Halaa koiraa, lähde metsään, kosketa käpyjä – luonnonmikrobit parantavat vastustuskykyä
Jotta puolustusjärjestelmämme toimii hyvin, sen täytyy kohdata riittävästi luonnonmikrobeja. Siksi esimerkiksi kävelyretki metsässä on todellinen terveysteko.
Jos virologian professori Heikki Hyöty voisi kirjoittaa luontoreseptejä, ne saattaisivat kuulostaa tältä: Kävele paljain jaloin kesämökin pihalla ja mökkitiellä. Älä pese jalkojasi vaan anna pölyn ja mullan jäädä varpaiden väliin. Lähde metsään ja syö mustikoita tai puolukoita suoraan mättäästä. Istu kannon päällä. Hengittele metsän ilmaa ja nauti olostasi.
Puuhastele kesämökin puutarhassa tai pihalla. Pese kädet vain, kun siihen on oikeasti tarvetta. Halaa tai rapsuta koiraa. Lähde sen kanssa lenkille. Anna sen nukkua vieressäsi.
Tampereen yliopistossa työskentelevä Hyöty on ollut kiinnostunut ihmisen puolustusjärjestelmän toiminnasta jo yli 30 vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt, miten puolustusjärjestelmän häiriöihin liittyvät sairaudet ovat nopeasti yleistyneet korkean elintason maissa.
Muun muassa allergioiden, astman, tyypin 1 diabeteksen, kilpirauhasen autoimmuunitulehduksen, keliakian ja muiden tulehdusperäisten suolistosairauksien määrä on noussut lähes räjähdysmäisesti.
”Näiden sairauksien kohdalla voidaan puhua jopa epidemiasta. Lääkärinä yritän löytää konsteja niiden hillitsemiseksi.”
Hyöty kuitenkin tietää, että parannuskonstien löytäminen on haasteellista. Viime vuosikymmeninä ihmiset ovat hakeutuneet yhä enemmän asumaan kaupunkeihin. Samalla maaseutumainen asuminen ja altistuminen luonnonmikrobeille ovat vähentyneet.
”Ilman mikrobialtistusta puolustusjärjestelmä ei pysty toimimaan kunnolla.”
Älä pese jalkojasi vaan anna pölyn ja mullan jäädä varpaiden väliin.Heikki Hyöty
Mikrobien merkitykseen terveydelle Hyöty itse havahtui vuosituhannen vaihteessa ja 2000-luvun alussa. Hän oli mukana kahdessa eri tutkimuksessa, joissa tutkittiin sekä Venäjän Karjalassa asuvia suomensukuisia lapsia että Suomessa asuvia lapsia. Tutkimukset tehtiin mittaamalla verestä erilaisia merkkiaineita.
Selkeä tulos oli, että venäjänkarjalaisilla lapsilla oli 5–6 kertaa vähemmän puolustusjärjestelmän häiriöistä johtuvia sairauksia kuin suomalaisilla lapsilla.
”Tulos oli todella herättävä. Sen myötä ymmärsimme, miten valtavan suuri merkitys mikrobialtistuksella ja asumisympäristöllä voi olla puolustusjärjestelmän toiminnalle.”
Venäjän Karjalassa lapset asuvat maaseutumaisessa ympäristössä, jossa he altistuvat jatkuvasti sekä luonnonmikrobeille että kotieläinten mikrobeille. Heillä todettiin olevan jo syntymähetkellään erilainen puolustusjärjestelmän tasapaino kuin suomalaisilla lapsilla.
Mikrobialtistus auttaa kehon puolustusjärjestelmää
Ihmisen puolustusjärjestelmän toimintaa on viime vuosina tutkittu paljon lisää. Nykyään tiedetään, että kyseessä on monimutkainen järjestelmä, joka säätelee koko ajan omaa toimintaansa. Se muun muassa etsii jatkuvasti tasapainoa, jotta se ei toimi liian voimakkaasti tai liian heikosti.
”Nykytiedon valossa mikrobialtistuksella on tärkeä rooli näiden säätelyjärjestelmien kehittymisessä”, Hyöty kertoo.
Yksinkertaistaen puolustusjärjestelmän tehtävänä on seuloa ympäristöstä tulevia mikrobeja ja lajitella ne vaarallisiksi taudinaiheuttajiksi ja harmittomiksi kavereiksi, joille ei tarvitse tehdä mitään.
Vaaralliset taudinaiheuttajat se tappaa ja harmittomat kaverit se jättää rauhaan. Jotta puolustusjärjestelmä toimii kunnolla, sen täytyy altistua riittävän suurelle määrälle erilaisia mikrobeja.
Halaa tai rapsuta koiraa. Lähde sen kanssa lenkille. Anna sen nukkua vieressäsi.Heikki Hyöty
Luonnonmikrobeja elimistö tunnistaa pääasiassa iholla ja limakalvoilla olevien reseptorien kautta. Vaikka metsässä kävely tai mustikkaretki saattavat ulospäin vaikuttaa tilanteilta, joissa ei tapahdu juuri mitään erityistä, ihollamme ja limakalvoillamme käy valtava kuhina.
Terveytemme kannalta se on olennaisen tärkeää.
”Esimerkiksi paljain jaloin kävellessä jalkapohjien ihossa olevat reseptorit tunnistavat maaperän mikrobeja. Suun ja ruokatorven limakalvojen reseptorit taas tunnistavat mustikoissa ja puolukoissa olevia mikrobeja”, Hyöty kertoo.
Jos ympäristöstä ei tule mikrobeja riittävästi, puolustusjärjestelmän toimintaan saattaa tulla häiriöitä. Se voi alkaa tulkita täysin harmittomia mikrobeja tai muita partikkeleita vaarallisiksi.
Se saattaa esimerkiksi alkaa kuvitella, että koivun siitepöly, suoliston omat mikrobit tai vaikka maapähkinät sisältävät taudinaiheuttajia, joiden kimppuun on syytä hyökätä.
Seurauksena saattaa kehittyä jokin sairaus, kuten allergia, astma, tulehduksellinen suolistosairaus tai autoimmuunisairaus.
Luonnonmikrobit auttavat kaikenikäisiä
Kaikkein eniten puolustusjärjestelmä kehittyy ensimmäisen elinvuoden aikana. Siksi pieniä vauvoja on hyvä altistaa erilaisille luonnonmikrobeille mahdollisimman paljon. Käytännössä vauvan voi antaa esimerkiksi möyriä pihalla, halailla koiraa tai kosketella pihalla olevia käpyjä.
”Mitä enemmän vauva saa olla tekemisissä ympäröivän luonnon kanssa, sen parempi.”
Tutkimusten mukaan pienet lapset ovat hyötyneet myös siitä, että päiväkodin hiekkapihan tilalle on tuotu kunttaa eli mikrobirikasta metsänpohjamattoa.
”Kun lasten annettiin telmiä kuntalla vapaasti, heidän puolustusjärjestelmässään havaittiin hyviä muutoksia jo parissa viikossa.”
Puolustusjärjestelmä tarvitsee kuitenkin koulutusta koko elämän ajan. Myös aikuiset tarvitsevat luonnonmikrobialtistusta säännöllisesti.
Lähde metsään ja syö mustikoita tai puolukoita suoraan mättäästä. Istu kannon päällä.Heikki Hyöty
Johtava tutkija, ympäristöekologi Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta on osallistunut Heikki Hyödyn kanssa moniin samoihin tutkimuksiin.
Kaupunkien viheralueiden tutkijana Sinkkonen on huolestunut kaupunkiympäristöjen bakteeriköyhyydestä. Kotien sisätiloissa, ostoskeskuksissa, autoissa, asfaltoiduilla teillä ja leikkikentillä ei luonnonmikrobeja juuri ole.
Se on hälyttävää, sillä ihmisen puolustusjärjestelmä on vuosituhansien aikana kehittynyt täysin erilaisissa olosuhteissa.
Erityisesti Sinkkonen on huolestunut siitä, että lasten saama luonnonmikrobi- altistus on vähentynyt.
Esimerkiksi gramma metsä- tai peltomaata sisältää noin 4–5 miljardia bakteeria. Gramma säkissä olevaa hiekkalaatikolle tarkoitettua hiekkaa taas sisältää vain noin 40 000–100 000 bakteeria. Lasten terveyden kannalta se on huolestuttavaa.
”Nykyään lapset saavat jopa tuhat kertaa vähemmän mikrobialtistusta kuin muutama vuosikymmen aikaisemmin. Kukaan ei tarkalleen tiedä, mitä siitä seuraa.”
Luonnonmikrobeja on paljon lahoavissa puissa
Jos aikuinen ohjaa lasta leikkimään luonnossa mahdollisimman paljon, kasvaa todennäköisyys, että lapsen puolustusjärjestelmä pääsee kehittymään normaalisti. Mukaan kannattaa ottaa esimerkiksi tikkuja, oksia, sammalia ja kiviä.
