Miksi kauneushoidossa ja hieronnassa jutellaan kuulumisista? Hiljaiset hoidot valtaavat alaa, luojan kiitos!
Tervehdin ilolla joidenkin kauneushoitoloiden varauskalentereihin ilmestyneitä ruutuja, joihin saa rastittaa: hiljainen hoito, kirjoittaa toimituspäällikkö Iiris von Knorring pääkirjoituksessaan.
Mitäs mieltä sinä olet? Hieroja haluaa puhua vaaleista kädet niskassani. Radiossa soi Arttu Wiskarin Suomen muotoisen pilven alla.
Ynähdän pöydän reiästä. Niskaa kiristää, vaikka olen täällä rentouttamassa sitä. En jaksaisi kertoa mielipiteitäni nyt, ainakaan politiikasta. Haluaisin vain olla – hiljaisuudessa.
Tervehdin ilolla joidenkin kauneushoitoloiden varauskalentereihin ilmestyneitä ruutuja, joihin saa rastittaa: hiljainen hoito. Vaikka olen välillä itse rasittavankin puhelias ja avoin, usein toivon hoidolta hetken omaa aikaa. Ja silloin haluan olla hiljaa, vajota zen-tilaan ja unohtaa maailman ympärillä.
Kun etukäteen on sovittu, ettei puhuta kuin tärkeimmät hoitoon liittyvät asiat, minullakaan ei ole painetta kysellä hoitajan kuulumisia tai olla kiinnostunut hänen mielipiteistään.
Minusta tuntuu, että olen epäkohtelias, jos en puhu mitään.
Minun on myös vaikea sietää hiljaisia hetkiä ja kärsin ajoittain miellyttämisen tarpeesta. Jos siis hiljaisuudesta ei olla sovittu, minusta tuntuu, että olen epäkohtelias, jos en puhu mitään tai sitten ajattelen, että tyhjä tila täytyy täyttää puheella.
Joskus minuun iskee puheripuli kesken hoidon ja silloin todennäköisesti hoitaja toivoisi voineensa rastittaa hiljaisen hoidon.
Tai sitten kosmetologit, kampaajat ja hierojat voisivat laskuttaa terapiapalveluista, sillä jostain syystä hoitotuolissa monen mielen hanat tuppaavat avautumaan. Mikä siinä onkin, että riidasta puolison kanssa on helpompi puhua sokerointiliuska bikinirajassa kosmetologille kuin keittiönpöydän ääressä sille puolisolle?
Miltä hiljainen hoito tuntuu?
Pääsen myöhemmin testaamaan hiljaista kasvohoitoa helsinkiläiseen kauneushoitola Reikoon. Toiveen hiljaisuudesta saan rastittaa jo siinä vaiheessa, kun varaan hoitoa, joten vältyn onneksi kiusalliselta pyynnöltä kasvotusten.
Tosin kosmetologi Anna kertoo, että Reikon hoidoissa ollaan aina mahdollisimman hiljaa, jotta asiakas voi rentoutua.
Minulle tehdään pientä raapivaa kipua tuottava mikroneulaus, joten aivan hiljaa emme voi olla. Anna kuitenkin kertoo vain, mitä hän tekee seuraavaksi ja miltä se saattaa tuntua. Minä taas vastaan, jos tuntuu liian kivuliaalta.
Anna koskettaa minua olkapäähän, kun aikoo sanoa (hiljaisella äänellä) jotakin, etten pelästy.
Kokemus on rentouttava. On ihanaa olla vain omien ajatustensa kanssa työpäivän jälkeen ilman painetta olla sosiaalinen.
Olen myös hieman yllättynyt siitä, että laitteella tehtävä kasvohoito voi olla meditatiivinen kokemus – ja samalla saan upeasti hehkuvan ihon.
Pääkirjoitus on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 01/2024.
