Suomessa on surmattu tänä vuonna liki 20 naista ‒ ja se on vain jäävuoren huippu
Kun naissurmat jäävät yksittäisten uutisten varaan, niiden yleisyyttä on vaikea hahmottaa. Tästä syystä eeva.fi on listannut tänä vuonna väkivaltaan kuolleita naisia, kirjoittaa päätoimittaja Mari Paalosalo-Jussinmäki.
Aloimme kerätä listaa heti kun vuosi vaihtui. Ensimmäinen merkintä siihen tuli 13. tammikuuta: perheenäiti tapettiin Seinäjoella, poliisin mukaan kyseessä oli lähisuhdeväkivalta. Sen jälkeen Suomessa surmattujen naisten lista kasvoi joka kuukausi. Listan lukeminen teki aina vain surullisemmaksi.
Kun surmattujen naisten määrä ylitti viime vuosikymmenten keskiarvon, lista pääsi uutisiinkin. Silloin elettiin elokuuta.
Kun kirjoitan tätä, listalla on liki 20 tapausta. Melkein kaikissa syylliseksi epäillään uhrin läheistä ja niissä muissakin ihmistä, jonka nainen tunsi.
Jokainen tapaus on tragedia, mutta vain jäävuoren huippu.
Useampi kuin joka toinen suomalaisnainen on elämänsä aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Joka kolmas on tullut puolisonsa pahoinpitelemäksi.
Lista syntyi tarpeesta seurata naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Kun naissurmat jäävät yksittäisten uutisten varaan, niiden yleisyyttä on vaikea hahmottaa.
Tappaminen on lähisuhdeväkivallan äärimmäisin muoto. Jäävuoren rakentuminen alkaa halveksunnasta, mustasukkaisuudesta ja tarpeesta hallita.
Lähisuhdeväkivalta on pitkä ja paheneva kierre, joka ei välttämättä koskaan tule viranomaisten tietoon. Vielä harvemmin teot päätyvät uutisiin.
Se kuitenkin tiedetään, että naiset kohtaavat vakavampaa ja pitkäkestoisempaa väkivaltaa kuin miehet. Tilastojen mukaan useampi kuin joka toinen suomalaisnainen on elämänsä aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Joka kolmas on tullut puolisonsa pahoinpitelemäksi.
Sekin tiedetään, että vaarallisin paikka naiselle on koti. Ajatus on erityisen raskas loppuvuoden juhlakaudella, jolloin mielen pitäisi olla hyvä lämmin hellä ihan jokaisella. Totuus kuitenkin on, että turva-koteihin riittää tulijoita joulunakin.
Vuodenvaihteessa sytytän kynttilän jokaiselle tänä vuonna surmatulle naiselle. Siitä tulee surullisin näkemäni valomeri.
Olen jo vuosia lahjoittanut joulukorttirahani hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna summan sai järjestö, joka auttaa väkivaltaa kohdanneita naisia. Jokainen lahjoitus tulee muuten tarpeeseen, sillä järjestöjen rahoitusta on leikattu kovalla kädellä.
Päätin myös, että vuodenvaihteessa sytytän kynttilän jokaiselle tänä vuonna surmatulle naiselle. Siitä tulee surullisin näkemäni valomeri.
Pääkirjoitus julkaistaan Eevassa 12/2025. Julkaisemme sen etukäteen verkossa 25. marraskuuta, koska silloin vietetään kansainvälinen päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi
