Ruotsalainen dekkarikirjailija-miljonääri Camilla Läckberg mainostaa Instagramissa mainosta (tätä on someaika!), jonka on juuri tehnyt osaomistamalleen lääkärikeskukselle. ”Nyt on kuvattu paljon hyvää materiaalia vaihdevuosista. Pian näette sen!” 48-vuotias Läckberg hehkuttaa.

Tuntuu, että vaihdevuodet ovat nykyään jos eivät ihan kaikkialla, niin ainakin paljon enemmän ja aivan eri tavalla esillä kuin muutama vuosi sitten. Se voi toki olla algoritmi-ajan tulosta: sisältöjä osataan räätälöidä ja tuputtaa ennennäkemättömän osuvasti vaihdevuosi-ikää lähestyvälle.

Postauksen kuvassa Läckberg vilauttaa dekolteeltaan laitetta, joka mittaa sydämenlyöntejä ja kehuu tarkistuttavansa sydämensä terveyden nykyään joka toinen vuosi.

Hörhöilybisnekseen siirtynyt näyttelijä Gwyneth Paltrow alkoi neljä vuotta sitten puhua, kuinka hän aikoo Goop-brändinsä kautta mullistaa vaihdevuodet. Muun muassa Voguelle annettujen haastattelujen tarkoituksena oli myydä vaihdevuosiin suunniteltua lisäravinnetta.

Goopin nettisivuilta löytyy paljon kirjoituksia vaihdevuosista. ”Älä kutsu sitä menopaussiksi: ylistä muutosta”, sanotaan yhden otsikossa. Vieressä on erittäin käsitelty kuva Gwynethistä kylpyammeessa. Goopin verkkokaupasta voisi hankkia Madame Ovary -nimisen vitamiini- ja lisäravinnepaketin 90 dollarilla juhlistamaan menopaussiaan.

Maailmalla järjestetään menopaussilomia: vaihdevuosi-ikäiset naiset lähtevät hyvinvointiretriittiin juhlistamaan elämänvaihetta ja lievittämään kuumia aaltoja ja mielialamuutoksia. Menopaussilomista ennustetaan jopa pientä matkailuhittiä. Myös kosmetiikka-ala tarjoaa vaihdevuosi-ikäisille muutakin kuin ryppyvoiteita: näyttelijä Naomi Watts kehitti Stripes-kosmetiikkasarjan, jonka avulla vaihdevuosien ja ikääntymisen luvataan olevan mukavampaa.

Vaihdevuosiin on selvästi astumassa uusi sukupolvi, joka ei piilottele tai häpeile hormonaalisia muutoksia, kuten aiemmilla ikäluokilla on ollut tapana. Nyt vaihdevuosiin purjehditaan avoimina ja ylpeinä – ja siinä samalla bisnestä tehden.

Markkinarakoa kyllä löytyy.

Vaihdevuodet, niin kuin lukuisat muutkin naistyypilliset oireet, sairaudet ja tilat, on alitutkittu ja -hoidettu alue. Edelleenkään ei tiedetä, miksi joillekin tulee rajuja oireita ja joillekin ei mitään. Tosin siihen naiset ovat oman biologiansa kanssa saaneet tottua: ei tiedetä, kun ei ole tutkittu.

Suomessa naiset ovat kyllä oppineet, että gynekologilla pitäisi käydä säännöllisesti – mutta se on tehtävä yksityisellä puolella ja omalla rahalla. Julkisella puolella gynekologin vastaanotolle pääsee vain yleislääkärin lähetteen kautta.

”Toivottavasti lääketieteessä ei ole toista erityisaluetta kuin naisten vaihdevuodet, jossa ihmisten hoito ei perustu sen paremmin tutkittuun tietoon, logiikkaan, järkeen kuin kokemukseenkaan”, kirjoittaa gynekologi Maija Kajan mielipidekirjoituksessaan Mediuutisissa.

Kajanin mukaan hoitamattomat vaihdevuosioireet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittävät taloudelliset menetykset, kun naiset voivat huonosti. Hän vaatii vaihdevuosipoliklinikan perustamista. Nykyväestörakenteella Suomessa on miljoona vaihdevuosi-ikäistä tai sen ohittanutta naista.

Yhä edelleenkään suurin osa nelikymppisistä naisista ei osaa tunnistaa omituisia oireitaan vaihdevuosiin tai esivaihdevuosiin.

Jotain on siis odotettavissa, mutta mitä? Koska mikään julkisen terveydenhuollon taho ei tarjoa naisille vaihdevuosiopastusta, on itse ryhdyttävä googlaamaan ja etsimään kirjastosta luettavaa. Jos vain älyää epäillä oireitaan vaihdevuosiksi. Silti tuntuu, että moni osaa epäillä melkein mitä tahansa muuta kuin juuri menopaussia.

Nykyään puhutaan myös esivaihdevuosista, jotka voivat alkaa neljänkympin hujakoilla. Niissä on samankaltaisia oireita kuin varsinaisissa vaihdevuosissakin: lisääntynyt ärtyneisyys, masentuneisuus, ahdistuneisuus, unettomuus, väsymys, nivel-, lihas- ja jännekivut, sydämen rytmihäiriöt, kuumat aallot, hikoilu, palelu, tiuha pissalla käymisen tarve, virtsan karkailu, limakalvojen haurastuminen, seksuaalisen halun väheneminen ja reaktioherkkyyden eli esimerkiksi orgasmiin pääsemisen vaikeutuminen. Lista on Maija Kajanin tekstistä. Edellisiin voi lisätä vielä ainakin iho-ongelmat ja silmien kuivumisen.

Vaihdevuodet alkavat virallisesti silloin, kun kuukautisia ei ole kuulunut vuoteen. Ne kestävät keskimäärin neljä vuotta. Se on pitkä aika kärsiä mielialan vaihteluista, unettomuudesta tai sydämen rytmihäiriöistä, ja mahdolliset esivaihdevuodet päälle. Kun estrogeeni- ja progesteronitasot laskevat, myös stressi lisää oireita.

Lääketieteen näkökulmasta vaihdevuosioireisiin on yksi ylivoimaisesti tehokkain hoito. Ne eivät ole Gwyneth Paltrow’n kalliit vitamiinikapselit vaan hormonikorvaushoito.

Maija Kajan, kuten monet muutkin lääkärit, puhuu painokkaasti hormonikorvaushoidon puolesta. Se on tehokasta, joskin sen sivuoireista on liikkunut viime vuosina jos jonkinmoista huhua. Yhä naiset jäävät yksin aprikoimaan, ottaako lisäestrogeenia vai kieltäytyäkö siitä. Moni kieltäytyy ja kärsii.

New York Timesin maksumuurin takana olevassa jutussa kerrotaan, kuinka vaihdevuosien hormonikorvaushoito oli Yhdysvaltojen yleisimpiä reseptihoitoja vielä 1990-luvun lopussa. Siihen oli päästy, Suomessakin, kun hormonit olivat kehittyneet ja sopivat annostukset löytyneet.

Vuonna 2002 kesken kaiken lopetettu tutkimus yhdisti hormonikorvaushoidon kuitenkin moniin kohonneisiin terveysriskeihin ja hoidot romahtivat.

Vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen tulokset olivat osittain väärin tulkittuja ja riskit liioiteltuja, New York Timesin jutussa sanotaan. Siinä selitetään, että 50–60-vuotiaalla on 2,33 prosentin riski saada rintasyöpä. Hormonikorvaushoito kohotti riskiä 26 prosentilla eli riski oli sen jälkeen 2,94 prosenttia. Ylipaino, alkoholinkäyttö ja tupakointi kasvattavat riskiä huomattavasti enemmän kuin hormonikorvaushoito.

Seitsemässä vuodessa hormonikorvaushoidot romahtivat Yhdysvalloissa 70 prosentilla. Myös Suomessa trendi on ollut samansuuntainen.

Naisilla itsellään ja yhteiskunnalla on korkea kipuraja, mitä tulee naisten kaikenlaiseen kärsimykseen, sanoo gynekologi samaisessa New York Timesin jutussa. Naiset eivät siis edes itse oleta, että heillä olisi oikeus elämään, jossa ei olisi kahmalokaupalla epämiellyttäviä oireita.

Suomesta ison mittakaavan julkinen vaihdevuosikeskustelu vielä puuttuu, mutta lupauksia siitä pulpahtelee yhä tiuhemmin. Riitta Väisänen aloitti keskustelun viitisentoista vuotta sitten ja kirjoitti oireistaan humoristisen kirjan Hilmapäivät – vertaistukea vaihdevuosiin (Otava 2009).

Myös somevaikuttaja Jutta Larm on puhunut vaihdevuosioireistaan Instagram-tilillään ja markkinoi parhaillaan nimenomaan vaihdevuosi-ikäisille suunnattua elämäntapavalmennuskurssia. Maria Veitola on Larmin kanssa samanikäinen ja tunnettu somessa henkilökohtaisesta avoimuudestaan. Hän on luvannut nostaa asiaa esiin heti, kun se on ajankohtainen. Elokuvaohjaaja Selma Vilhunen kirjoitti hormonikorvaushoidostaan Ylen kolumnissa.

Enää ei sentään ajatella, että vaihdevuosien jälkeen naisen elämä on ohi, kuten vielä muutama vuosikymmen sitten. Silloin naisille vielä yleisesti annettiin ohjeeksi ”olla välittämättä” vaihevuosioireista. Oli aivan yleistä pilkata vaihdevuosi-ikäisiä naisia, joilla ei ollut miehen ja yhteiskunnan silmissä enää seksuaalista viehätysvoimaa eikä siis mitään arvoa.

Muutoksesta on kiittäminen paitsi feminististä liikettä myös markkinataloutta. Naisten tyytymättömyys omaan itseensä ja elämäänsä on aina ollut hyvä markkinarako hyvässä ja pahassa. Viisikymppisillä naisilla on kulutusintoa.

Vitamiinien ja lisäravinteiden lisäksi vaihevuosiin kaupitellaan erilaisia liikunta- ja ruokavaliopaketteja ja samanikäisten naisten yhteisöjen jäsenyyksiä. Suomessakin jotkut pienet joogatoimijat ovat järjestäneet erityisiä vaihdevuosiretriitteejä. Nyt vain odotellaan, milloin Karita Tykkä, 46, räätälöi raakasuklaareseptin ja rentoutusharjoituksen erityisesti menopaussiin!

On myös keksitty, että vaihdevuosia pitäisi jotenkin juhlistaa. Näin kehottaa siis ainakin Gwyneth Paltrow, eikä ole ainoa.

Lienevätkö kirjoittajan omat estrogeenitasot matalalla, mutta tuntuu vähän epäselvältä, millä lailla potentiaalista masennusta, sydänhäiriöitä, unettomuutta ja seksihalujen menetystä pitäisi juhlia.

Pitäisikö kerätä koolle korkkarit kattoon -hengessä leopardipaitoihin pukeutuneita naisia, jotka juovat skumppaa ja saavat vapaasti olla keskenään pahalla tuulella? Vai pitäisikö tilata emättimen muotoinen kakku, joka olisi oikein kuiva? Ehkä voisi järjestää sukulaisille menopaussijuhlat, joissa kertoisi kaikille, mitä todella heistä on kaikki nämä vuodet ajatellut?

Tai mennä valmiiksi arkkuun makaamaan, kuten Pirjo Heikkilän näyttelemä marttyyriäiti Siskonpedin sketsissä.

Jonkinlainen tietoa lisäävä liikehdintä vaihdevuosien ympärillä ei ehkä kuitenkaan olisi pahitteeksi. Jos kakkubileet eivät kiinnosta, niin ainakin Facebookin suomalaisista vaihdevuosiryhmistä voi hakea vertaistukea.

Kakku: Annika Elomaa

Videon leikkaus: Kim Kauppinen