Mitä tehdä, kun suolistovaivat hankaloittavat elämää? Hapatettu ruokaa voi auttaa

Vielä viime vuosisadan alussa kylmäsäilytyslaitteet olivat harvinaisia. Suuri osa kasviksista ja maitotuotteista saatiin säilymään hapattamalla eli fermentoimalla. Hapattaminen teki ruoasta myös paremmin sulavaa ja tuotti siihen suolistolle hyvää tekeviä eläviä bakteereja.

Arviolta jopa 60 prosenttia ruoasta oli hapattamalla valmistettua. Elintarvikekehityksen professori Seppo Salmisen mielestä se on erinomainen asia.

”Ihmisen immuunijärjestelmä tarvitsee jatkuvaa altistumista erilaisille mikrobeille. Monipuolinen mikrobien saanti tuki terveyttä monin eri tavoin.”

Toisen maailmansodan jälkeen ruoan tuotannossa ja säilytyksessä tapahtui paljon muutoksia. Kylmäsäilytys kehittyi, minkä takia monia ruokia ei tarvinnut enää säilöä hapattamalla. Turvallisuussyistä juomavesi alettiin käsitellä kemikaaleilla ja maito pastöroida. Pastörointi tappoi maidosta vaaralliset bakteerit mutta samalla kuolivat myös hyvät.

”Hyvien elävien bakteerien määrä ruokavaliossa romahti nopeasti. Samalla monet terveysongelmat alkoivat yleistyä”, Salminen kertoo.

Viime vuosina tieto ruoan sisältämistä hyvistä mikrobeista ja niiden terveysvaikutuksista on kasvanut paljon. Muun muassa Euroopan unionin alueella tutkitaan jatkuvasti uusia mahdollisuuksia hapattaa kasviksia ja viljoja.

Salmisen mielestä jokaisen kannattaa lisätä hyvien elävien bakteerien saantia syömällä mahdollisimman monipuolisesti niiden lähteitä eli hapatettuja ruokia.

Mitään yhtä yksittäistä ruokaa ei kuitenkaan ole hyvä syödä koko ajan.

”Eri ruoissa on eri bakteereja, siksi niitä kannattaa vaihdella. Samalla mikrobiston monimuotoisuus säilyy.”

1. Nauti probiootteja

Kansankielessä probiootit ja maitohappobakteerit sekoitetaan usein keskenään. Kyse ei kuitenkaan ole täysin samasta asiasta. Probiootti on elävä mikrobivalmiste, jonka on oikein annosteltuna osoitettu antavan terveydellistä hyötyä käyttäjälleen.

Probiootit ovat yleensä maitohappobakteereita, mutta ne voivat olla myös muita mikrobeja tai hiivoja.

Yhteistä niille on, että niiden on tutkittu sisältävän eläviä mikrobeja. Tiedossa on myös, miten paljon niitä täytyy käyttää, jotta niistä saa terveyshyötyjä. Lisäksi terveyshyödyistä täytyy olla selvää tieteellistä näyttöä.

Tunnetuimpia probiootteja ovat Lactobacillus rhamnosus GG, Lactobacillus reuterii, Lactobacillus plantarum, Lactobacillus casei ja Lactobacillus acidophilus.

Tutkittuja probioottikantoja ei ole missään ruoassa luonnostaan, mutta niitä on lisätty esimerkiksi moniin jogurtteihin, piimään, juustoon ja mehuihin. Näistä elintarvikkeista hyötyy parhaiten, kun niitä käyttää vaihdellen ja löytää itselle parhaiten sopivat tuotteet.

2. Hapanmaitotuotteet

Hapattamalla valmistettu ruoka sisältää luonnostaan maitohappobakteereita. Erona on, että niiden tehoa ei ole osoitettu yhtä tarkasti kuin probioottien.

Osalla maitohappobakteereista on terveyttä edistävä vaikutus, osalla taas ei. Niiden saantimäärälle ei myöskään toistaiseksi ole annettu suosituksia.

