Akne, ruusufinni vai suunympärysihottuma? Sitkeä, aikuisiällä puhkeava ihottuma voikin olla hankala ihosairaus
Hyvinvointi
Akne, ruusufinni vai suunympärysihottuma? Sitkeä, aikuisiällä puhkeava ihottuma voikin olla hankala ihosairaus
Aikuisiän ihosairauksia voi olla vaikea tunnistaa, sillä ne muistuttavat oireiltaan toisiaan. Eroavaisuuksiakin on ja onneksi myös toimivia apukeinoja.
Teksti
|
Kuvat
Julkaistu 19.1.2022
Kauneus ja Terveys

Aikuisen naisen tyypillisiä ihosairauksia ovat atooppinen ihottuma, ruusufinni, akne ja perioraalidermatiitti eli suun­ympärysihottuma.

Atooppinen ihottuma ilmaantuu usein vauvaiässä ja rauhoittuu lapsuusvuosien aikana. Se voi kuitenkin jatkua aikuisiässä tai alkaa vasta silloin.

Aikuisiän aknea sairastava on todennäköisesti kärsinyt aknesta aikaisemmin teini-iässä.

– Tavallisin tarina on se, että teini-iän akne palaa aikuisena takaisin. Hormonaalinen yhdistelmäehkäisy rauhoittaa aknen vuosiksi. Kun ehkäisy loppuu, oireet palaavat, ihotautien erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski kertoo.

Suunympärysihottuma puhkeaa yleensä pari-kolmikymppisenä. Ruusufinni oirehtii ensimmäistä kertaa vasta 30–40 ikävuoden tienoilla.

Akne, ruusufinni ja suunympärysihottuma muistuttavat oireiltaan toisiaan. Kaikki aiheuttavat ihon punoitusta ja näppylöitä, joissa voi olla märkäpäitä.

Akne vai ruusufinni?

– Ruusufinni eroaa aknesta siten, että näppylät ovat yleensä vain keskikasvojen alueella eli poskissa nenän vierustalla, otsalla ja suun ympäristössä, Kiiski kuvailee.

Aikuisiän aknessa finnejä on lähinnä leukaperissä, selässä ja rintakehällä. Finnit voivat olla kivuliaita.

Lievää ruusufinniä nimitetään couperosaksi, jossa iholla on havaittavissa punaisia pintaverisuonia. Ajan mittaan ruusufinni voi aiheuttaa ihoon pysyviä muutoksia, kuten punoitusta nenän ja poskien alueelle. Verisuoni­laajentumia voidaan hoitaa laserkäsittelyillä.

Ruusufinni voi oireilla myös pelkästään silmissä kuivuutena ja punoitteluna.

Ruusufinni on monen syyn summa. Ihon immuuni­puolustus toimii sairastuneilla poikkeavasti.

– Tiedetään, että ruusufinniä sairastavan ihossa on tavallista enemmän talipunkkeja ja että sairaus on osin perinnöllinen.

Suunympärysihottuma pistelee

Myös suunympärysihottumassa iholle nousee näppyjä, joissa voi olla märkäpäitä.

– Näpyt ovat kuitenkin yleensä pienempiä kuin finnit, ja niitä on erityisesti suun ympärillä.

Suunympärysihottumaan liittyy punoituksen lisäksi joskus hilseilyä. Iho-oireita voi olla suun ympäristön lisäksi nenän pielissä ja silmien ympärillä. Usein ihoa pistelee ja kihelmöi.

Kortisonivoiteiden tiedetään pahentavan ruusufinnin oireita. Myöskään suunympärysihottuma ei pidä kortisonista, jota epäillään jopa yhdeksi taudin aiheuttajaksi. Myös runsas kosmetiikan käyttö voi laukaista taudin.

Tutkimuksissa on verrattu pelkästään kosteusvoidetta käyttäviä naisia naisiin, jotka käyttävät kosteusvoiteen lisäksi meikkivoidetta. Jälkimmäisillä esiintyi enemmän suunympärysihottumaa.

Aikuisiän aknen syynä mieshormoni

Aikuisiän aknen syntyyn vaikuttavat hormonit ja perintö­tekijät. Jos itsehoitolääkkeistä ei ole apua, on käännyttävä ihotautilääkärin puoleen.

