Haisevatko jalkasi? Yllättäen saippuapesu ei ole paras ratkaisu vaivaan
Nihkeitä varvasvälejä ja hajupöllähdyksiä ei ole pakko vain sietää. Jalkaterapeutti Marianna Salko neuvoo, miten selviät kuivin jaloin.
Jääkö lattiaan märät jäljet, kun potkaiset kengät pois jalasta pitkän päivän jälkeen? Tulvahtaako ilmoille myös tuhti haju? Jalkojen hikoilu on osa kehon normaalia lämmönsäätelyä. Kun kehon lämpötila nousee, hien eritys lisääntyy. Hikoilu on luonnollista mutta ylenpalttisena kiusallista.
Jalkapohjissa on runsaasti hikirauhasia, joten ei ihme, että jalat hikoilevat varsinkin kesäkuumalla ja kengissä. Jalkateristä erittyy hikeä normaalisti 1–2 desilitraa vuorokaudessa, mutta joillakin hikeä voi erittyä jopa puoli litraa.
”Jalkahiki on yksilöllistä. Osa ihmisistä hikoilee luonnostaan muita enemmän. Liikahikoilusta puhutaan, jos hikoilu häiritsee työntekoa ja sosiaalista kanssakäymistä. Jos sukat ovat koko ajan märät, kyse voi olla liikahikoilusta”, jalkaterapeutti Marianna Salko sanoo.
Liikahikoilun syytä ei tarkkaan tiedetä. Se voi olla perinnöllistä ja alkaa jo lapsuudessa.
Tilapäistä liikahikoilua voivat aiheuttaa vääränlaiset jalkineet, kova fyysinen rasitus, stressi, jännittäminen ja muut tunneperäiset tekijät. Myös hormonitoiminnan muutokset, kuten vaihdevuodet, voivat saada rauhaset puskemaan reippaasti hikeä.
”Jos jalat unohtuvat kenkiin koko päiväksi, jalkahiki alkaa haista kaikilla.”
Pese ja kuivaa varvasvälit
Hiki itsessään ei haise. Haju syntyy, kun iholla elävät bakteerit hajottavat hien seassa olevia rasvoja ja proteiineja. Jalkapohjassa on paksu iho ja sen sarveiskerroksesta liukenee hikeen runsaasti proteiineja.
”Ihon bakteerifloora on jokaisella omanlaisensa. Eroja on siinä, miten nopeasti ja voimakkaasti bakteerit tuottavat hajua. Jos jalat unohtuvat kenkiin koko päiväksi, jalkahiki alkaa haista kaikilla.”
Haju ei ole hikoilevien jalkojen ainoa haitta. Kosteaan, nihkeään ihoon tulee helposti hiertymiä ja varpaanvälit voivat hautua rikki. Hikisenä muhivat jalat altistuvat rakoille ja tulehduksille, kuten jalkasienelle.
”Tärkeää on pestä jalat päivittäin varvasvälejä myöten. Pesuaineeksi riittää perusvoide. Se ei kuivata ihoa kuten saippua.”
Pesun jälkeen jalat, erityisesti varvasvälit, pitää kuivata huolellisesti. Vaikka rasvaus pesun yhteydessä pitää ihon ehjänä ja kimmoisana, varvasvälejä ei pidä rasvata.
”Jalkojen paksu iho tarvitsee paksua voidetta: sellaista, jota et laittaisi kasvoihin.”
Hengittävät materiaalit, kuten nahka, kangassekoitteet, verkkokankaat ja Gore-Tex ovat hyviä kenkämateriaaleja, sillä ne päästävät kosteuden haihtumaan. Tekonahka ja muut keinomateriaalit lisäävät hikoilua ja kosteus jää muhimaan kengän sisään.
Myös liian pienet kengät voivat moninkertaistaa hikoilumäärän. Jalalla pitää olla tarpeeksi tilaa pituus-, leveys- ja korkeussuunnassa.
”Työkengät ja vapaa-ajan kengät on hyvä olla erikseen. Välillä kannattaa myös olla sukkasillaan, jos vain voi.”
Kesällä tekee mieli sujauttaa umpinaisetkin kengät jalkaan ilman sukkia, mutta hikoilevan kannattaa mieluummin käyttää sukkia.
Keinokuituiset ja sekoitesukat kuljettavat hikeä ja kosteutta pois iholta ja ehkäisevät hajuhaittaa. Myös silkki, merinovilla, bambu ja merileväkuitu ovat hyviä. Puuvilla sen sijaan imee ja säilyttää kosteutta. Sukat kannattaa vaihtaa jopa pari kertaa päivässä.
”Hikoilu ei ole vakavaa ja sen kanssa pärjää, kun sitä hoitaa.”
Oma dödö jaloille
Jalkahien hillitsemiseen voi kokeilla jaloille tarkoitettua talkkia, deodoranttia tai antiperspiranttia. Niitä käytetään pesun jälkeen puhtaisiin jalkoihin. Talkkia voi ripotella jalkojen lisäksi kenkiin tai sukkiin.
Deodorantit hillitsevät hikoilua ja peittävät hajua. Antiperspiranttien alumiinisuolat tukkivat hikirauhasia ja ehkäisevät hien muodostumista.
Myös irtopohjalliset syövät hajua. Varpaiden väliin voi pujottaa lampaanvillaa, joka imee kosteutta ja pitää varvasvälit kuivina ja ehjinä.
”Hikoilevia jalkoja kannattaa hoitaa monilla keinoilla samaan aikaan.”
Hankalaa jalkojen hikoilua voidaan hoitaa vesi-iontoforeesihoidolla. Siinä jalkapohjiin johdetaan pienen vesialtaan kautta sähkövirtaa, joka tukkii hikirauhasten suuaukkoja ja heikentää niiden toimintaa.
Tunneperäiseen hikoiluun voivat auttaa rentoutumisharjoitukset tai psykofyysinen fysioterapia.
”Monia helpottaa jo tieto siitä, että jalkahikoilu on vain ominaisuus. Hikoilu ei ole vakavaa ja sen kanssa pärjää, kun sitä hoitaa.”
3 x jalkahien tehotorjuja
1. Jalkadeodorantti
2. Jalkatalkki
3. Deo-pohjallinen
Mitä sinä haluat kysyä? Meilaa kysymyksesi osoitteeseen kt@a-lehdet.fi. Kirjoita aihekenttään Hyvä kysymys.
Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 6/2024.
