Kysy nämä 6 kysymystä, jos epäilet läheisesi kokevan lähisuhdeväkivaltaa – asiantuntija neuvoo, miten autat eteenpäin
Miten voit auttaa, jos epäilet ystävän tai muun läheisen kokevan parisuhteessaan väkivaltaa? Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Riina Karjalainen vastaa.
”Aiemmin hyväntuulinen naapuri alkaa kulkea ohi pää painuksissa. Ennen asioistaan kertonut ystävä eristäytyy, eikä enää puhu omista tai perheensä kuulumisista. Työkaveri alkaa aiemmasta poiketen pelätä yllättäviä asioita.
Sukulainen muuttuu ahdistuneen, masentuneen tai alakuloisen oloiseksi. Hän ei tapaa läheisiään, eikä ota itse heihin yhteyttä. Harrastukset vähenevät.
Usein läheiset huomaavat lähisuhdeväkivaltaa kokevan ystävän, naapurin tai työkaverin käyttäytymisessä muutoksia. Jokin tuntuu vaivaavan häntä. Toki muutokset voivat johtua muustakin kuin väkivallasta.
Voi myös olla, että läheinen käyttäytyy muuten tavanomaisesti, mutta hänen käytöksensä muuttuu puolison seurassa tai tästä puhuessa.
Toisen mitätöinti, arvostelu ja haukkuminen on henkistä väkivaltaa. Se vie omanarvontunnon.
Lähisuhdeväkivaltaa on kaikki sellainen käytös, joka aiheuttaa toisessa pelkoa tai ahdistusta tai saa hänet muuttamaan omaan käyttäytymistään. Väkivalta on aina toista ihmistä joko henkisesti tai fyysisesti vahingoittavaa.
Toisen mitätöinti, arvostelu ja haukkuminen on henkistä väkivaltaa. Se vie omanarvontunnon. Toinen henkisen väkivallan muoto on kontrollointi.
Henkistä väkivaltaa voi olla suhteessa, vaikka siinä ei riideltäisi. Väkivallan tekijä saattaa kiistää toisen mielipiteet ja kokemukset.
Kokijan pelko erottaa tavalliset tilanteet väkivaltaisesta käyttäytymisestä.
Jos läheinen kertoo kokemastaan väkivallasta, anna hänelle hyvää palautetta: hyvä kun kerroit, hienoa että luotit minuun.
Joidenkin on helppo vastata suoraan läheisen kysymykseen: Onko teillä väkivaltaa? Toiset tuntevat tilanteesta turhaa häpeää ja kieltävät väkivallan. Kokija on myös saattanut alkaa itse kyseenalaistaa omia kokemuksiaan nimenomaan väkivallan vuoksi.
Etenkin henkistä väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa. On tärkeintä, että uskot, kun toinen kertoo kokemastaan tai pohtii kokemustensa merkitystä. Älä kysy, että ”no mitäs sinä teit” vaan kuuntele. Uein väkivallantekijä käyttäytyy hyvin muiden seurassa.
Jos läheinen kertoo kokemastaan väkivallasta, anna hänelle hyvää palautetta: hyvä kun kerroit, hienoa että luotit minuun.
Jos olet hyvin huolissasi läheisestäsi, poliisin ohje on soittaa hätäkeskukseen.
Väkivalta on rikos, mistä kokijaa voi myös muistuttaa. Ole kuitenkin sensitiivinen äläkä jyrää kokijaa.
Hyvin tavallista on, että kokijan oma prosessi kestää pitkään eikä hän irrottaudu suhteesta heti. Sitä tulee kunnioittaa.
Jos olet hyvin huolissasi läheisestäsi, poliisin ohje on soittaa hätäkeskukseen. Jos olet huolissasi väkivaltaisessa kodissa elävistä lapsista, heistä on syytä tehdä lastensuojeluilmoitus.”
