Onko pakko hankkia silmälasit, kun ikänäkö alkaa vaivata? Erikoislääkäri kertoo karun faktan
Tuntuuko, ettei kädenmitta enää riitä pienen präntin näkemiseen? Silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedt kertoo, millaisia oireita ikänäkö voi aiheuttaa.
Mitä ikänäkö on?
Ikänäkö on lähinäön heikkenemistä iän myötä. Yhtä hyvin voisi puhua aikuisnäöstä. Se ei ole sairaus vaan luonnollinen ja väistämätön osa jokaisen elämää. Lähinäkö alkaa useimmilla heiketä 40–45 vuoden iässä.
Ensimmäiset lukulasit ovat yleensä voimakkuudeltaan +0,75–1-akselilla. Plusvoimakkuutta pitää lisätä laseihin parin kolmen vuoden välein, kunnes lähinäön heikkeneminen noin 60–65-vuotiaana alkaa hidastua.
Millaisia oireita se aiheuttaa?
Lähelle tarkkaan näkeminen vaikeutuu. Tyypillisesti lehteä tai vaikka kännykkää pitää viedä kauemmaksi, että tekstiä näkee lukea.
Lyhyiden kädenmitta riittää lyhyemmäksi aikaa, joten he alkavat kärsiä ikänäöstä aiemmin kuin pitempiraajaiset.
Ikänäkö myös heikentää hämärässä näkemistä. Jos kärvistelee eikä hanki pluslaseja, silmät väsyvät. Se voi aiheuttaa päänsärkyä, joka tuntuu varsinkin silmien seudulla. Tihrustaminen johtaa räpytysrefleksin harvenemiseen ja se lisää silmien kuivuutta.
Vaatiiko ikänäkö aina plus- tai moniteholasit?
Ihmisen vanhetessa silmän tarkennuslihakset heikkenevät. Niiden toiminta ei ole tahdonalaista. Niitä ei siis treenata. Lähilasien hommaamisen lykkääminen ei siis auta mitenkään.
Kun ensimmäisiä oireita alkaa tulla 40 ikävuoden jälkeen, kannattaa mennä silmälääkäriin. Lääkärin tutkimuksissa poissuljetaan silmäsairaudet, jotka voisivat aiheuttaa vastaavia oireita, kuten glaukooma ja silmänpohjarappeuma.
Samalla selviää, onko silmissä sairauksille altistavia muutoksia. Riskikartoitus kertoo, miten usein tilannetta tulisi seurata lääkärissä ja milloin käynti optikolla riittää.
Moniteholaseja ei tarvitse ostaa ensimmäisiksi laseiksi. Jos näkee hyvin kauas muttei lähelle, lukulasit riittävät. Jotkut haluavat silti monitehot, ettei kaupassa tarvitse kaivaa erikseen lukulaseja hintojen näkemiseksi.
Jos näkö on heikentynyt sekä lähelle että kauas, monitehot ovat helpoin ratkaisu. Sama pätee silloin, jos tarvitsee jatkuvasti nähdä tarkasti sekä lähelle että kauas, esimerkiksi omalle läppärille ja neuvottelu- tai luokkahuoneen toiseen päähän.
Hyvä näkö ei kulje geeneissä eikä siihen voi vaikuttaa elintavoilla.
Miksi jotkut pärjäävät pitempään ilman laseja?
Jos edes toinen silmistä on likinäköinen eli tarvitsee miinuslaseja, lähelle näkeminen helpottuu ottamalla lasit pois.
Kauko- eli plustaitteisissa silmissä lähinäön ongelmat tulevat aikaisemmin, koska mukauttajalihasta joutuu käyttämään enemmän lähelle zoomatessa.
Hyvä näkö ei kulje geeneissä eikä siihen voi vaikuttaa elintavoilla. Jotkin rappeumataudit, kuten MS ja Parkinson, sekä jotkin mielialalääkkeet voivat vauhdittaa näön heikkenemistä nuoremmilla, mutta se on harvinaista.
Kannattaako linssileikkaus?
Kaikkiin leikkauksiin liittyy riskejä. Linssileikkauksessa silmän oma mykiö vaihdetaan keinomykiöön, joka on optisesti valmistettu siten, että se taittaa valoa kolmelle etäisyydelle: lukuetäisyydelle 40 sentin päähän, päätetyöetäisyydelle 80 sentin päähän ja vielä pitemmälle kaukonäön alueelle.
Jos sekä kauko- että lähinäkö ovat niin heikot, että elämänlaatu laskee, tai jos silmälasien käyttö häiritsee pahasti elämää, voi leikkaustakin harkita.
Jos ongelmia on pelkästään lähinäössä, leikkausta ei välttämättä suositella, ei ainakaan alle 50-vuotiaille. Ensiksikin leikkaus voi jonkin verran heikentää kaukonäköä, jossa ei olisi muuten ollut mitään vikaa. Lisäksi leikkaukseen liittyy aina tulehdusriski ja se voi aiheuttaa optisia vääristymiä, kuten haloilmiöitä pimeällä autoa ajaessa.
Päätteen äärellä
1. Noudata 20/20-sääntöä. Kun olet 20 minuuttia katsonut tietokoneen tai puhelimen ruutua, katso 20 sekuntia ulos ikkunasta. Kauas katsominen rentouttaa silmiä ja antaa niille lepoa. Myös silmien pitäminen kiinni hetken verran rentouttaa silmiä. Samalla ne saavat kosteutta.
2. Syö omega- rasvahappoja. Ne auttavat ehkäisemään silmien kuivumista, joka on yksi päätteen tuijottelun isoimmista haitoista silmille. Omega-3-rasvahappoja saa kalasta, pähkinöistä ja hyvistä kasviöljyistä, kuten oliivi- ja rypsiöljystä. Omega-7-rasvahappoja on tyrniöljyssä ja muiden marjojen siemenissä.
3. Hanki päätesilmälasit. Päätetyön tekeminen monitehoilla aiheuttaa monille niska-hartiaseudun jännitystä, joka voi oireilla silmissä asti. Päätelaseilla päätä ei tarvitse liikuttaa ylös ja alas, kun katsoo välillä näppistä ja välillä ruutua. Tarkistuta voimakkuudet säännöllisesti.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 9/2024.