Hapatetut ruoat ja juomat ovat kuitenkin tärkeä osa monipuolista ja terveyttä edistävää ruokavaliota. Suomalaisessa ruokavaliossa hyviä eläviä bakteereja saa helposti hapatetuista maitotuotteista, kuten tavallisesta piimästä, viilistä, jogurtista, kefiiristä ja juustosta.

3. Popsi juustoa

Kyllä, hyviä eläviä bakteereja saa myös monista juustoista, vaikka ne eivät hapattamisen yhteydessä yleensä tule ensimmäisenä mieleen.

Suuri osa kypsytetyistä juustoista on kuitenkin hapattamalla valmistettuja. Muun muassa Emmental-juustojen isot reiät syntyvät, kun maitohappobakteerit käyvät juuston valmistuksen aikana ja muodostavat kaasuja.

Kypsytettyjä juustoja syömällä hapatettujen ruokien makukirjoon saa mukavaa vaihtelua.

Monista kypsytetyistä juustoista saa hyviä eläviä bakteereja.

4. Syö hapankaalia

Hyvin monia kasviksia voidaan hapattaa, mutta kuuluisin kasvis lienee kaali. Se myös jakaa voimakkaasti mielipiteitä: osa rakastaa ja osa inhoaa hapankaalin melko vahvaa makua.

Jos hapankaali ei miellytä, kannattaa kokeilla kimchiä eli korealaista hapatettua kiinankaalia. Kimchi on usein hapankaalia tulisempaa, mutta siinä ei ole yhtä vahvaa hapattamisen makua.

5. Nappaa kauravälipala

Hapatetulla kauralla on pitkä historia erityisesti Etelä-Karjalassa, jossa siitä on tehty pitkään hapatettua kaurakiisseliä.

Muualla Suomessa se on ollut melko tuntematon ruoka, kunnes varsinaissuomalainen yritys päätti 1990-luvulla jalostaa siitä kauravälipalan. Sen jälkeen hapatettujen kauratuotteiden valikoima on kasvanut nopeasti.

6. Juo kombuchaa

Perinteisesti valmistettu kombucha sisältää paljon hyviä eläviä bakteereja. Sitä voi hyvin juoda silloin tällöin suoliston bakteeriston monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Tarjolla olevissa kombuchoissa on kuitenkin paljon eroja. Niiden valmistuksessa voidaan käyttää hyvin monia erilaisia bakteereja, minkä takia niiden terveellisyyttä on vaikea arvioida.

Joihinkin kombucha-juomiin lisätään myös paljon sokeria, jolloin sen terveyshyödyt menetetään. Jos taas kombucha on pastoröitu, sekä sen hyvät että huonot bakteerit ovat kuolleet.

Hyvien elävien bakteerien kannalta kannattaa siis valita sokeroimaton ja pastöroimaton vaihtoehto.

7. Kysy apteekista

Apteekissa on myytävänä monia probioottivalmisteita, jotka on tarkoitettu esimerkiksi matkailijan ripulin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon, antibioottikuurin sivuvaikutusten ehkäisyyn tai erilaisten vatsasairauksien hoitoon.

Farmaseutit tietävät, mitä probioottia mihinkin tarkoitukseen kannattaa hankkia, ja siksi heiltä kannattaa kysyä apua. Jos jonkin valmisteen ostaa summamutikassa, voi olla, että se ei ole itselle lainkaan paras.

8. Muista prebiootit

Prebiootit ovat ryhmä ravintoaineita, jotka ruokkivat probioottien ja hyvien mikrobien kasvua suolistossa. Siksi myös niiden saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Pääasiassa prebiootit ovat imeytymätöntä kuitua. Niitä on luonnostaan muun muassa sienissä, parsassa, sipuleissa ja soijapavuissa.

Asiantuntijana professori Seppo Salminen Turun yliopiston Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksesta.