Tämä arkinen ongelma sai minut tekemään tärkeän muutoksen viisikymppisenä
Viisikymppisenä olin yhtäkkiä jäykkä ja lonkkaa ja alaselkää kiristi. Jotain piti alkaa tehdä, Iiris von Knorring kirjoittaa kolumnissaan.
Lakkasin varpaankynsiäni, ja se oli yllättävän vaikeaa. Sen lisäksi etten osannut päättää, sudinko kynsiini vaalean- vai kirkkaanpunaista, en meinannut ylettyä varpaisiini. Lonkkaa ja selkää kiristi.
Olen aina ollut notkea. Harrastin nuorena taitoluistelua ja tanssia ja aikuisena joogaa. Olen taipunut korkeaan siltaan ja saanut selinmakuulta itseni palloksi ja polvet korviin.
Nyt yhtäkkiä viisikymppisenä olen niin jäykkä, että ähkäisen kun pitää taipua sitomaan kengännauhoja. Tarvitsen avuksi pitkän kenkälusikan.
Tunnin jälkeen pitäisi tietysti venytellä, mutta arvaa vain, ryntäänkö mieluummin suihkun kautta suoraan kotiin?
Liikkuvuusharjoittelu on jäänyt, ja huomaan, että nyt sitä tarvittaisiin enemmän kuin nuorena.
Harrastan kyllä kaikenlaista muuta liikuntaa kuin kehonhuoltoa. Viimeksi innostuin taistelulajien liikkeitä yhdistävästä body combatista, jossa nyrkkeillään, potkitaan ja juostaan tunti. Sen jälkeen on niin hiki, että trikoita on vaikea saada päältä, mutta mieli on zen.
Tunnin jälkeen pitäisi tietysti venytellä, mutta arvaa vain, ryntäänkö mieluummin suihkun kautta suoraan kotiin?
jonkun treenitavoitteena voi olla saada vedettyä leukoja, tehtyä punnerruksia tai juostua maraton. Minun tämän syksyn hyvinvointitavoitteeni voisi ainakin aluksi olla se, että saisin puhisematta varpaankynteni lakattua.
Se vaatii vain hetken itsensä hellimistä venyttelyllä treenien jälkeen ja säännöllisen, viikoittaisen kehonhuoltotreenin.
Pitkän tähtäimen tavoite voi sitten olla paluu siltaan tai palloon.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 09/2024.
