Isänsä lapsena menettänyt Kirsi Piha: "Aika on minulle kallisarvoista – sitä ei ole hukattavaksi”
Yrittäjä Kirsi Piha on rationaalinen ihminen, joka etsii rauhaa. Samalla hän haluaa ahmia elämää ja olla läsnä. Isän menettäminen lapsena opetti, että aika on rajallista – eikä sitä ole hukattavaksi.
Isä kuoli, kun Kirsi Piha oli seitsemänvuotias. Kirsi eli jo aiemmin uusiin naimisiin menneen äitinsä ja toisen pikkuveljensä kanssa. Suuresta surusta vaiettiin. Vasta vuosia myöhemmin Kirsi sai kuulla, että isä oli tehnyt itsemurhan.
Isän menetys on leimannut syvästi Kirsin elämänkatsomusta. Hän ymmärsi jo pienenä, että aika on rajallista ja että se voi loppua kesken.
Edelleen aika on Kirsille kallisarvoisinta, mitä hänellä on.
”Suhtaudun aikaan huvittavankin fanaattisesti. Tiedostan, että valinnoillani on merkitystä. Jos selaan somea, se on pois kirjan lukemisesta. Voisin valita käyttää aikani myös silittämällä koiraa tai rakastelemalla mieheni kanssa.”
Lapsesta lähtien Kirsillä on ollut sellainen pelko, että aika loppuu kesken.
”Nuorempana yritin juosta aikaa kiinni. Nykyään olen hieman levollisempi. Tiedän, että minulla on paremmat välineet hallita aikaa.”
Lukuaamu tekee päivästä paremman
Kerran viikossa, usein torstaisin, Kirsi laittaa herätyskellon soimaan viideksi ja nousee lukemaan. Hän lukee työpäivän alkuun saakka.
Aina ei jaksaisi nousta, mutta sitten hän muistaa, että kirja jäi todella kiinnostavaan kohtaan. Virkeiden aamuaivojen ja kahvikupillisen kera hän pääsee sukeltamaan toisiin todellisuuksiin. Lukuaamun jälkeen koko päivä on parempi.
Kirsi kutsuu lukemista aktiiviseksi levoksi. Sitä hän haluaa lisätä elämässään.
”Luen noin kolme kirjaa viikossa. On hienoa huomata, että pystyn yhdistelemään mielessäni monenlaista tietoa. Fiktion lukeminen taas on vuoropuhelua itseni kanssa ja oman elämäni peilaamista toisiin ihmisiin. Itseni ja muiden ihmisten ymmärtäminen on intohimoni.”
Kirsillä on monta rautaa tulessa. Hän on Ellun Kanat -viestintätoimiston perustaja ja omistaja. Hän on perustanut uuden yrityksen Purpose Research Instituten ja kirjoittaa uutta kirjaa sekä luennoi.
Vapaa-aikanaan hän joogaa, meditoi ja lenkkeilee koiransa Hyypän kanssa Etelä- Helsingin maisemissa. Kirsi nauttii myös kiireettömistä viikonlopuista ja hyvistä keskusteluista ystäviensä kanssa.
Kaiken tämän yhdistäminen onnistuu vain pitämällä kalenteri tiukasti omissa hyppysissään.
”Minulle olisi mahdoton ajatus antaa almanakkani työpaikalla jonkun toisen täytettäväksi. Pidän viikonloput pääsääntöisesti aina vapaina, ja lomalla en mieluiten avaa työsähköpostiani. Pystyn olemaan tehokas, kun pyhitän aikaa myös muulle kuin työlle.”
Kirsi arvostaa sitä, että elämässä on väljyyttä ja tilaa yllätyksille. Hän haluaa, että hänellä on riittävän usein aikaa tarttua 22-vuotiaan Siiri-tyttärensä esittämään spontaaniin aamiaiskutsuun tai nauttia läheisen ystävän kanssa lounasta.
Irti kontrollista
Buddhalaiseen filosofiaan Kirsi tutustui jo teini-ikäisenä. Hänestä buddhalaisuudessa on kiehtovaa ajatus siitä, että päästäisi irti kontrollista ja antautuisi elämän virralle.
”Se on minulle vaikeaa, mutta opettelen sitä päivittäin.”
Kirsi mieltää buddhalaisuuden enemmän filosofiaksi kuin uskonnoksi. Se tarjoaa perustavanlaatuisia viisauksia, joihin on hyvä nojata.
Buddhalaisen ajattelun mukaan elämään kuuluu kärsimys ja kaikki miellyttäväkin on väliaikaista. Kirsi ei ajattele, että kaikki olisi pelkkää kärsimystä.
”Elämään kuitenkin kuuluu vanheneminen, vaikeudet ja kuolema. Asiat pitää hyväksyä sellaisina kuin ne ovat. Se ei tarkoita passiivisuutta, vaan ymmärrystä siitä, mihin voi vaikuttaa ja mihin ei.”
