Ben Furman vastaa, osa 2: Kärsitkö huonosta itsetunnosta? Lue, miten pääset eroon huonommuuden tunteesta

Mistä kumpuaa jatkuva huonommuuden tunteeni? Vertailen itseäni työkavereihin, perheenjäseniini ja ystäviini ja koen olevani muita arvottomampi.

tämä on tuhannen taalan kysymys. Mistä huono itsetunto johtuu ja mitä sille voi tehdä? Tiedämme sen, että ongelma koskettaa lukemattomia ihmisiä kaikkialla maailmassa. Kysymys ei ole mistään muoti- ilmiöstä vaan jostakin, mikä on aina ollut olemassa.

Silloin, kun olin nuori, puhuttiin alemmuuskompleksista ja itseluottamuksen puutteesta. Viime aikoina on alettu puhua ”kasvun asenteesta” ja ”muuttumattomuuden asenteesta”.

Termit vaihtuvat aikakausien myötä, mutta aina on ollut niitä, jotka kokevat olevansa kaikessa huonompia tai rumempia kuin muut. Ja tietenkin myös heitä, joilla on vähän liiankin hyvä itsetunto.

Nykyisin ajatellaan melko yleisesti, että itsetunto on jonkinlainen suhteellisen pysyvä psyyken perusrakenne, jonka perusta syntyy jo lapsuudessa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa. Itse näen asian hieman toisin.

Minun ajatusmaailmassani itsetunto on muuttuvainen ominaisuus, joka on hyvä tai huono aina kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Kun ihminen rakastuu tai löytää itselleen ihanteellisen työpaikan, hänen itsetuntonsa kasvaa nopeasti.

Jos taas ihminen ajautuu suhteeseen, jossa puoliso haukkuu ja vähättelee, voi itsetunto romahtaa nopeasti, olipa se ollut miten vahva tahansa. Sama tapahtuu myös työssä, jossa työntekijä ei saa osakseen minkäänlaista arvostusta.

Ehkäpä itsetunto ei olekaan pysyväluonteinen persoonallisuuden piirre vaan pikemminkin eräänlainen mittari, joka kertoo suhteestamme muihin ihmisiin. Sellainen tapa ajatella saattaisi tarjota meille monipuolisemman valikoiman keinoja vaikuttaa siihen.

Mieleeni tulee erään luokanopettajan kertoma tarina ekaluokkalaisesta tytöstä, joka moitti jatkuvasti itseään. Hänen vakiolauseitaan olivat: ”mä en osaa mitään, mä oon ihan tyhmä ja mä oon idiootti”.

Tyttö ei ainoastaan haukkunut itseään. Hän käyttäytyi samoin myös luokkatovereitaan kohtaan. Sanomattakin oli selvää, että tytön asenne ei auttanut häntä saamaan kavereita, mikä vain pahensi asiaa.

Opettaja keskusteli tytön kanssa ja ehdotti tälle erään taidon oppimista. Opettaja halusi tytön oppivan huomaamaan hyviä asioita itsestään. Tyttö sai opettajalta vihkon, johon piti kirjoittaa joka päivä onnistumisia.

Seuraavana päivänä vihko oli kuitenkin tyhjä. Tyttö ei ollut omasta mielestään onnistunut missään. Yhdessä opettajan kanssa tyttö kävi läpi päivän tapahtumiaan, ja yllättäen he löysivät pieniä asioita, joissa tyttö oli onnistunut.

Sama toistui seuraavana päivänä. Vihko oli jälleen tyhjä, ja opettaja auttoi tyttöä keksimään muutaman esimerkin onnistumisista. Tätä jatkui kaksi viikkoa, kunnes vihdoin viikonlopun jälkeen vihkossa oli ensimmäinen tytön itsensä kirjoittama merkintä onnistumisesta.

Aikaa kului ja tyttö tarvitsi opettajansa apua, mutta vähitellen hän oppi näkemään hyviä puolia itsessään. Muilta oppilailta opettaja kuuli, että tyttö oli alkanut nähdä omia onnistumisiaan. Samalla hän oli myös muuttunut ystävällisemmäksi muita luokkatovereitaan kohtaan.

Mitä ajatuksia tämä tarina sinussa herättää? Minusta opettajan kertomus puhuu sen puolesta, että itsetunto on mittari, joka kertoo siitä, miten ihminen puhuu itselleen. Jos ihmisellä on tapana mollata, arvostella ja vähätellä itseään, se syö hänen itsetuntoaan. Tällainen puhe haittaa kykyä nähdä positiivisia puolia sekä itsessään että muissa ihmisissä.

En usko, että sisäinen puhe on automaatio, jolle ihminen ei voi tehdä mitään. Me emme ole tapojemme vankeja. Sisäistä puhetta voi muuttaa.

En sano, että se on helppoa, mutta se on mahdollista. Esimerkkimme pieneltä tytöltä kesti kaksi viikkoa päästä juonesta kiinni, ja hän tarvitsi siihen päivittäistä apua opettajaltaan.

Itsensä mollaaminen ja jatkuva arvosteleminen on paha psyykkinen tapa, josta voi päästä eroon. Voisitko hyväksyä – vaikka vain kokeeksi – ajatuksen, jonka mukaan itsensä jatkuva arvosteleminen on vain tapa. Ja tähän tapaan pätee se, mikä pätee muihinkin sitkeisiin tapoihin.

Tapojen muuttaminen vie aikaa ja vaatii vaivaa. Huonoista tottumuksista voi kuitenkin päästä irti. Paras tapa on korvata paha tapa jollakin paremmalla tavalla.

Lisätehtäviä

tee lista arvoistasi. Kirjoita ylös 5–10 arvoa, jotka ovat sinulle tärkeitä ja pohdi, miten nämä arvot näkyvät elämässäsi päivittäin. Kun elät arvojesi mukaan, itsetuntosi kohoaa.

harjoittele peilin edessä. Katso itseäsi peilistä ja sano ääneen vähintään kolme positiivista asiaa itsestäsi. Harjoittelu auttaa sinua vähitellen uskomaan ja arvostamaan itseäsi.

käy läpi ihmissuhteesi. Onko ympärilläsi ihmisiä, jotka tukevat sinua ja saavat sinut tuntemaan olosi hyväksi? Jos huomaat, että jokin ihmissuhde kuluttaa enemmän kuin antaa, mieti, miten voisit parantaa tilannetta.

katso tulevaisuuteen. Kirjoita kirje itsellesi viiden vuoden päähän. Kuvittele, millainen haluaisit olla ja mitä olet saavuttanut. Tämä tehtävä auttaa sinua asettamaan tavoitteita ja suuntaamaan ajatuksia kohti positiivista muutosta, mikä voi vahvistaa itsetuntoasi ja vähentää huonommuuden tunteita.

positiivinen päiväkirja. Kirjoita päiväkirjaasi vain positiivisia asioita itsestäsi. Lue kirjaasi.

Lopuksi

Jatkuva vertailu muihin voi viedä ilon elämästä. Näiden lisätehtävien avulla voit vahvistaa itsetuntoasi, löytää omat vahvuutesi ja oppia arvostamaan itseäsi sellaisena kuin olet.

Muista, että matka kohti vahvempaa itsetuntoa alkaa pienistä askelista. Jokainen oivallus, jonka teet itsestäsi, on askel oikeaan suuntaan. Ole kärsivällinen ja anna aikaa uusille ajatuksille ja tavoille juurtua. Sinussa on paljon enemmän voimaa ja arvoa kuin ehkä olet ymmärtänytkään. Luota itseesi, anna itsellesi lupa kukoistaa ja pysäytä vertailu.