Salatuista elämistä tuttu näyttelijä Inna Tähkänen, 32, tunnetaan somessa erityisesti kuvakaruselleistaan. Niissä ensimmäiset kuvat ovat kivoja selfieitä – ja viimeinen on usein alhaalta päin otettu versio, jossa Tähkäsellä on kaksoisleuka.

”En halua luoda illuusiota, että olisi aina kasassa tai cool. Siksi tykkään näyttää somessa erilaisista kuvakulmista otettuja kuvia”, Tähkänen sanoo.

Tähkäsen kuvakaruselleista näkee hyvin, miten kuvakulma ja ilme vaikuttavat lopputulokseen. Hän haluaakin tuottaa someen sellaista sisältöä, jota itse tahtoo siellä nähdä.

Katso videolta, millä tavalla Tähkänen valitsee ja muokkaa kuvakarusellinsa kuvat.

Tähkänen seuraa itse kahta isoa ulkomaista somevaikuttajaa, jotka pyrkivät haastamaan kauneusihanteita: malli Rianne Meijeriä ja toimittaja Danae Merceriä. He näyttävät tileillään selluliittia, kaksoisleukoja ja ryhdin vaikutusta lopputulokseen.

Tähkänen on itsekin julkaissut kuvia ja videoita, joissa näkyy selluliittia. Lisäksi hän on tehnyt videoita, joissa ensin vetää vatsaa sisään ja sitten päästää ryhdin huonoksi.

”Moni on kysynyt näiden videoiden jälkeen, olenko raskaana. Se on mielenkiintoista, koska samalla videolla vedän vatsan sisään”, Tähkänen pohtii.

Jokainen raskaana ollut nainen tietää, että raskausvatsaa ei saa vedettyä piiloon. Kertookin aika paljon kauneusihanteistamme, että naisen oletetaan olevan raskaana heti, jos vatsa hieman pömpöttää.

Tällä hetkellä Tähkänen on oikeasti raskaana, eikä vatsaa käy piilottaminen. Kuvakulmalla voi silti hieman huijata. Edestä kuvattuna vatsa voi jopa jäädä huomaamatta, sivulta päin ei mitenkään.

Katso videolta, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Kun Tähkänen alkoi julkaista kuvia kaksoisleuoista ja selluliitista, hän huomasi välillä menettävänsä seuraajia.

”Rohkenen olettaa, että jos minulla olisi ollut somessa esteettisempi ulosanti tai silotellumpi henkilöbrändäys, seuraajieni määrä olisi noussut nopeammin.”

Huomio ei kuitenkaan saanut häntä muuttamaan käytöstään, päinvastoin.

”Se vain vahvisti sitä, että haluan jatkaa tapaani tehdä somea. En ole valmis uhraamaan omaa moraaliani, jotta saisin paljon seuraajia hinnalla millä hyvänsä.”

Alun jälkeen seuraajia ei ole enää kaikonnut selluliittikuvien tähden. Sen sijaan Tähkänen saa niiden jälkeen yksityisviestejä, joissa kiitetään niistä ja kerrotaan, että oma itsetunto on parantunut, kun näkee tällaista sisältöä somessa.

Tähkäselle on tärkeää tuottaa somessa sisältöä, jonka näkeminen tukisi hänen omaa mielenterveyttään. Hänellä on nuorempana ollut pahoja ulkonäköpaineita, eikä hän halua omalla toiminnallaan luoda niitä muille tai vahvistaa epärealistisia kauneusihanteita.

”Koin nuorempana paineita näyttää samalta kuin ammattimeikatut tähdet lehtien kansissa tai valkokankaalla. Muistan miettineeni, etten ehkä ikinä saisi tehdä töitä näyttelijänä, jos kehoni ei näyttäisi siltä, miltä monet Hollywood-tähdet näyttävät”, Tähkänen sanoo.

Onneksi ammattiopinnot näyttelijänä auttoivat asiassa ja Tähkänen alkoi nähdä kehonsa muuntautuvana työkaluna ja alustana, jolla kertoa tarinoita. Myös onnistumisen tunteet ja kehut muusta kuin ulkonäöstä ovat vahvistaneet itsetuntoa ja laajentaneet minäkuva.

Eeva.fi teki alkuvuonna kyselyn somekuvien muokkaamisesta. Kyselyyn vastanneista 35 prosenttia kertoi saavansa somen kautta paineita muokata ulkonäköään myös oikeassa elämässä. Tähkänen kuitenkin ajattelee, että syyllinen ulkonäköpaineisiin ei ole yksin some.

”En halua syyttää somea, vaan sitä, ketä seuraa. Jos seuraat realistisia, ilman filttereitä julkaisevia ihmisiä, luultavasti some ei aiheuta paineita. Aina voi onneksi itse valita seuraako jotakuta vai ei. Se vastuu on meillä jokaisella itsellä.”

Jos kuvassa on selkeästi muokattu ihmiskehoa, siitä olisi Tähkäsen mielestä hyvä olla maininta. Näin seuraajat ymmärtäisivät, että kyse on manipuloidusta kuvasta, ei todellisuudesta. Pienistä muokkauksista ei hänen mielestään kuitenkaan tarvitse kertoa erikseen.

”Mikäli muokkaa kuvan värejä tai valoa, toivoisin, ettei siitä tarvitse ilmoittaa, vaan että se on tässä maailmassa normaali asia.”

Katso videolta, miten Tähkänen muokkaa Instagramin tarinoitaan.

Tähkänen ajattelee, että somessa on yksi puoli, joka auttaa päihittämään sen aiheuttamat ulkonäköpaineet: siellä voi nähdä monenlaisia kuvia. Näin se eroaa siitä maailmasta, jossa Tähkänen itse kasvoi aikuiseksi 2000-luvun alkupuolella ennen someaikaa.