Vietnamilainen edesmennyt buddhalaismunkki ja rauhanaktivisti Thich Nhat Hanh oli Kirsin mielestä yksi maailman viisaimmista ihmisistä. Kirsi on lukenut hänen kirjojaan ja käynyt kerran kuuntelemassa mindfulnessin isänä tunnetun Hanhin puheenvuoroa Kaliforniassa.
Hahnin kokonaisvaltainen ajattelutapa puhutteli: kaikki liittyy kaikkeen, jokainen ihminen jokaiseen toiseen ihmiseen.
Kirsi on nuoresta lähtien pohtinut elämän suuria kysymyksiä: Miksi olemme täällä? Mikä on elämän tarkoitus? Mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen?
”Ajattelen, että isäni itsemurhaan liittyi kokemus merkityksettömyydestä.”
Kirsi uskoo, että elämällä ei ole tarkoitusta, vaan jokaisen on rakennettava sellainen itse. Tarkoituksen löytämiseen liittyy läheisesti merkityksellisyyden kokemus.
Buddhalaisuus inspiroi Kirsiä. ”Jokaisen ihmisen tehtävä on viedä maailmaa oikeudenmukaisempaan suuntaan omalla toiminnallaan ja puuttua vääryyksiin.”
Tehtävänä palvella toisia
Aiemmin elämän tarkoitus oli Kirsin mukaan kenties helpompi löytää. Riitti, että teki niin kuin pomo tai jumala käskee.
”Kun tiede korvasi uskontotarinan, tajusimme, ettei olekaan mitään jumalaa. Ihminen on pikkuriikkinen pala valtavassa universumissa vailla sen suurempaa tarkoitusta. Tämä voi aiheuttaa ahdistusta.”
Kirsi on löytänyt merkityksen yhteydestä toisiin ihmisiin. Hänen mukaansa tehtävämme on tavalla tai toisella palvella toisia.
Eräänä iltana monta vuotta sitten Kirsi naputteli kotonaan tietokonetta. Hän työsti Ellun Kanojen silloisena toimitusjohtajana tärkeää tarjousta. Homma ei sujunut.
”Ajattelin, että työni on ihan syvältä, liian vaikeaa ja että hukkaan aikaani stressaamalla epäolennaisuuksista. Kun homma alkoi junnata, lähdin saman tien työpaikalleni ihmisten pariin, ja tarjous syntyi kuin itsestään. Se oli minulle tärkeä oivalluksen hetki. Merkitys syntyy siitä, että ei tee työtä vain yksin tai itseä varten vaan koko työyhteisön puolesta.”
Kuolema pelottaa
Kirsin isovanhemmat olivat aktiivisia seurakuntalaisia. Lapsena Kirsi oli usein sunnuntaisin heidän mukanaan kirkossa. Hyviin muistoihin kuuluvat myös seurakunnan myyjäiset ja onginta.
”Olin nuorena itsekin uskonnollinen. Rukoilin joka ilta, vaikka en ollutkaan varma, kenelle ajatukseni kohdistin.”
Noin kolmekymppiseksi asti Kirsi kävi silloin tällöin kirkossa. Eräänä jouluaattona perinne kuitenkin päättyi hänen seuratessaan kuvaelmaa.
”Silloin tajusin, että tämähän on teatteria. Ajattelin, että me olemme idiootteja kaikki – täällä istumme pitämässä yllä tarinaa, joka ei ole totta.”
Sen jälkeen Kirsi ei ole enää juuri käynyt kirkossa. Kirkkoon hän yhä kuuluu.
”Katson sen olevan osa kulttuuriperintöä ja haluan tukea kirkon tekemään yhteiskunnallista työtä.”
Elämä on Kirsin mielestä monin tavoin parempaa päivä päivältä. Iän karttuessa kokemus, tieto ja ymmärrys lisääntyvät. Yhdestä asiasta Kirsi ei ikääntymisessä pidä.
”Enoni kuoli hiljattain. Tajusin, että alan olla siinä iässä, jolloin hautajaiskutsuja tulee enemmän kuin ennen. Se on masentavaa.”
Kuolema pelottaa.
”Tulen tuskin olemaan se, joka lähtee viimeiselle matkalleen levollisesti. Ajatus siitä, etten olisi olemassa, on mielestäni kammottava. Elämä ja aika on niin arvokasta, että haluaisin hengailla täällä mahdollisimman pitkään.”
Kirsi ajattelee, että kuoleman jälkeen ei ole mitään. Tai ehkä ihmisen energia jää muistoina ja opetuksina jollain tavalla elämään.
”Kuolema tapahtuu enemmän niille, jotka jäävät suremaan, kuin sille, joka kuolee.”
Koska kuolema on lopullista, Kirsi haluaa käyttää jäljellä olevan aikansa mahdollisimman hyvin. Hän ei usko kohtaloon, vaan sattumaan. Ihminen ei ole kuitenkaan vain sattuman uhri.
”Voin valita, miten suhtaudun sattumiin, näenkö uhkia vai mahdollisuuksia. Ja toiminko.”
”Jooga on opettanut, että elämä ei ole tasapainoa vaan tasapainon hakemista.”Kirsi Piha
Elämä on tasapainon hakemista
Jooga ja meditaatio ovat kuuluneet Kirsin arkeen yli 25 vuotta. Hän aloitti 1990-luvun puolivälissä astangajoogakoulussa. Sen jälkeen Kirsi on harrastanut joogaa omin päin ja muokannut oppimastaan itselleen sopivan harjoituksen.
Jooga on opettanut Kirsiä oivaltamaan sen, että toistamalla sinnikkäästi vuosia työläitä ja hankalia asioita, alkaa osata.
”Olen myös ymmärtänyt joogan avulla, että elämä ei ole tasapainoa vaan tasapainon hakemista. Horjuminen on elämää. Siksi itseään ei pidä piiskata täydellisen elämän tavoitteluun.”
Jooga on Kirsille sekä kehon että mielen harjoitus. Se auttaa siirtämään keskittymisen pois ajatuksista enemmän tunteisiin ja tuntemuksiin.
”Yliajattelevalle ihmiselle, kuten minulle, se on mielestäni terveellistä.”
Kirsin matka meditaation maailman alkoi samaan aikaan joogaharrastuksen kanssa. Myös meditaatio antaa hänelle hengähdystauon omista ajatuksista. Kärsimättömälle ihmiselle se on vaikeaa, mutta suotavaa.
Rauhaisa hengittely käy meditaatioksi
Kirsi vierastaa sitä, että meditaatiosta tehdään liian vaikeaa. Hänelle käy meditaatioksi rauhaisa hengittely.
Jos Kirsi tuntee itsensä erityisen stressaantuneeksi, hän kuuntelee ohjattuja meditaatioita, esimerkiksi yhdysvaltalaisen lääketieteen emeritusprofessorin Jon Kabat-Zinnin yksinkertaisia harjoituksia tai niin ikään yhdysvaltalaisen lääkärin Deepak Chopran teemallisia 21 päivän meditaatioita.
”Paras meditaatioharjoitus on istua Läsäkoskella mökkilaiturilla ja tuijottaa järveä.”
Hyvään elämään kuuluvat Kirsin mielestä merkitykselliset ihmissuhteet ja roolit. Tärkein niistä hänelle on äitiys.
”Samalla äitiys on kaikkein vaikein ihmissuhde. Lapsi on peili, joka pakottaa katsomaan rehellisesti silmiin. Äitinä oleminen näyttää minulle omat vahvuuteni, heikkouteni, pelkoni ja toiveeni.”
Kirsi sai Siiri-tyttärensä 32-vuotiaana edellisessä avioliitossaan yrittäjä ja tietokirjailija Saku Tuomisen kanssa. Kirsi ei ollut ollenkaan varma siitä, haluaako hän lapsia. Häntä varoiteltiin, että lapsettomuus saattaisi myöhemmin kaduttaa.
”En usko, että sellaista voi katua, mitä ei ole kokenut. En olisi koskaan voinut etukäteen kuvitella, mitä kaikkia sävyjä äitiys tuo elämään.”
Kirsi nauttii nykyisestä vaiheesta, jossa he ovat Siirin kanssa sekä läheisiä että itsenäisiä.
Pienet valinnat maailman parantamiseksi
Uteliaisuus on Kirsiä eteenpäin puskeva voima. Hän haluaa ymmärtää erilaisten ihmisten ajattelutapoja. Kirsi pyrkii tekemään parhaansa sen eteen, että maailmasta tulisi parempi paikka.
”Olen ollut jo muutaman vuoden kasvissyöjä. Pyrin omilla pienillä valinnoillani tekemään jotain esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi.”
Yksi Kirsin intohimoista liittyy työelämän kehittämiseen ja siihen kytkeytyy uusi yrityskin. Pitkän linjan bisnesnainen on vakuuttunut siitä, että paluu ihmisten väliseen yhteyteen koittaa jälleen työelämässä.
”Olemme pitkään hakeneet pelkästään tehokkuutta ja kaventaneet vuorovaikutuspuolta. Oikea hyvinvointi työelämässä ja sitä kautta parempi bisnes löytyy ihmisten välisestä yhteydestä.”
Tällä hetkellä Kirsi kirjoittaa kirjaa merkityksellisyydestä työelämässä.
Kirsillä on monta muutakin kirjaideaa, jotka hän haluaa toteuttaa.
”Joiltakin ihmisiltä jää jälkeensä keskeneräisiä käsikirjoituksia. Minulta jää varmaan pöytälaatikollinen ideoita.”
Kirsi Piha
on yrittäjä ja konsultti. Kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Kirsi on työskennellyt myös poliitikkona, muun muassa kokoomuksen kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä. Hän on Ellun Kanat -viestintätoimiston perustaja ja pääomistaja.
Kirsi asuu Helsingin keskustassa aviopuolisonsa Marco Mäkisen kanssa. Hänellä on aikuinen tytär edellisestä avioliitosta.
Useita kirjoja kirjoittaneen Kirsin seuraava teos käsittelee merkityksellisyyttä. Vapaa-aikanaan Kirsi joogaa ja seisoo päällään saadakseen asioihin uutta perspektiiviä.
