Päänsäryn paikka ja vahvuus voivat kertoa, mistä kipu johtuu – yllättävä juoma voi saada säryn loppumaan alkuunsa
Päänsärky voi hiipiä hiljaa tai jysähtää yllättäen. Kivun kohdasta pystyy päättelemään, minkälaisesta särystä on kyse ja miten sitä voi hoitaa tehokkaasti. Yllättävätkin keinot auttavat taltuttamaan kipua – ja pelastavat päivän.
Tiivistelmä
- Päänsäryt johtuvat usein keskushermoston ylivirittyneisyydestä, ja yleisimmät muodot ovat migreeni ja lihasjännityspäänsärky, jotka voivat olla samaa ilmiötä.
- Päänsäryn laatu, sijainti ja ajoitus kertovat sen tyypistä, ja hoidon onnistumista auttaa triggerien tunnistaminen esimerkiksi päänsärkypäiväkirjan avulla.
- Varhainen lääkitys, lepo ja hyvä elämänrytmi sekä liikunta ja ergonomia lievittävät oireita.
- Myös kylmä- tai lämpöhoidot, energiajuomat tai elektrolyyttijuomat voivat tuoda yksilöllisesti apua. Jos kipu ei hellitä tai tuntuu poikkeukselliselta, kannattaa hakeutua lääkärin arvioon.
Tiivistelmä on tehty tekoälyn avulla ja teksti on tarkastettu toimituksessa.
Tuntuuko, että päänsärky iskee aina varoittamatta? Vai osaatko jo ennakkoon aavistaa, mitä on luvassa? Missä ja miten päänsärky syntyy?
Päänsärky on lähtökohtaisesti fysiologinen hälytysmerkki pään sisäisestä ongelmasta. Useimmiten sen syy ei kuitenkaan ole uhka terveydelle.
Esimerkiksi migreeni on hermoston lähettämä väärä hälytys, joka käynnistää kipuilun ilman vaarallista syytä. Se on keskushermoston ylivirittyneisyyttä.
”Tuntohermot tai lihasten hermotus ovat ylivirittyneet, joten kehon oma hälytysjärjestelmä toimii liiankin herkästi. Kivun tuntemus syntyy normaalia herkemmin ja on voimakkaampaa”, kuvailee neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta Jyväskylän Terveystalosta.
Pahimmillaan kivun taustalla voi olla hoitoa vaativa tekijä, kuten aivopaineen nousu, keskushermostotulehdus tai verenvuoto.
Jos on käyttänyt pitkään maksimiannosta särkylääkkeestä, voi kärsiä särkylääkepäänsärystä.
Kivun paikka, laatu ja ajoitus kertovat päänsäryn syystä
Tavallisimmat toistuvat päänsäryt luokitellaan lihasjännityspäänsäryksi ja migreeniksi. Jännityspäänsärkyä on arveltu olevan jopa 70–80 prosenttia toistuvista päänsäryistä ja perinteistä migreeniä 20 prosenttia.
Lihasjännityspäänsäryn aiheuttama kipu on tasaista. Siihen liittyy lihasten arkuus tai jumitus niska-hartiaseudulla esimerkiksi päätetyön takia. Se voi alkaa hartioista ja edetä vähitellen ylöspäin niskaan, päälaelle ja otsaan.
Myös tyypillisin migreenipäänsärky alkaa lihasjumina niska-hartia-seudulla. Migreeni voi paikantua mihin vain pään alueella, tavallisesti kuitenkin ohimoille, silmien taakse tai niskaan. Kohtauksen aikana paikka voi kuitenkin vaihdella, ja kipu voi pahentua rasituksessa.
Tutkimuksissa on havaittu, että migreenin keskiössä ovat selkäytimen yläosa ja sen jatkeena oleva hypotalamus-niminen aivojen alue, joka säätelee hermoston toimintaa. Se myös muokkaa aistien lähettämiä viestejä koko kehossa. Siksi migreeni voi oireilla monella eri tavalla.
”Se voi vaikuttaa niin näköön ja kuuloon kuin sydämeen, suolistoon ja keuhkoihinkin, jopa mielialaan.”
