Jos sormet naksuvat ja ovat kipeät, syy saattaa olla tämä yleistynyt vaiva – reagoi heti, ettei ongelma pitkity
Jännetuppitulehdus vaanii digivirran plärääjää. Kipugeeli antaa ensiavun, mutta vaivaa ehkäisee liikunta.
Jännetuppitulehdus paranee yleensä nopeasti
- Oireet ja riskitekijät: Jännetuppitulehdukset aiheuttavat kipua ja turvotusta, erityisesti ranteessa ja sormissa. Tupakointi, heikko lihaskunto ja liikkumattomuus lisäävät riskiä. Myös nivelreuma, kihti ja diabetes altistavat jännevaivoille.
- Ennaltaehkäisy ja hoito: Monipuolinen liikunta, tupakoimattomuus ja hyvä työergonomia auttavat ehkäisemään jännetuppitulehduksia. Kipugeelit ja kylmähoito voivat lievittää oireita. Jos vaiva pitkittyy, kannattaa hakeutua ammattilaisen arvioon.
- Kuntoutuminen ja leikkaus: Kuntoutuminen on yksilöllistä, mutta useimmissa tapauksissa jännetuppitulehdukset paranevat nopeasti. Leikkaus on viimeinen vaihtoehto, jos muut hoidot eivät auta.
Tiivistelmä on laadittu generatiivisella tekoälyllä, jonka on tarkistanut ja muokannut journalisti.
Täp, täp täp. Peukalo näppäilee ja vierittää loppumatonta uutisvirtaa puhelimen näytöllä. Peukun lisäksi pitkää päivää painaa tietotyöläisen jännittynyt ranne, hiirikäsi.
Jännetuppitulehdukset ovat yleistyneet, mikä näkyy myös lääkärin vastaanotolla, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Tiina Määttä Pihlajalinnasta. Hän kuitenkin korostaa, että tietotekniikan käyttö ei yksin selitä yleistyneitä jännetuppitulehduksia.
Merkittävin jännetulehdusten yksittäinen riskitekijä on tupakointi. Lisäksi heikko lihaskunto ja liikkumattomuus lisäävät virheasentojen mahdollisuutta. Myös nivelreuma, kihti ja diabetes altistavat jännevaivoille.
Jännetuppitulehduksen voi aiheuttaa niin yksitoikkoinen toistuva liike kuin äkillinen venytys. Kipu voi olla jatkuvaa tai vaivata jännettä vain kättä tai sormea liikuteltaessa.
Kivun aiheuttaa ärtynyt tai paksuuntunut tuppi, joka ympäröi jännettä.
Tyypillisesti kipu tuntuu ranteessa, sormissa ja niiden ojentajajänteissä jopa kyynärvarren alueella. Myös narina ja sormien koukistajajänteiden napsuminen ovat merkkejä ärtyneestä jännetupesta.
Napsusormissa kyse on sormia koukistavien jänteiden ahtautumisesta, jolloin jänteet muljahtelevat koukistaessa ja niistä kuuluu napsuva ääni. Tällaista voi kehittyä mihin tahansa sormeen, tavallisimmin peukaloon.
Jännetulehduksen ennaltaehkäisyssä monipuolinen liikunta, tupakoimattomuus, hyvä työergonomia ja yksipuolisista liikkeistä luopuminen ovat avainasemassa.
1. Löysin rantein
Tulehduksen alkuvaiheen oireita ovat jomotus ja jäykkyys etenkin aamuisin ja nopeasti liikkeelle lähdettäessä. Jännettä ja sen aluetta voi särkeä ja voima tuntuu häviävän. Kipukohtaa saattaa kuumotella ja turvota. Anna kipeän käden levätä.
Hoitamattomana jännetupentulehduksesta voi tulla krooninen riesa.