Kun olet huolissasi, kysy läheiseltä:
- Onko kumppanisi väkivaltainen? Joillekin toimii suora kysymys, kaikille ei.
- Pelottaako sinua kotona? Väkivallan sijaan voi olla helpompi puhua pelosta.
- Onko sinusta ok, että kumppanisi tekee noin? Toisen kysymys voi herättää.
- Tapahtuuko näin usein? Kysy tätä, jos läheisesi kertoo jotakin huolestuttavaa.
- Tarvitsetko apua? Anna toisen myös kertoa, miten haluaisi itseään autettavan.
- Autanko sinua hakemaan ulkopuolista apua? Tarjoudu tueksi.
Lähde: Suomen Uusperheiden Liitto
Täältä saa apua
- Nettiturvakoti auttaa tunnistamaan. Nettiturvakoti on Ensi- ja turvakotien liiton verkkopalvelu, jossa on kattava kuvaus väkivallan muodoista ja erilaisia testejä väkivallan eri muotojen tunnistamiseen. Nettiturvakodista löytyy apua myös läheiselle, joka haluaa tukea väkivallan kokijaa.
- Naisten linja tukee, jos pelkäät. Naisten Linja on yhdistys, joka tukee väkivaltaa kokeneita ja sitä pelkääviä naisia sekä heidän läheisiään. Auttava puhelin vastaa numerossa 0800 02400 maanantaista perjantaihin klo 16–20. Auttava chatti päivystää tiistaisin ja torstaisin klo 16–20.
- Nollalinja vastaa yölläkin. Nollalinja auttaa erityisesti naisia, jotka kokevat väkivaltaa. Päivystykseen voi soittaa ilmaiseksi ympäri vuorokauden: 080 005 005. Numeroon voivat soittaa myös väkivaltaa kokeneiden läheiset. Nettisivuilta löytyvät turvakotien yhteystiedot.
Testaa, onko kyse lähisuhdeväkivallasta
Tämän testin voi tarjoutua tekemään yhdessä läheisen kanssa. Testi on tarkoitettu lähisuhdeväkivallan tunnistamisen avuksi.
1. Pelottaako sinua kumppanisi seurassa tai pelottaako sinua olla yhteydessä ex-kumppanisi kanssa?
Moniin ihmissuhteisiin kuuluu riitoja, joissa ei ole mitään hälyttävää. Reilu riitely voi myös edistää asioita ja osapuolten hyvinvointia: se voi esimerkiksi auttaa erimielisyyksien nostamisessa pöydälle ja niiden selvittämisessä, kun asiat todella kohdataan. Lisäksi on olemassa myös rakentavia tapoja osoittaa aggressiota, joten aggressiokaan ei ole väkivallan varoitusmerkki. Selkeä merkki väkivallasta on kuitenkin pelko. Pelko ei kuulu terveisiin suhteisiin.
2. Onko kumppanisi tai ex-kumppanisi määrännyt, miten yhteistä omaisuutta tai rahaa käytetään?
Taloudellinen väkivalta tarkoittaa väkivaltaista käyttäytymistä rahaan liittyvissä asioissa. Sitä on esimerkiksi toisen rahojen käyttö, velanotto toisen nimiin tai toisen työssäkäynnin estäminen niin, ettei tämä voi tienata. Taloudellista väkivaltaa on myös se, että yksi perheenjäsen päättää yhteisten rahojen käytöstä tai ettei työssäkäyvä anna yhteistä jälkikasvua kotona hoitavan kumppanin elämiseen tarpeeksi rahaa.
Taloudellinen väkivalta usein jatkuu eron jälkeen. Sitä voi olla esimerkiksi omaisuudenjaon hankaloittaminen.
3. Onko kumppanisi tai ex-kumppanisi uhannut sinua jollakin tavalla?
Yksikin kyllä-vastaus kysymyksiin on selkeä merkki hakea ulkopuolista apua.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 14/2023.
