Krisse Salminen näkee takaoven reunasta, kuinka helsinkiläinen Jumo Jazz Club täyttyy äärimmilleen. Jännitys tuntuu vatsanpohjassa asti. Krisseä oksettaa.

Valmistautuessaan esiintymiseensä hän kysyi isoveljeltään, näyttelijä Eppu Salmiselta, että mistä hänen kannattaisi lavalla kertoa. Veljen mukaan koomikot puhuivat yleensä ylipainosta ja muista ongelmistaan.

Krisse ihmetteli, mistä hän sitten puhuisi. Hänhän on täydellinen. Ehkä siitä?

Ennen Krisseä esiintymisvuorossa ovat koomikot Andre Wickström, Jaakko Saariluoma ja Mika Eirtovaara. He nousevat lavalle kokemuksen tuomalla varmuudella.

Kymmenen minuuttia, Krisse ajattelee. Setin pituus tuntuu hänestä iäisyydeltä. Sitten tapahtuu jotain kummallista. Krissen luoman lavahahmon höpsö tyyli alkaa upota yleisöön. Lavalle kuuluu tyrskähdyksiä.

”Kun katsojia nauratti, tunsin oloni käsittämättömän hyväksi. Onnistuin jotenkin kääntämään epävarmuuden voitokseni. Ehkä yleisö luuli, että paniikki kuuluu käsikirjoitukseen”, Krisse kertoo.

Monet tulevat keikan jälkeen sanomaan hänelle olleensa varmoja, ettei hän ikinä selviytyisi siitä. Vielä samana iltana Krisseä pyydetään esiintymään muutamalle pikkujoulukeikalle.

Ensimmäisestä esiintymisestä tuli kuluneeksi 3. marraskuuta 2021 tasan 20 vuotta. Krissen aloittaessa uransa Suomessa hyvästeltiin markkaa ja valmistauduttiin euron tuloon.

New Yorkin terrori-iskusta oli vain pari kuukautta. Ihmiset kaipasivat iloa, ja -stand up toi sitä heille. Klubeja perustettiin ja stand upia alettiin nähdä televisiossa.

Krissen, 45, elämän ensiesiintyminen muutti 25-vuotiaana, sillä se mursi hänen käsityksensä itsestään.

”Olin kuvitellut, että olen esiintyjäksi vääränlainen. Ala kiinnosti minua, mutta en uskonut itseeni tarpeeksi. Ajattelin, että tehtäväni on pysytellä taustalla eikä nousta parrasvaloihin. Olen luonteeltani sosiaalinen introvertti. Äitinikin kehotti minua harkitsemaan ohjaajan ammattia, sillä analysoin lapsesta asti esityksiä ja määräilin ystäviäni Barbie-leikeissä.”

Varovaisesta unelmasta tuli kuitenkin totta. Tulikokeen jälkeen Krissen ura lähti lentoon parissa vuodessa.

Hän uskoo, että oikeilla ajoituksilla ja kohtaamisilla on merkitystä.

”Tielleni on osunut usein ihmisiä, jotka ovat valaneet minuun uskoa ja auttaneet eteenpäin.”

Ensin Henkka Hyppönen bongasi Krissen vakiohauskuttajaksi Hyppönen-Enbuske Experience -keskusteluohjelmaan, jota hän juonsi Tuomas Enbusken kanssa. Pian nuorella koomikolla olikin oma ohjelmansa, Krisse Show. Hän on voittanut hahmollaan yhden Venlan ja kolme Telvis-palkintoa.

Krisse alkoi esiintyä myös revyissä ja kesäteattereissa. Suositussa Ylen Siskonpeti-televisiosarjassa hän oli mukana paitsi näyttelijänä myös käsikirjoittajana.

”Olen todella onnellinen, että löysin tieni komiikan pariin. Välillä huomaan edelleen miettiväni, miten olen päätynyt oikeiden näyttelijöiden joukkoon. Toisaalta ikä on auttanut siinä, etten enää pyydä anteeksi olemassaoloani. En ylipäätään mieti, mitä muut minusta ajattelevat.”

Vaikka suurin osa keikoista tehdään yksin, Krissellä on ollut vuosia myös työpari, näyttelijä ja koomikko Heli Sutela. He toteuttavat säännöllisesti yhteisiä kiertueita.

”Pidämme jokaisen yhteisen stand up -keikan jälkeen palautekeskustelun, jossa annamme toisillemme vain hyvää palautetta. Yhdessä meillä on hurmoksellista.”

Krissen lavapersoona on edelleen sama kuin parikymmentä vuotta sitten: tyttömäinen, oman arvonsa tunteva prinsessa. Miten se sopii tämän päivän sukupuoli- ja tasa-arvoasenteiden keskelle?

”Hyvin. Sen sijaan alkuaikoina kaikki eivät ymmärtäneet lavahahmoani. Moni luuli, että olen oikeasti hassu bimbo. Epävarmuuksistani huolimatta en ole koskaan antanut muiden määritellä itseäni. Pukeuduin aikoinaan tyllihameeseen ja teen sitä edelleen. Meikin ja korujen määrä on vain kasvanut.”

