, koska ei halua olla lapsilleen pelkkä raha-automaatti, osa 1/2: ”Rajojen asettaminen pelottaa minua”
Heidi tuntee olevansa äitinä pelkkä raha-automaatti. Lyhytterapiassa selviää, miksi raha on tuntunut hänestä aina niin turvalliselta.
Teksti

Kuvat

11.2.2022
 |
Kauneus ja Terveys

Heidi, 40, haluaa lisää kunnioitusta aikuistuvilta lapsiltaan. Hänellä on 22-, 19- ja 15-vuotiaat lapset, joille Heidin on vaikea vetää rajoja tuntematta siitä syyllisyyttä.

Heidi on ollut pitkään perheen pääasiallinen elättäjä. Hänen oma elämänsä pyöri vuosia työn ympärillä, kunnes hän uupui viisi vuotta sitten. Sen jälkeen hän erosi, myi yrityksensä ja meni uudelleen naimisiin. Nyt pitkällä sairauslomalla Heidin suhde rahaan on muuttunut. Miten sen voisi välittää myös lapsille?

Mieti, mistä raha kertoo

Kun Heidi käy läpi elämäänsä, hän huomaa, että hän on paikannut rahalla turvan tarvetta.

Taina Risto: Kerro perhekuviostasi.

Heidi: Kaksi lasta on jo muuttanut pois kotoa. He asuvat omistamassani asunnossa. Tämä on esikoisen toinen yritys. Viimeksi tuli riitaa hoitamattomista asioista ja veloista.

Taina: Entä sinun ja kuopuksen välit?

Heidi: Asumme kolmistaan. Uusi mieheni osaa tukea minua, mutten ihan tiedä paikkaani kodissa. Rahankäyttö on pinnalla kuopuksenkin kanssa. Haluaisin opettaa, että mopoauton bensarahojen eteen täytyy tehdä kotitöitä. En halua olla pelkkä raha-automaatti.

Taina: Miten raha-asiat sujuivat ex-liitossasi?

Heidi: Lasten isä oli kuin iso lapsi. Maksoin, kun hän halusi jotain, mutten saanut kunnioitusta. Eksällä on jatkuva rahapula ja mahdollistan yhä lapsille kaiken. Se tuntuu hyvältä, ja sairaalta. Lapset oppivat isänsä asenteen. Mietin, mitä voisin vaatia heiltä, mutta pelkään, että rikon välit. Olen täysin uupunut tähän.

Taina: Millainen liitto teillä oli?

Heidi: Ex-mieheni oli sairaalloisen mustasukkainen. Lapsista tuli elämäni, koska heidän kanssaan pääsin ulos kotoa. Kauhea sanoa, mutta lapset olivat minulle myös pakokeino.

Taina: Tulit äidiksi aika nuorena.

Heidi: Kyllä, 18-vuotiaana. Olen lapsirakas. Halusin elää lapsuuteni uudelleen lasten kautta, sillä omani ei ollut onnellinen.

Taina: Millainen lapsuus sinulla oli?

Heidi: Olen alkoholistiperheestä. Isä joi ja löi äitiä. Olen miettinyt, mihin minut pantiin, kun isä pidätettiin ja äiti vietiin sairaalaan. Aloin suojella muita jo pienenä. Isä kuoli 53-vuotiaana. oli vaikea asia, vaikka hän oli lapsuuteni pahis. Suhde äitiin on ristiriitainen. Siis tyypillinen Tommy Hellstenin Virtahepo olohuoneessa -kuvio. Luin kirjan vuosi sitten ja tajusin.

Taina: Elit siis lasten kautta lapsuutesi uudelleen?

Heidi: Niin, halusin antaa heille turvallisen kodin, mutta en lukenut satuja enkä leikkinyt. Vasta eron jälkeen opin sanomaan, että rakastan heitä. Sen sijaan kerrytin heille omaisuutta ja opetin, että rahaa pitää olla, koska se tuo turvaa. Mutta miten voin vetää oppini takaisin, kun olen toitottanut sitä 20 vuotta? Vasta nyt ymmärrän, että heidän pitää saada elää omaa elämää.

