Vaikea avopurenta löytyi Ilonalta vasta aikuisena, ja se johti leukaleikkaukseen ja oikomishoitoon – ”Mietin, olenko uskottava johtaja raudat suussa”

"Pari vuotta sitten hammaslääkäri pyysi minua rutiini­tarkastuksessa puremaan hampaat yhteen. Pian hän haki huoneeseen kollegansa. Minulla todettiin vaikea avopurenta. Vain takahampaani osuivat toisiinsa.

Vaikea purentavirhe tuli yllätyksenä. Yksikään hammaslääkäri ei ollut maininnut asiasta aiemmin. Hampaani olivat suorat, joten näkyvää oikomistarvetta ei ollut. Olen nauranut, että lama-ajan lapsena minulla ei ollut edes reikiä hampaissa. Jälkikäteen ajatellen tuolloin ei ehkä oiottu kaikkia tapauksia.

Aloin ymmärtää, miksi minun oli vaikea purra esimerkiksi pähkinöitä. Söin kovia ruokia alitajuisesti toispuoleisesti. Lisäksi minulla oli leuka- ja päänsärkyä, mutten osannut yhdistää niitä hampaisiini.

Ilona Ylinampan vaikea avopurenta hoidettiin operaatiosta oikomishoitoon julkisessa sairaanhoidossa, sillä leukaleikkauksia ei edes tehdä yksityisellä puolella. ”Kun heräsin Siltasairaalassa omassa huoneessa merinäköalalla ja sain ystävällistä hyvää hoitoa, tunsin todella saavani verorahoille vastinetta. Vaativa leikkaus ja kaksi päivää sairaalassa maksoivat minulle vain 99 euroa.”

Lykkäsin menoa tutkimuksiin jännityksen vuoksi puolisen vuotta. Sairaalassa kerrottiin, että tarvitsen oikomishoidon ja leukaleikkauksen ennen sitä. Hoito voi kestää viisikin vuotta. Iso hammasremontti kuulosti hurjalta. Ei ihme, että moni käy hoidon aikana psykologilla.

Selvisi, että minulla oli hyvä tuuri: saisin purennan kuntoon jo reilussa vuodessa. Jos sitä ei korjattaisi, syöminen vaikeutuisi iän myötä isosti.

Pääsin leikkausjonoon kesäkuussa 2022. Jännitin operaation riskejä ja ulkonäön muuttumista.

Pelkäsin, että suupieleni alkaisi roikkua, jos jokin kasvohermo vaurioituisi. Minua huojensi tieto, että pahimmillaan alakasvoihin voisi tulla tuntopuutosta, mutta tunto yleensä palautuisi. Leikkaus ei juuri vaikuttaisi ulkonäkööni. Kasvoni voisivat hieman kaventua.

Leukaleikkaus tehtiin maaliskuussa 2023. Alaleukani halkaistiin kahdesta kohdasta, siirrettiin eteenpäin ja kiinnitettiin titaanilevyillä ja -ruuveilla. Näin leuka saatiin hyvään asentoon ja purentani tasapainoon.

Leikkauksen jälkeen olin kivuissa, lääketokkurassa ja nälissäni. Kasvot olivat turvonneet, mustelmaiset ja kipeät pari viikkoa. Elin kuusi viikkoa keitoilla, puurolla ja jogurtilla. Olin ensi kertaa elämässäni sairauslomalla ja heti kuukauden kerralla.

Toipuminen oli silmiä avaava kokemus. Suussani oli kolme viikkoa muovilevy, joka teki puheesta epäselvää. Yhdessä konsertissa narikan työntekijä puhui minulle kuin olisin humalassa tai vähä-älyinen. Oli surullista huomata, millaista kohtelua voi saada, jos on poikkeava. Sitä ei tule perusterveenä ajatelleeksi.

Sain kiinteät kojeet ylä- että alahampaisiini kolme viikkoa ennen leikkausta. Hammaslääkäri kiristää kojeita kerran kuussa. Pari päivää sen jälkeen hampaat ovat arat, mutta muuten hoito on tuskaton.

Hammasraudat herättivät ennalta hassujakin epävarmuuden tunteita, vaikka olen itsevarma. Mietin, olenko uskottava johtaja raudat suussa. Työskentelen kansainvälisen teknologiayrityksen varatoimitusjohtajana ja esiinnyn paljon. Silti minua lähinnä huvitti, kun lukio­ikäinen tyttäreni tokaisi, että ethän äiti voi mennä töihin nuo suussa. Totta kai menin.

Ilona Ylinampan raudat irroitetaan alkuvuodesta 2024. ”Tämä on lopulta lyhyt aika elämässä ja huomaan jo nyt, että minun on helpompi syödä.”

Hymyilen kuvissa suu auki. Asian kypsyttelyn jälkeen en ole häpeillyt asiaa. On ollut hauska huomata, että muillakin johtajilla on oikomishoitoja meneillään.

Joskus joudun lounaalla miettimään, miten saan kumilenkit pois suusta huomaamattomasti ilman, että huulipuna leviää – tai miten irrotan rautoihin takertuneen salaatin diskreetisti. Nämä ovat silti pieniä ongelmia isossa kuvassa.

Raudat irrotetaan alkuvuodesta 2024. Sitten suuhuni tulee retentiokaari, joka pitää rivit ojennuksessa.

Olen todella huojentunut ja tyytyväinen siitä, että uskalsin korjauttaa purentani. Tämä on lopulta lyhyt aika elämässä ja huomaan jo nyt, että minun on helpompi syödä.”

Juttu on ilmestynyt Kauneus ja Terveys -lehdessä 15/2023.