Krissen mukaan hänelle on kehittynyt vuosien varrella hyvä ihmistutka. Se auttaa häntä määrittämään, mikä sopii kulloisellekin yleisölle. Useimmiten hän puhuu lavalla omista kommelluksistaan.

Ennen esiintymistä Krisse jännittää edelleen koko kehollaan mutta tietää jo, että vatsanpohjaa kouraiseva kuvotus häviää heti kun hän on päässyt lavalle.

”Mieheni ja lapseni ovat tottuneet siihen, että pyörin keikkapäivinä kotona paniikissa ja mietin, mikä kaikki voi mennä pieleen. He tietävät myös, että olen aina kotiin palatessani seitsemännessä taivaassa. Tunteiden vuoristorata on vain hyväksyttävä.”

Kahdeksankymmentäluvun alussa nauhoitetussa kotivideossa ei vielä näy epävarmuus. Tomera Krisse selittää isälleen kädet puuskassa itsevarmana elämän totuuksia. Hän on kuusivuotias.

”Huomasin jo lapsena, että minulla on taito hauskuuttaa muita.”

Tarinaa olikin paljon. Krisse nauhoitti lapsena ajatuksiaan c-kaseteille ja vhs-nauhoille, joita on tallella edelleen.

Arkistoihin päätyi myös perheen tavallista arkea. Krisse halusi taltioida hetket vanhuusvuosiaan varten, jotta yksikään asia menneisyydestä ei unohtuisi.

”Minulla oli jo lapsena huoli ajan nopeasta kulumisesta. Se piirre on tullut varmasti äidiltä, joka on aina hokenut, että elämästä pitää nauttia niin kauan kuin voi. Roikun nostalgiassa kynsin hampain edelleen.”

Eläväisessä hollolalaisessa taiteilijakodissa oli mitä tallentaa. Krisse kasvoi vahvojen persoonien ympäröimänä. Isä Reijo Salminen on luonut pitkän uran televisiossa tietokilpailujen juontajana. Äiti Kaarina Turunen näytteli Lahden -kaupunginteatterissa.

Isoveli Eppu Salminen valmistui Teatterikorkeakoulusta ja on sen jälkeen napsinut rooleja teatterista ja elokuvista. Perheen tuttavapiirikin on täynnä esiintyjiä.

”Lapsuudenperheeni takia luulin, että kaikkien esiintyjien kuuluu olla räväköitä ja aina äänessä.”

Kun tomerasta kotivideotähdestä kasvoi nuori nainen, itsevarmuus alkoi karista ja Krisse Salminen alkoi kyseenalaistaa itseään: onko hän tarpeeksi rohkea ja kiinnostava esiintyjäksi?

Krissen nuoruuden poikaystävä opiskeli näyttelijätyönlaitoksella. Näyttelijäopiskelijoiden ympärillä leijuva taika kiehtoi ja pelotti Krisseä. Hän tunsi olevansa liian hiljainen verratessaan itseään muihin.

”Hain teatterikorkeakouluun kerran parikymppisenä, mutta en uskaltanut heittäytyä pääsykokeissa. Ihailin muiden hakijoiden itsevarmuutta ja suoritin tehtävät läpi. Epäonnistuminen pääsykokeissa oli myös helpotus. Paikka ei vain ollut minua varten.”

Krisse opiskeli Tyyne-mummonsa ehdotuksesta ensin talouskoulussa. Iltaisin hän esiintyi ravintolarevyyssä.

Vaikka Krisse nautti lavalla olemisesta, hän ei rohkaistunut hakeutumaan alalle. Sen sijaan hän teki kaikenlaista muuta: työskenteli vaatekaupassa ja au pairina Saksassa sekä alkoi opiskella matkailua ja graafista suunnittelua.

”Tunsin eksyneeni väärään elämään. Kuvittelin, että parikymppisenä on liian myöhäistä muuttaa suuntaa. Olen saanut niistä kokemuksista myöhemmin materiaalia koomikkona, mutta silloin tuntui, että elämäni valuu hukkaan.”

Jälkikäteen Krisse on ymmärtänyt, kuinka suuri merkitys rohkaisevilla ihmisillä on ollut hänelle. Yksi tärkeistä kohtaamisista tapahtui autossa matkalla Kotkaan. Krisse oli ystävänsä kanssa menossa katsomaan näytelmää, ja he saivat kyydin näyttelijä Mauri Kuosmaselta ja tämän vaimolta.

Matkalla jutut yltyivät hulvattomiksi ja naurua riitti. Lapsuuden kotivideoista tuttu hassuttelija pyrki taas pintaan.

”Mauri kysyi minulta illan aikana, olenko koskaan ajatellut koomikon uraa. Kukaan ei ollut aiemmin kysynyt minulta mitään sellaista.”

Kun ystävä mainitsi Krisselle Helsingissä järjestettävästä stand up -kurssista, Maurin sanat palautuivat mieleen ja Krisse ilmoittautui mukaan.

”Kurssilla minusta tuntui kuin olisin tullut kotiin. Siellä kukaan ei ihmetellyt juttujani, mikä tuntui vapauttavalta.”

