Vuoden 2019 alussa Instagramini täyttyi astrologia-aiheisista meemeistä. En ollut lukenut horoskooppejani sitten ala-asteen, mutta yhtäkkiä arjen tylsät hetket täyttyivät niistä. Lähettelin meemejä kumppanilleni ja ystävilleni. Härkä, niin sinä! Vain vesimies-jutut!

Samat vanhat nolot horoskoopit näyttäytyivät uudessa, instagrammattavassa valossa. Niitä jakoivat somessaan korkeakoulutetut naiset, julkkikset ja toimittajat – siis fiksut, karismaattiset tyypit. Meemejä selatessa tuli hieman härski olo. Pseudotieteestä oli yhtäkkiä tullut siistiä.

Hankin netistä tähtikarttani (pysäytetty kuva planeettojen asennosta ihmisen syntymän hetkellä), jonka tutkin läpikotaisin. Kun horoskooppi täsmäsi, sai hetken muistaa, ettei kaikki elämässä ole käsin kosketeltavaa, silmin nähtävää tai purettavissa excel-taulukoiksi.

Astrologiassa tuntui olevan jopa jotain radikaalia. Eletään kulttuurissa, jossa tietotyöläisen jokainen minuutti on käytettävä itsensä parantamiseen ja uusien ammattinimikkeiden keräilyyn.

Siksi tällainen hupsu tyttöjen juttu, joka tuntui provo­soivan kaikkia, alkoi tuntua yhä paremmalta ajanvietteeltä. Astrologia edusti minulle hetken tehokkuusajattelua ja burnout-kulttuuria vastaan kapinoimista. Ja mitä enemmän sedät sitä inhosivat, sitä korkeammalla tähtipölyssä minä liitelin.

Psykologi Anne Haikola kuitenkin kertoo, että horoskoopit nimenomaan tarjoavat selfhelpiä, voimaantumista ja vinkkejä menestykseen.

”Ja millenniaalit haluavat menestyä.”

Se siitä menestyskulttuuria vastaan kapinoimisesta.

Haikolan mukaan menestymispaine luo tarvetta henkisyydelle. Naiset ovat kiinnostuneempia henkisestä hyvinvoinnistaan kuin miehet, osin koska heille sallitaan se eri tavoin kuin miehille. Horoskooppeja markkinoidaan naisille, ja siksikin astrologiabuumi osui pääasiassa meihin naisiin.

”Uushenkisyyteen liittyy kuitenkin myös toksinen positiivisuus, ja se näkyy horoskoopeissa: ne ovat tsemppaavia ja ratkaisukeskeisiä. Saatetaan ohittaa vaikeat tunteet tai jopa käskeä siivoamaan negatiiviset ihmiset elämästä”, Haikola sanoo.

”Uushenkisyys voi myös lisätä itsekeskeisyyttä: mitä minun kannattaa tehdä, jotta minä saavutan elämässä jotain. Eikä: mitä minun kannattaisi tehdä muiden ihmisten tai tämän planeetan eteen.”

Astrologiasta löytyy aina porsaanreikä, jolla itseensä voi liittää uusia merkityksiä. Sen monimutkainen järjestelmä mahdollistaa sen, että jokainen voi olla yhtä aikaa luova ja analyyttinen, vetäytyvä ja sosiaalinen.

Esimerkiksi näin: Tähtikartan nouseva jousimies selittää puheliaisuuden, mutta se on vain pintaa, sillä aurinkomerkki skorpioni on pohdiskeleva oman tiensä kulkija. Eikö kartassasi ole onnekkaita tulimerkkejä, oinasta, leijonaa tai jousimiestä? Eipä hätää! Tähtikartan linjat muodostavat kolmioita, ja se tietää leijonan tuuria, kaikki rakastavat sinua!

Tulkinta riippuu aina ihmisestä ja elämäntilanteesta. Horoskooppi onkin itsetutkiskelun työkalu. On helpompaa pohtia omia haasteellisia, hankalampia luonteenpiirteitä, kun niille löytyy selitys tähtien asennosta.

Haikolan mukaan horoskoopeilla toisaalta erotutaan muista, toisaalta liitytään muihin.

”Kaikki ihmiset janoavat itseään koskevaa tietoa, mutta erityisesti millenniaalit haluavat tietää, millainen juuri minä olen ja mitä juuri minun kannattaa tehdä elämässäni. He ovat yksilökeskeisiä itsensä kehittäjiä verrattuna aiempiin sukupolviin.”

Hänen mukaansa horoskoopeissa piilee myös stereotypian riski: tieto toisen horoskoopista voi saada etsimään hänestä sen merkin piirteitä sen sijaan, että kohtaisi hänet avoimesti yksilönä.

Lue myös: Eevan uudet horoskoopit

Monimutkaista maailmaa on lohdullista selittää myytein ja tarinoin. Asioiden mystifiointi on helppoa, selkeyttäminen paljon vaikeampaa.

Minulle astrologia oli alusta asti pohjimmiltaan leikkiä. Mutta aina kun nuoret naiset löytävät uuden harrastuksen, se aiheuttaa paheksuntaa. Nyt ne uskovat pseudotieteeseen ja hylkäävät länsimaisen lääketieteen, tyhmät tytöt!

Kuinkahan moni oikeasti alkoi juoda hopeavettä tai kuvitteli saavansa oikeutuksen olla ilkeä, koska on paljon kaksosta tähtikartassa? Tai edes todella uskoi astrologiaan?

En usko, että astrologia on automaattisesti jyrkkä alamäki kaninkoloon, jossa rokotekriittisyys ja salaliittoteoriat lyövät kättä. Varauksettomasti ei pidä silti uskoa. Kuitenkin täysin varaukseton usko rajatieteisiin voi johtaa esimerkiksi siihen, että epätoivoisten ihmisten ongelmilla aletaan rahastaa ja tehdä bisnestä.

Omalta osaltani astrologia on jäänyt taakse. Samat kiertävät meemit tyhjenivät nopeasti ja menettivät merkityksensä.

Hetken ne kuitenkin ruokkivat jonkinlaista millenniaalin nostalgiannälkää. Samaan tapaan kuin osa lukee harrypotterinsa uudestaan, katsoo Frendejä tai valitsee elokuvailtaan tutun Disney-piirretyn, myös horoskoopit voivat tuoda yhä ennalta-arvaamattomampaan maailmaan tunnetta rituaaleista ja toistuvuudesta – siis siitä, ettei koko ajan tarvitse itse valita, tietää ja vaikuttaa.

Minun tekee kuitenkin mieli ottaa ohjat omiin käsiini.

Julkaistu aikaisemmin Trendissä 10/21.