Migreeniä on jopa viisi kertaa enemmän naisilla kuin miehillä, eniten sitä esiintyy teini-iästä vaihdevuosiin saakka. Joillakin migreenikohtaus iskee herkimmin silloin, kun estrogeenitaso laskee, eli juuri ennen kuukautisia tai niiden alussa. Samoin voi käydä, kun stressihormoneiden pitoisuus laskee.
Myös muita pääsäryn tyyppejä on olemassa. Jos on käyttänyt pitkään maksimiannosta särkylääkkeestä, voi kärsiä särkylääkepäänsärystä, jossa lääke onkin alkanut ylläpitää kipua. Särkylääkepäänsärky tuntuu jomotuksena molemmilla ohimoilla. Se palaa aina saman tien, kun särkylääkkeen vaikutus lakkaa. Kipu ei ole voimakasta vaan enemmänkin ärsyttävää.
Kolmoishermosärky ja sarjoittainen päänsärky ovat harvinaisia, niitä on vain joillakin prosenteilla suomalaisista.
Kolmoishermosärky tuntuu aina samassa kohtaa jossakin hermon kolmesta haarasta, eli poskessa, leuassa tai ohimolla. Se on sähköiskumaista, ja kipukohtauksen laukaisee usein kylmyys, kosketus, pureminen tai puhuminen.
Sarjoittainen päänsärky, eli Hortonin syndrooma, aiheuttaa lamauttavan kovaa ja repivää kipua toisen silmän seudulla ja ohimolla. Kipukohtaus voi kestää joitakin kymmeniä minuutteja, ja niitä voi olla useampia saman päivän aikana.
Lepo lääkkeen jälkeen on hyvää hoitoa kaikissa toistuvissa päänsäryissä.
Mitä jos melkein kaikki päänsärky onkin migreeniä?
Migreenin ja lihasjännityssäryn taustalla on sama syntymekanismi. Osa neurologeista pitääkin niitä saman vaivan eri muotoina.
”Kun lihasjännityspäänsärystä kärsiviä potilaita on huolellisesti haastateltu ja seurattu pitempään, lähes kaikki lihasjännityspäänsärky onkin ollut migreeniä”, Ilmavirta valottaa.
Sama pätee hampaiden narskuttamisen tai yhteen puremisen aiheuttaman päänsäryn sekä stressin laukeamiseen tai kuukautiskiertoon liittyvän päänsäryn kohdalla.
Yhden käsityksen mukaan vain noin 15 prosenttia migreenistä on sen klassisena pidettyä versiota, johon liittyvät näköhäiriöt, sykkivä kipu ohimoilla, pahoinvointi, valo- ja ääniherkkyys sekä kova aivosumu.
Enimmillään migreenidiagnoosin alle mahtuisi yli 90 prosenttia kaikesta toistuvasta päänsärystä.
”Tästä on kyllä eri koulukuntia”, Ilmavirta huomauttaa.
Mitkä tekijät laukaisevat päänsäryn?
Päänsärkyjen hoitamista helpottaa, kun tunnistaa, mitkä tekijät triggeröivät eli laukaisevat päänsäryn tai pahentavat sitä.
Tekijöiden tunnistamisessa auttaa päänsärkypäiväkirjan pitäminen. Selkeä pohja päiväkirjalle löytyy esimerkiksi Migreeniyhdistyksen nettisivuilta. Myös lääkeyhtiöillä on hyviä sovelluksia kivun seuraamiseen.
”Kannattaa pitää kahden tai kolmen kuukauden ajan päivittäin kirjaa siitä, miten kovaa kipu on asteikolla 0–3 ja liittyykö siihen jotain muita oireita, kuten lihasjumia, aivosumua tai muutoksia suoliston toiminnassa”, Ilmavirta ohjeistaa.
Tunnistettuja triggereitä kannattaa alkaa välttää. Varsinkin migreenissä ja sarjoittaisessa päänsäryssä on hyötyä myös siitä, että pitää uni- ja ateriarytmit säännöllisinä.
