Olen itse aina muokannut Instagram-kuviani erilaisilla filttereillä, enkä ole pahemmin miettinyt asiaa. Suosimani filtterit olivat ensin sovelluksen omia, sävyjä muokkaavia filttereitä ja myöhemmin VSCO:n saman tyyppisiä versioita. Tavoitteeni oli filttereitä käyttämällä tehdä kuvista kokonaisuudessaan hienompia ja saada kuvavirtani yhtenäiseksi.

Ihoa silottavat ja kasvoja tai vartaloa muokkaavat filtterit ovat minulle sen sijaan vieraita. Hetken aikaa käytin Instagramin tarinoissa vahingossa Paris-filtteriä, joka silottaa ihoa ja tekee käyttäjästään kivan hehkeän näköisen. Lopetin, kun eräs seuraajani kysyi, miksi käytän tällaista filtteriä. Aiemmin en ollut ymmärtänyt, että kyseessä oli kauneusfiltteri.

Omasta toiminnastani huomaa hyvin sen, mitä moni ajattelee somekuvien muokkaamisesta: sävyjen manipulointia pidetään usein hyväksyttävämpänä kuin piirteiden muuttamista tai ihon silottamista.

Eeva.fi teki alkuvuonna aiheesta kyselyn, josta selvisi, että suurin osa naisista tekee kuvalle jotain ennen kuin julkaisee sen somessa. Yleisin syy oli se, että kuvan haluttiin näyttävän paremmalta tai että halusi itse näyttää siinä paremmalta.

Vastaukset eivät hämmästytä Turun yliopiston mediatutkimuksen tutkijatohtoria Kaisu Hynnä-Granbergiä. Hän on tutkinut sosiaalista mediaa ja kehonkuvaa.

”Elämme voimakkaan visualisoituneessa digitaalisessa kulttuurissa. Kun kuva jaetaan somessa, sillä halutaan viestiä jotain. Ei ole yllättävää, että tällaista kuvaa halutaan jollain tavalla muokata”, Hynnä-Granberg sanoo.

Kuvien muokkaaminen on tehty somesovelluksissa myös hyvin helpoksi. Esimerkiksi Instagram tarjoaa kuvavalinnan jälkeen erilaisia filttereitä, joilla kuvaa voi muokata.

Aluksi erilaiset filtterit olivatkin iso osa alustan ideaa. Niiden avulla kuka tahansa pääsi muokkaamaan kuvien sävyjä ja tunnelmaa ilman erityisiä kuvankäsittelytaitoja. Maisemasta sai dramaattisen tai koirasta entistä värikkäämmän napin painalluksella.

”Somesovellusten teknisten ominaisuuksien takia kuvan muokkaaminen voi tuntua olennaiselta osalta mediatuotantoa”, Hynnä-Granberg pohtii.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet sitten Instagramin synnyn. Tiktokista on tullut sille tärkeä kilpailija, ja siinä missä Instagramissa henkilökuvien rinnalla jaetaan muun muassa maisema-, koira-, ruoka- ja sisustuskuvia, Tiktokissa pääosassa ovat videot ja kuvat itsestä.

Viime aikoina kritiikkiä ovat herättäneet erityisesti kauneusfiltterit. Kauhistelua on syntynyt esimerkiksi Tiktokin Bold Glamour -filtteristä, joka mukautuu ihmisen liikkeisiin ja näyttää hämmentävän aidolta meikiltä. Filttereitä, jotka muokkaavat kasvoja ja vartaloa, näkee kummassakin sovelluksessa. Eeva.fin kyselyyn vastanneista neljännes kertoo muokanneensa kuviaan näin.

Kyselyn vastaajat eivät olleet erityisen nuoria vaan monen ikäisiä.

Hynnä-Granbergin mielestä luku on pieni, kun ottaa huomioon, miten vahvasti julkisuudessa elää oletus siitä, että kaikki somessa on manipuloitua ja epäaitoa.

Hän nostaa esiin myös sen, että suurin osa vastanneista sanoo käyttäneensä hassuttelufiltteriä, ei kauneusfiltteriä. Silloin kuva on korostetun muokattu, eikä sillä pyritä luomaan illuusiota ulkonäöstä, vaan tuodaan muokkaus esiin näkyvästi.

Toisaalta yli puolet heistä, jotka olivat muokanneet ulkonäköään, sanoo silottaneensa ihoaan ja peitelleensä finnejään. Pelkästä hassuttelusta ei siis ole kyse.

Kyselystä selviää myös, että 35 prosenttia vastanneista on kokenut tarvetta muokata somen vuoksi ulkonäköään myös oikeassa elämässä.

Tällaisia paineita vastanneet saivat somesta:

”Kaikkien kuvat ovat niin täydellisiä. Ei ole ihovirheitä, ei ryppyjä, ei selluliittia, on täydelliset hampaat ja hymy, ruskettunut iho.”

”En juuri koskaan julkaise kokovartalokuvia, enkä halua kavereidenkaan julkaisevan kuvia minusta Facebookiin. Avoimelle Instagram-tililleni en julkaise kuvia itsestäni ollenkaan. Olen nähnyt, millaisia kommentteja ylipainoiset influensserit saavat, enkä jaksaisi sellaista.”

Hynnä-Granberg nostaa esiin yhden kyselyn avoimista vastauksista, jossa sanotaan:

”Itse mietin nuoria ja sitä, miten alttiita he ovat vaikutteille. Ja miten paha olo heillä voi olla toisten muokatuista somekuvista. Joskus minulla on paha mieli haavoittuvaisten nuorten puolesta.”

Vastaus on tutkijan mielestä kiinnostava, sillä siinä näkyy yleinen oletus: itse pärjää paineiden kanssa, mutta joillekin heikommaksi oletetuille ihmisryhmille se voi olla vaikeampaa.

Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi. HS Vision tuoreessa jutussa kerrotaan monien tutkijoiden uskovan, että somella on yhteys nuorten mielenterveysongelmiin. Syy tuskin on kuitenkaan suoraan filttereissä tai kuvien muokkaamisessa vaan somessa kokonaisuudessaan.

Hynnä-Granberg ei allekirjoita jutun sanomaa sellaisenaan.

”Toinen joukko tutkijoita, joihin itse lukeudun, on sanonut, että asiaa on melkeinpä mahdotonta tutkia. Voidaan ehkä osoittaa, että masennusta esiintyy erityisen paljon niillä nuorilla, jotka viettävät paljon aikaa somekanavilla ja -sovelluksissa. Tämä ei kuitenkaan sinänsä kerro, että some aiheuttaa masennusta, vaan on yhtä todennäköistä, että masentunut nuori aktiivisesti hakeutuu somen pariin.”

Jälleen kerran on hyvä pysähtyä, ennen kuin alkaa kritisoida myöskään yli viisikymppisten filttereillä siloteltua ihoa. Asiassa on nimittäin toinenkin puoli.

”Näen jonkin verran arvoa jo siinä, että somessa ylipäätään näkyy yli viisikymppisiä naisia, oli kuvia filtteröity tai ei. Ennen somea tämän ikäiset naiset eivät päässeet näkyviin juuri missään. Some luo jonkinlaista toivoa siitä, että jossain vaiheessa näemme moninaisempia kuvia.”

Kun Eeva.fi:n kyselyssä kysyttiin, millaiset kuvat vähentävät paineita, näin vastattiin:

”Luonnolliset.”

”Seuraan esimerkiksi Lizzoa vain totutellakseni itseäni näkemään tavanomaisesta poikkeavaa kuvastoa. Vaikka itse olen ylipainoinen, hätkähdän usein ylipainoisten kuvia - minäkin olen niin oppinut, mikä on "sopivaa" ja mitä pitää piilotella.”

”Meikittömät, aidot kasvokuvat.”

Kyselyssä pyydettiin myös nimeämään henkilöitä, joiden somenkäyttö ei aiheuta paineita. Heitä olivat muun muassa Vappu Pimiä, Enni Koistinen, Anni Ihamäki, Jenni Lehtinen, Anna Saivosalmi, Rosanna Kulju, Miisa Nuorgam ja Emmi Nuorgam.

Ulkomaisista vaikuttajista moni nimesi Danae Mercerin. Hän on toimittaja, jolla on 2,3 miljoonaa Instagram-seuraajaa ja joka pyrkii tilillään rikkomaan somekuvien luomaa illuusiota. Hän näyttää filtterien vaikutuksen lisäksi muun muassa selluliittia, raskauden jälkeistä vatsaa ja sitä, miten paljon asento vaikuttaa siihen, miltä vartalo näyttää.

Hynnä-Granberg muistuttaakin, että somekuvissa kannattaa huomata muutakin kuin filtterit. Asento, poseeraus, valotus ja meikki tekevät paljon.

”Jos kuvassa on käytetty filtteriä, siitä voisi mielestäni hyvin olla maininta. Olisi kuitenkin tervetullutta kertoa myös kauneustyöstä niiden kuvien taustalla, jotka näyttävät meikittömiltä, mutta joissa ihmisellä todellisuudessa on meikkiä.”

Kun keskustellaan kuvien muokkaamisesta, ei voida ohittaa kysymystä naisten emansipaatiosta. Meikkaamisen ja pukeutumisen rajoittaminen on vuosikymmeniä ollut keino hallita ja alistaa naisia. Onko filtterikeskustelussa vaarana, että joku ulkopuolinen taho taas määrittää, miten naisen on soveliasta ja sopivaa esittää itsensä?

Asiasta on Hynnä-Granbergin mukaan feministien keskuudessa kaksi vastakkaista linjaa. Toiset ajattelevat, että on naista alistavaa ja tuomittavaa käytöstä ottaa osaa vallitsevaan kauneuskulttuuriin. Toiset taas ovat sitä mieltä, että tähän kauneuskulttuuriin osallistuminen tuo monelle naiselle nautintoa ja he haluavat olla osa sitä.

”Itse ajattelen, että molemmissa suuntauksissa on puolensa. Tärkeää on kysyä, kenen intressejä palvelee, että nainen käyttää aikaa laihduttamiseen ja nuorekkaalta näyttämiseen.”