Kaihissa silmän linssi samenee ja paksuuntuu. Aiemmin kirkas linssi muuttuu maitomaisen valkoiseksi, kellertäväksi tai ruskehtavaksi – pitkälle edenneessä kaihissa punertavaksi.

Muutokset heikentävät valon kulkua linssistä silmän pohjaan verkkokalvolle. Näkö ja etenkin sen tarkkuus heikkenevät. Värit voivat haalistua tai kuvan laatu huonontua. Monesti hämärässä näkeminen on entistä vaikeampaa ja kirkkaat valot häikäisevät.

Kaihi voi tulla jo nuorena. Kolmanneksella yli 65-vuotiaista on näköä haittaava kaihi.

Kaihi heikentää näköä, mikä altistaa tapaturmille. Pitkälle edennyt kaihi sokeuttaa, mutta länsimaissa se leikataan ajoissa ennen sitä.

Jos silmän etuosat ovat ahtaat, linssin paksuuntuminen voi ahtauttaa silmän kammiokulmaa ja häiritä sisäistä nestekiertoa. Silmänpaine voi nousta ja vaurioittaa näköhermoa.

Silmän etuosat ovat ahtaat etenkin kaukotaitteisilla eli huonosti lähelle näkevillä.

Kaihi hoidetaan leikkauksella, jossa samentunut linssi poistetaan ultraääni-imulla linssi­pussista ja korvataan tekolinssillä. Silmä puudutetaan tipoilla, joten leikkaus on kivuton.

Yhden silmän toimenpide kestää yleensä 10–30 minuuttia. Kaikkiaan potilaalta kuluu sairaalassa puolisen päivää. Molemmat silmät voidaan tarvittaessa yleensä leikata yhtä aikaa.

Leikkaukseen pääsee julkisen terveydenhuollon kautta, jos näöntarkkuus on laseilla korjattuna paremmassa silmässä 0,5 tai huonompi ja heikommassa silmässä 0,3 tai huonompi.

Näistä rajoista voidaan poiketa, jos kaihi haittaa merkittävästi arjessa ja liikenteessä selviytymistä, työntekoa tai toisen silmäsairauden seurantaa.

Jos on taittovirhe, pelkän toisen silmän leikkaaminen tekee silmistä eripariset. Jos aiemmasta kaihileikkauksesta on aiheutunut silmien välille yli 2 diopterin ero, toisen silmän kaihi hoidetaan julkisella puolella.

Kaihi leikataan, kun se haittaa elämänlaatua. Leikkauksen kanssa ei kannata viivytellä mutta ei myöskään tehdä sitä liian varhain.

Leikkaukseen liittyvä komplikaatioiden riski kohoaa, jos kaihi on edennyt pitkälle. Komplikaation seurauksena näkö voi heikentyä.

Leikkausta ei viivytellä, jos kaihiin liittyy silmänpaineen nousua.

Kaihi kuuluu hoitotakuun piiriin, eli julkisessa terveydenhuollossa leikkaukseen tulisi päästä puolessa vuodessa silmälääkärin toteamasta sairaudesta. Valtaosalla kaihi kehittyy hitaasti.

Koska vanhusväestön määrä ja terveydenhuollon resurssit eivät lisäänny samassa suhteessa, leikkaustoimintaa tulee tehostaa entisestään.

Muiden silmäsairauksien hoidosta saattaa vapautua resursseja kaihileikkauksiin. Esimerkiksi kostean ikärappeuman hoitoon on tulossa uusia, pidempivaikutteisia lääkkeitä, jotka vähentävät sairaalahoidon tarvetta.

Kaihi ei uusiudu. Osalle tosin kehittyy muutamassa vuodessa jälkikaihi. Siinä uutta linssiä ympäröivän kapselipussin seinämä samentuu, mikä aiheuttaa samoja oireita kuin kaihi. Jälkikaihi hoidetaan laserilla.

Kaihia ei voi ehkäistä. Se kuuluu normaaliin ikääntymiseen, ja vain ani harva säästyy siltä. Diabetes, runsas alkoholin ja kortisonin ja joidenkin muiden lääkkeiden käyttö voivat nopeuttaa kaihin tuloa.

Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri Henrik Rintala Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 13/2023.