2. Tauko skrollaukseen
Jänteet ovat vahvaa sidekudosta, ja niiden tehtävä on välittää lihasten tuottama voima luustoon ja siten mahdollistaa liikkuminen. Kun tunnet kipua, tärkeintä on välttää särkyä tuottavaa liikettä. Kun kipu helpottaa, liikkeen voi ottaa jälleen asteittain käyttöön.
Hoitamattomana jännetuppitulehduksesta voi tulla krooninen riesa. Silloin on tarpeen tehdä lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kuuluu yleensä erilaisia liikeharjoitteita.
Mitä nopeammin vaivaan saa helpotusta, sitä parempi. Tilanteeseen kannattaa reagoida ripeästi, sillä pitkittyessään jännetuppitulehduksesta on vaikea päästä eroon.
Kuntoutuminen on yksilöllistä, ja paranemisaika vaihtelee. Toisilla kipu päättyy heti liikkeen tauottua, toisilla se voi jatkua kuukausia tai jopa vuosia. Tutkimuksien mukaan valtaosa jännetuppitulehduksista paranee onneksi nopeasti eikä pitkity.
3. Geeliä kiireiselle
Apteekista ilman reseptiä saavat kipugeelit auttavat tilapäisesti ja äkilliseen vaivaan. Kokeile myös kylmähoitoa ja rannetukea. Niillä ehkäiset vaivan pahenemista.
4. Lisää habaa
Lihasvoiman vahvistaminen käsissä ja koko ylävartalossa on yksi tärkeimmistä jännetuppitulehdusta ehkäisevistä keinoista. Myös aineenvaihdunnasta kannattaa huolehtia sykettä nostavalla liikunnalla. Tee voimaharjoittelua ainakin kahdesti viikossa.
5. Puukkoa ja pistoksia
Kipua ja tulehdusta voi hoitaa kortisonipistoksella. Leikkaus on tarpeen, jos mikään muu ei auta. Leikkaus tehdään paikallispuudutuksessa.
Joskus jännetupen tulehdusta on vaikea erottaa muista vaivoista. Samantyyppisiä oireita liittyy muun muassa nivelrikkovaivoihin ja erilaisiin hermopinteisiin.
6. Sittenkin ahtautta?
Joskus jännetuppitulehdusta on vaikea erottaa muista vaivoista. Samantyyppisiä oireita liittyy muun muassa nivelrikkovaivoihin ja erilaisiin hermopinteisiin. Etenkin hermoa ahtauttava rannekanavan oireyhtymä on sukua jännetuppitulehdukselle ja syntyy usein samoista syistä.
Tulehdus voi iskeä myös kyynärpäihin. Tällöin kyseessä on vaiva, joka tunnetaan termillä tenniskyynärpää. Sillä tarkoitetaan olkaluun nivelnastaan kiinnittyvien jänteiden rasituksesta johtuvaa kiputilaa.
Lääkärin vastaanotolle on hyvä hakeutua aina, kun kipu on voimakasta tai pitkittynyttä tai se haittaa jatkuvasti työntekoa, urheilua tai normaalia elämää.
7. Ergonomia kuntoon
Työskenteletkö tietokoneen äärellä istuen? Käytätkö näppäimistöä, hiirtä ja kännykkää useita tunteja päivässä? Vai teetkö töitä vain kännykällä? Tietotyöläisen työergonomian on tärkeää olla kunnossa niin lihasjumien kuin jännetulehduksien välttämiseksi – myös omassa kotitoimistossa etätyöpäivien aikana.
Työfysioterapeutin ohjeen mukaan kotitoimistolle voi olla hyvä hankkia ulkoinen näyttö tai näppäimistö – minimissään hiiri sekä asianmukaiset geelituet ranteiden alle.
Ranteen tulisi olla työskennellessä suorana ja olkavarren 90 asteen kulmassa, jotta hartiat pysyvät rentoina ja kädet tuettuina.
Asiantuntija: yleislääketieteen erikoislääkäri Tiina Määttä Pihlajalinnasta. Lähteenä myös terveyskirjasto.fi.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 4 - 5/2024.