”Lapsia saattaa kummeksuttaa tai pelottaa, kun äiti muuttuu. Anna heidän totutella rauhassa.”
Taina Risto

Näytä arvosi esimerkillä

Taina muistuttaa Heidiä siitä, että vanhemman uusi arvomaailma voi tuntua lapsista oudolta.

Taina: Miten suhteesi rahaan on muuttunut?

Heidi: Kokonaan. Uhrasin 20 vuotta vapaa-aikani yrittäjänä. Nyt olen myynyt omaisuutta ja vähentänyt velkoja. Sairauslomalla tajusin, että jotkut eivät käy töissä ja silti pärjäävät. Miksi minun pitäisi uhrata työlle koko elämä?

Taina: Heidi, on täysin ymmärrettävää, että tällä historialla olet hakenut rahasta turvaa.

Heidi: Niin, minähän olen paitsi alkoholistiperheen, myös laman ja konkurssiperheen lapsi. Näin vanhempieni tappelevan rahasta. Olen varmasti miettinyt, miten minulle käy.

Taina: Sekin vaikuttaa minusta täysin loogiselta, että olet hakenut turvaa lapsista.

Heidi: Niin, onneksi minusta ei tullut alkoholistia ja oli lapset. Näin miesvaltaisella alalla, miten joillekin kävi, kun alkoholi tuli kuvioon.

Taina: Minusta on hienoa, että haluat jatkaa kasvatustyötäsi. Ensimmäinen vaihe on ohi, mutta kyllä aikuistuviakin lapsia saa ohjata.

Heidi: Niin minäkin uskon. Tätä juuri kaipasin, että joku tukisi siinä, että olen oikealla polulla. Kukaan ei tunnu ymmärtävän tätä kuviota.

Taina: Sinun arvosi ovat muuttuneet isosti viime vuosina. Voi olla, että lapsia saattaa kummeksuttaa tai pelottaa, kun äiti muuttuu. He eivät voi tietää, onko kyseessä väsymys, uusi puoliso, vai onko sinusta tullut hihhuli vai mikä.

Heidi: Saattaa olla. Luovuin autostakin. En tiedä parempaa kuin fillaroida torille aamukahville. Kuopus sanoo, että äiti on niin köyhä, että sillä ei ole edes autoa. Olen vain hymyillyt takaisin.

Taina: Anna heidän totutella uuteen arvomaail­maasi rauhassa. Voisit ehkä näyttää, mitä muutos merkitsee. Tuleeko mieleen miten?

Heidi: Haluaisin käydä lasten kanssa syömässä ja näyttää, että perhe pysyy, vaikka he aikuistuvat. Eniten pelkään, että etäännyn lapsista. Siksi rajojen asettaminen pelottaa minua.

Taina: Mistä aloittaisit rajojen asettamisen? Onko ollut tilanteita, joissa olet jo onnistunut?

Heidi: Olen tyytyväinen siihen, että vanhimmat lapset joutuvat kantamaan kodistaan vastuuta. Uskon, että se opettaa heitä eniten.

Heidin nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Vedä rajat raha-asioissa

1. Kirkasta omat arvosi

Mitä selkeämpi suhteesi rahaan on, sitä helpommin pystyt ratkaisemaan, millainen taloudellinen tuki aikuistuville lapsille on riittävää. Perheet ovat erilaisia eikä yhtä oikeaa vastausta ole.

2. Tuo esiin se, että kriisit näkyvät kukkarossa

Avioerot, sairaudet, ammatin vaihtamiset ja muut isot muutokset vaikuttavat väistämättä rahankäyttöön. Muutos ei ole kenenkään vika vaan realiteetti, joka koko perheen pitää ymmärtää.

3. Kerro rahatilanteestasi

Tuntuuko, että lapsesi ei ymmärrä, että et pysty tukemaan enempää? Kerro, paljonko eläminen maksaa kuukaudessa ja paljonko sinulla on käytössäsi rahaa. Jälkikasvu saa siitä perspektiiviä.

Taina Risto

on ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Terapia auttaa asiakasta löytämään vahvuutensa ja voimaan paremmin. Painopiste on nykyisyydessä ja tulevaisuuden toiveissa, ei menneisyydessä. Terapia kestää yleensä 1–10 käyntiä.

Haluaisitko mukaan Terapiassa-sarjaan? Kerro tarinasi lyhyesti ja ilmoittaudu mukaan täällä.

Kommentoi +