”Itse en koe olevani somen uhri, vaan naistenlehtien uhri. Minun ikäisteni ja vanhempien naisten mieliin on survottu niiden kautta vahvat kauneusihanteet. Ne kuvat olivat hyvin käsiteltyjä ja kaikki naiset olivat saman näköisiä ja kokoisia, kaikilla oli samanlainen luusto ja yhtä paksut hiukset.”

Tässä kehyksessä some voikin olla armollinen paikka – kunhan sitä käyttää oikein ja valitsee seurattavansa.

Näyttelijä Meeri Toivonen, 28, ajattelee, että on jokaisen olisi hyvä kysyä itseltään, miksi haluaa muokata somekuviaan.

”Jos muokkaa kuviaan siitä lähtökohdasta, että kuva on taideteos, haluaa fiidin näyttävän yhtenäiseltä tai vaihtaa sinisen paidan punaiseksi, se on mielestäni täysin fine”, Toivonen sanoo.

Toinen asia on se, jos muokkaa kuvaa siksi, että näyttäisi paremmalta. Näin teki 39 prosenttia eeva.fin kyselyyn osallistuneista naisista. Tätäkään Toivonen ei halua kritisoida.

”Jos kuvan muokkaaminen helpottaa siinä hetkessä, miksei kuvaa saisi muokata?”

Hän kokee itse, että ulkonäköön panostaminen vaikuttaa sisäiseen olemukseen. Ihana uusi kevättakki ja lakatut kynnet tuovat hänelle hyvää mieltä. Kurja juttu on kuitenkin se, jos tuntuu, että kivoja vaatteita tai ulkonäköä muokkaavia filttereitä pitäisi käyttää mahtuakseen johonkin muottiin, jota ei oikeasti koe omakseen.

”On hyvä miettiä, miksi haluaa pukeutua kivasti tai muokata somekuvia. Onko kyse siitä, että näyttää mielestään paremmalta liiloissa kynsissä vai siitä, ettei yleisesti ole tyytyväinen siihen, miltä näyttää?”

Somekuvien muokkaamisesta ei kuitenkaan saisi syyllistää käyttäjiä, oli motiivi muokkaamiseen sitten mikä tahansa.

”Silloin ei ymmärretä ongelman laajuutta. Kyse on yhteiskunnan kauneusihanteista, ja ne eivät ole yksin naisten vastuulla.”

Katso videolta, miten Toivonen muokkaa Instagram-kuviaan.

Toivonen muokkaa Instagramin fiidin kuviaan vain vähän: säätää kirkkautta, kontrastia ja väriä.

”En muokkaisi kasvonpiirteitäni tai kehoani, sillä minusta tuntuu, että haluan näyttää somessa itseltäni”, Toivonen sanoo.

Tämä tosin pätee vain kuviin, joissa on oletuksena olla realistinen versio itsestään. Tiktok-videot ovat aivan toinen asia. Siellä on selvää, että kyseessä on leikki.

”Rakastan Tiktokin filttereitä. Käytän muun muassa yhtä, joka tuo kasvoille pisamia ja toista, joka muuttaa toisen silmän värin. Tiktok on siitä näppärä, että videossa aina näkee, kun filtteriä on käytetty. Seuraajat voivat näin itse kokeilla, mitä se tekee kasvoille.”

Katso videolta, millaisia Tiktok-filttereitä Toivonen käyttää ja miten ne vaikuttavat hänen ulkomuotoonsa.

Kauneusfiltterit ovat kuin yhden koon ja värin paita: ne toisintavat usein länsimaista ihannetta. Viime aikoina on kohuttu Tiktokin Bold Glamour -filtteristä ja siitä, miten realistisen näköisen meikin se luo käyttäjänsä kasvoille.

Toivonen haluaa kuitenkin nostaa esiin toisen ongelman kauneusfilttereissä. Ne on usein suunniteltu tietynlaisille kasvoille ja toisintamaan länsimaista kauneusihannetta. Jos on tumma iho tai vaikkapa pitkä otsa, Bold Glamourkaan ei välttämättä näytä lainkaan luonnolliselta.

”Elämme vielä aika valkoisessa yhteiskunnassa. Filtterit ovat kuin yhden koon ja värin paita. Niistäkin voitaisiin tehdä paljon moninaisempia ja inklusiivisempia.”

Katso videolta, miltä Bold Glamour -filtteri näyttää Toivosen kasvoilla.

Toivonen ajattelee, että filtterien käytöstä olisi hyvä olla somekuvissa merkintä. Samaa mieltä on suurin osa eeva.fin kyselyyn osallistuneista naisista.

”Läpinäkyvyys on somessa mielestäni tosi arvokasta. Jos on käytetty filtteriä, sitten haluaisin, että siitä mainitaan”, Toivonen sanoo.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään kuvien muokkaamisesta. Somessa voi muillakin tavoin luoda illuusioita.

”Itse en lähtisi siihen, että sanoisin toista ja tekisin toista.”

Toivonen nostaa esimerkiksi hoikat naiset, jotka julkaisevat kuvia herkkujen tai ison ruokakasan keskeltä. Tällaisista kuvista hänelle voi tulla tunne, että syökö henkilö tosiaan kaiken kuvan ruoan.

”Mallit saattavat esimerkiksi postata kuvia ruoka-annoksistaan, mutta eivät kerro, että siinä on kaikki, mitä he syövät päivän aikana.”

Somessa kannattaakin aina muistaa, että kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Ei edes silloin, kun kuvaa ei ole editoitu muokkaustyökalulla pisaraakaan.