Koska akneiho reagoi herkästi naisillakin erittyvään mieshormoniin eli androgeeniin, tautia hoidetaan usein yhdistelmäehkäisypillereillä, joissa on estrogeeniä ja antiandrogeenisesti vaikuttavaa keltarauhashormonia.

– Yli 40-vuotiaille ei voida enää määrätä e-pillereitä akneen, mutta heitä voidaan hoitaa mieshormonin vastaisesti vaikuttavalla spironolaktonilla, joka on alunperin nesteenpoistolääke.

Sairautta hoidetaan myös myös aknelääkevoiteilla, antibiooteilla ja A-vitamiinipohjaisella isotretinoiinilla.

Tämän takia atoopikon iho kutisee

Atooppinen ihottuma poikkeaa muista ihotaudeista.

– Atoopikon iho on kuiva ja kutiseva, Liisa-Lotta Kiiski kertoo.

Aikuisella ihottumaa esiintyy ­tyypillisesti pään alueella, kuten silmäluomilla, otsassa, huulissa, kaulalla ja päänahassa. Myös käsissä voi olla ihottumaa.

Hankalissa tapauksissa koko vartalo on ihottuman peitossa. Atooppisen ihottuman taustalla vaikuttavat niin ikään perintötekijät.

– Atooppinen iho on rakenteeltaan tavallista heikompi, koska sen läpäisyeste on heikentynyt ja ohentunut. Siksi iho kuivuu, ärtyy ja tulehtuu herkästi.

Tulehdus aiheuttaa kutinaa ja ihon raapiminen taas heikentää läpäisyestettä entisestään. Noidankehä on valmis.

Omat valinnat vaikuttavat

Ihosairauksiin on omat lääkityksensä. Lisäksi on tärkeää välttää asioita, jotka aiheuttavat tai pahentavat oireita.

– Ruusufinni saa ihon lehahtelemaan punaiseksi. Sitä aiheuttavat esimerkiksi lämpötilan voimakkaat vaihtelut. Myös fyysinen rasitus, hikoilu ja aurinko voivat laukaista punoituksen, samoin mausteinen ruoka ja alkoholi.

Jos sairastaa ruusufinniä, iho kannattaa suojata hyvin auringolta ja kovilta löylyiltä. Ruokavaliolla ei ole mausteita ja alkoholia lukuun ottamatta oireisiin vaikutusta.

Vaikka ruusufinni tokenisi elintapamuutosten ja ­lääkkeiden avulla, sillä on valitettavasti taipumus palata takaisin. Ruusufinni on krooninen sairaus eli se ei parane pysyvästi.

Jos on taipumusta suunympärysihottumaan, kannattaa välttää ylenmääräistä kosmetiikkatuotteiden ­käyttöä, valita herkälle iholle tarkoitettuja tuotteita ja suosia mahdollisimman kevyitä kosteusvoiteita.

Aknen oireita pahentavat tunnetusti tupakointi sekä runsas maitotuotteiden ja hiilihydraattien käyttö.

– Jos oireilu on vaikeaa, ruokavalion vaikutus on kuitenkin melko vähäinen, Kiiski täsmentää.

Aurinko saattaa rauhoittaa aikuisiän aknea.

Atooppiseen ihottumaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voi lievittää monilla keinoilla. Tärkeintä on muistaa kosteutus, etenkin talvella, jolloin atooppinen iho oireilee yleensä eniten.

– Atoopikon pitäisi käyttää säännöllisesti perusvoiteita, suosia hellävaraisia tuotteita ja välttää saippuapesua ja muita ärsyttäviä tekijöitä, Kiiski ohjeistaa.

Vaikeaa atooppista ihottumaa voidaan hoitaa lääkevoiteiden lisäksi valohoidoilla tai immunosupressiivisilla ja uusilla biologisilla lääkkeillä.

Lähteenä myös Terveyskirjasto.

Tunnistatko ruusut?

Ruusu-sana esiintyy useiden sairauksien nimissä, vaikka niillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä.

Ruusu eli erysipeles on bakteerin aiheuttama infektio ihossa. Vyöruusu eli herpes zoster on rakkulaihottuma, joka johtuu vesirokko­viruksesta.

Näillä kahdella ei ole muuta yhteistä ruusufinnin kanssa kuin sana ruusu.

Lähde: ihotautien erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski

Kommentoi +