”Yleensä kaikki luonnosta löytyvä on lapsen puolustusjärjestelmälle hyväksi. Sen sijaan muovi, hiekka ja sora ovat jopa haitaksi”, Sinkkonen kertoo.
Sinkkonen haluaisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kaupunkien viher- alueiden suunnitteluun. Esimerkiksi kerrostalojen pihoille hän haluaisi istuttaa monia eri kasvilajeja pelkän nurmikon sijaan.
”Mikrobialtistuksen kannalta olisi hyvä, että pihoilla olisi puuvartisia kasveja ja pensaita. Mitä enemmän eri kasvilajeja on, sitä parempi.”
Sinkkonen jättäisi viheralueille myös lahoavia puita ja muuta lahoavaa kasviainesta, sillä niissä on erityisen paljon puolustusjärjestelmän hyvään toimintaan yhdistettyjä luonnonmikrobeja.
”Jos pihalla on lahoavia puita, saa paremman mikrobialtistuksen kuin kulkiessaan nurmikkopihalla. Maatuva kasviaines on hyväksi myös lähiluonnon hyvinvoinnille.”
Pese kädet vain, kun siihen on oikeasti tarvetta.Heikki Hyöty
Entä miten luonnonmikrobeille altistutaan talviaikaan, kun maassa on lunta ja tuoreista mustikoista voi vain uneksia?
Heikki Hyöty on ollut mukana tutkijaryhmässä, joka on kehittänyt biodiversiteettijauheen. Nykyään aineen myynnistä vastaa Uute Scientific, joka markkinoi sitä Re-Connecting Nature -mikrobiutteena. Kansankielessä ainetta kutsutaan usein metsäpölyksi.
”Kyseessä on metsämaapohjainen uute. Sen mikrobirikkaampaa ainetta ei löydy tältä planeetalta”, Hyöty kertoo.
Metsäpölyä käytetään nykyään monissa eri kosmetiikkavalmisteissa. Ne altistavat ihmisen turvallisesti samankaltaisille mikrobeille kuin metsässä liikkuessa.
”Tarkoituksena on tarjota ihovoiteen muodossa samat hyödyt kuin Venäjän Karjalassa asuvat lapset saivat ympäristöstään.”
Metsäpölyn suotuisista vaikutuksista elimistön puolustusjärjestelmään ja mikrobiomiin on jo paljon tieteellistä näyttöä. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia siitä, voidaanko sen käytöllä vähentää sairauksia.
Monia tieteellisiä tutkimuksia on parhaillaan käynnissä.
”Minusta on tärkeää, että metsäpölyn vaikutuksia tutkitaan esimerkiksi allergisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa”, Hyöty sanoo.
Näin altistut
Liiku luonnossa. Kävele metsässä. Istu kannon päällä ja hengitä. Marjasta ja sienestä.
Hoida puutarhaa. Työnnä kädet multaan ja kasvata kukkia ja hyötykasveja. Suojaa kuitenkin avoimet ihohaavat ja pidä jäykkäkouristusrokote voimassa.
Kompostoi puutarhassa ja keittiössä syntyvät jätteet. Käytä siitä syntyvä multa hyödyksi.
Kasvata parvekkeella. Luo sinne vihreä keidas. Istuta ja kylvä erilaisia kasveja.
Halaa puita, kosketa lehtiä ja silitä puun kaarnaa tai sammalta.
Vietä aikaa luonnossa pelaten ja rymyten. Heitä metsässä frisbeetä tai pelaa värikuulasotaa.
Vinkit antoivat Heikki Hyöty ja Aki Sinkkonen.
Heikki Hyöty
on lääketieteen tohtori ja virologian professori Tampereen yliopistossa. Hän on kiinnostunut siitä, miten mikrobit vaikuttavat ihmisen puolustusjärjestelmään ja sen häiriöistä johtuvien sairauksien syntyyn.
Hyöty on innokas mökkeilijä, joka tykkää liikkua metsässä ja uida luonnonvesissä. Kesäisin hän kävelee mielellään paljain jaloin. Luonnossa ollessaan hän välttää käsien pesua saippualla, jotta elimistö saa hyötyä luonnonmikrobien hyvää tekevistä vaikutuksista.
Aki Sinkkonen
on johtava tutkija, viheralue-tutkija ja ympäristöekologi Luonnonvarakeskuksessa. Hän tutkii, miten kaupunkialueille voidaan tuoda ihmisen hyvinvointia parantavia luonto- pohjaisia ratkaisuja.
Vapaa-ajallaan Sinkkonen juoksee ja hiihtää mielellään luonnossa. Lisäksi hän kasvattaa kotonaan mulpereita ja minikiivejä.