Krissen aloittaessa stand upin alalla ei ollut juuri muita naisia. Altavastaajaksi Krisse ei silti itseään tuntenut.

”En koskaan ajatellut lavalle mennessäni, että olen ainoa nainen. Ajattelin, että olen illan paras esiintyjä.”

Kymmenen vuotta vanhempaa isoveljeään Krisse on aina ihaillut. Eppu on yllyttänyt itseään rauhallisempaa siskoaan yltiöpäisiin tekoihin, kuten hyppäämään kanssaan kodin uima-altaaseen kesken ylioppilasjuhlien.

Jos Krissen luokkakaverit saivat kuulla toisinaan kyllästymiseen saakka isoveljen tempauksista, kerrottavaa riittää yhä.

”Eppu lähenee jo kuuttakymppiä mutta elää yhtä spontaanisti. Hän on kaiken muun ohella ehtinyt tehdä kuusi lasta ja asua Ranskassa. Minä olen ollut perheessämme aina se järkevin ja tasaisin.”

Lapsuusvuosina Krisse toivoi toisinaan, että hänen perheensä olisi ollut tuntemattomampi. Kun Krisse vaihtoi kuudennella luokalla koulua, isä saattoi hänet ensimmäisen päivänä luokkaan.

”Uudet luokkakaverit tunnistivat isän heti, ja joku totesi, että tuleeko tuo Salmisen kakara tänne. Siinä iässä julkisuudessa työskentelevä perhe tuntui minusta taakalta, sillä olo oli epävarma muutenkin.”

Oman perheen Krisse perusti kiireisimpien keikkailuvuosien keskellä. Hänen ja entisen avopuolison, taikuri Jori A. Kopposen poika Eelis syntyi 2005.

”Se oli hurjaa pyöritystä, mutta en osannut stressata. Olin vain niin onnellinen, että olin vihdoin löytänyt paikkani.”

Lapsensa isästä Krisse erosi 2007. Stand up -keikoilla hän kertoo avoimesti itsestään ja arjestaan, usein toki väritettynä.

”Olen mennyt esiintymään monenlaisissa elämäntilanteissa: ikävien parisuhdeotsikoiden keskellä ja suoraan läheisen hautajaisista. Huumori ja pelleily ovat myös suojakeinoja, kun en halua paljastaa haavoittuvuuttani. Stand up on siitä hieno laji, että siinä ei kehoteta yleisöä nauramaan kauheille asioille vaan nauretaan yhdessä vaikeidenkin asioiden äärellä. Nauru helpottaa ja yhdistää.”

Pian eron jälkeen keikoille syntyi uusia aiheita, kun Krisse rakastui Hyppönen- Enbuske Experience -ohjelman tuottajana työskennelleeseen Jarkko Luomaan.

”Olen saanut ohjelmistooni hirveästi juttuja lapsiperheen arjesta ja hieman vanhemmasta miehestäni.”

Krisse ja häntä yhdeksän vuotta vanhempi Jarkko ovat olleet yhdessä neljätoista vuotta ja asuvat Helsingin Tapanilassa. Uusperheeseen kuuluvat Jarkon aikuiset pojat Vertti ja Miska sekä Eelis, 16, ja parin yhteinen tytär Hertta.

”Jarkko on täydellinen puoliso. Hän huolehtii käytännön askareista ja on hauska. Kun kotiudun keikalta, Jarkko on Hertan kanssa ensimmäisenä vastassa kysymässä, että miten meni. Usein saan myös eteisessä heiltä aplodit – kun pyydän.”

Krisse tunnustaa olevansa perheen virallinen huolehtija, jonka viesteistä ja varmistussoitoista lapset ja aviopuoliso saavat osansa.

”Jos Jarkko on poissa kotoa eikä vastaa heti puhelimeen, olen varma, että hän on kuollut. Alan jo valmiiksi muistella yhteistä, hienoa elämäämme.”

Lasten kasvaminen saa Krissen haikeaksi. Hän on pohtinut, miltä luopuminen aikanaan tuntuu. Onneksi kuvat ja videot muistuttavat ajasta, kun lapset olivat pieniä.

”Olen nauttinut vanhemmuudesta. Välillä mietin, että olisi pitänyt tehdä tasaisesti iltatähtiä, jotta viimeinen lentäisi pesästä samaan aikaan kun muutamme Jarkon kanssa palvelutaloon.”

Hurjien vuosien jälkeen Krisse haluaa pitää työtahtinsa maltillisena.

”Olen todella mukavuudenhaluinen ja tarvitsen aikaa, jolloin voin vain kutoa kotona pipoja ja nukkua päiväunia.”

Vapaapäivien vastapainoksi Krisse sujahtaa tuttuun tyllihameeseen, ripustaa ylleen kimaltavimmat korunsa ja sipaisee luomiin glitteriä. Mitä enemmän, sen parempi.

Artikkeli on julkaistu Eevassa 11/2021. Nettiversiota on päivitetty.

Lue myös: Krisse Salminen hullaantui ihka ensimmäiseen koiraansa: ”Kaverini sanovat, että olemme Hepun kanssa samannäköisiä”