Lisäksi säännöllinen liikunta ja hyvä ergonomia ehkäisevät päänsärkyjä. Jos istuu paljon tietokoneen edessä tai vaikka kutoo pitkään samassa asennossa, voi niska jumittua helposti. Koneella työskentely rasittaa myös silmiä, ja esimerkiksi ruudulta tuleva välkevalo voi laukaista migreenin.
Happihyppely voi pelastaa orastavalta päänsäryltä
Hoito-ohjeet päänsärkyyn ovat ainakin aluksi samat kivun sijainnista riippumatta. Liike ja raitis ilma ovat yleensä hyvä yhdistelmä, ja pieni happihyppely tai taukojumppa voi pelastaa orastavalta päänsäryltä.
Kivun kanssa ei kannata kärvistellä, vaan on syytä ottaa jo varhaisessa vaiheessa särkylääkettä, jolla kivun saa katkaistua. Kun on kovin tuskainen, lääke ei enää imeydy ja auta samalla tavalla.
Joku pärjää parasetamolilla, toinen tarvitsee tulehduskipulääkettä, kuten ibuprofeenia tai ketoprofeenia. Moni käyttää ibuprofeenia ja parasetamolia yhdessä. Kovaan migreeniin on myös kohtaus- ja estolääkkeitä.
”Lääkettä pitää ottaa riittävästi oireen mukaan. Käypä hoito -ohjeista netissä voi tarkistaa, onko itsellä sellaiset lääkkeet käytössä, mitä erityyppisiin päänsärkyihin suositellaan”, Ilmavirta neuvoo.
Jos tavallinen särkylääke auttaa alkavaan kipuun, kyse on yleensä hyvälaatuisesta vaivasta, josta ei tarvitse olla huolissaan. Jos lääkkeet eivät auta ollenkaan tai kipu palaa aina vain, syytä kannattaa selvitellä tarkemmin.
”Energiajuoman sisältämä kofeiini ja B-vitamiini saattavat joillain katkaista päänsäryn alkuunsa.”Matti Ilmavirta
Jo pieni lepohetki voi pelastaa päivän
Kun kipu hiipii päälle, olisi lääkkeen ottamisen jälkeen hyvä levätä vähän aikaa, vaikka ottaa 10–15 minuutin päiväunet tai tehdä meditaatioharjoitus. Jos saa levätä vähintään 10 minuuttia, päivä ja ilta eivät välttämättä menekään piloille.
Lepo lääkkeen jälkeen on hyvää hoitoa kaikissa toistuvissa päänsäryissä.
On hyvä myös miettiä, onko muistanut juoda tarpeeksi vettä. Energiajuomien hyödyllisyydestä päänsäryn hoidossa puhutaan paljon, ja näyttää siltä, että jotkut saavat niistä apua, mutta eivät kaikki.
”Ilmeisesti energiajuoman sisältämä kofeiini ja B-vitamiini saattavat joillain katkaista päänsäryn alkuunsa”, Ilmavirta selventää.
Jos tuntuu, että päänsärky iskee aina rasittavan liikunnan jälkeen, kannattaa testata, olisiko elektrolyyttijuomasta heti hikoilun jälkeen apua. Siitä ei ainakaan ole haittaa.
Somessa näkyy päänsäryn hoitokeinona kylmähattuja ja kiristäviä pipoja. Niitäkin voi kokeilla esimerkiksi lievässä migreenissä, mutta niistä ei saa pitkäaikaista apua varsinkaan hankalaan päänsärkyyn.
Lääkehoidon ja levon lisänä kylmästä tai lämpimästä voi olla vielä vähän lisäapua.
”Lämpötilalla on vaikutusta, mutta se on yksilöllistä. Jokainen voi kokeilla, auttaisiko lämmin kaulahuivi tai lämmitetty kauratyyny vai kylmäpakkaus tai niiden yhdistelmä.”
Päänsäryn ensiapupakkaus
- Ota lääke nopeasti. Opettele tunnistamaan päänsäryn ensioireet ja ota lääke mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Silloin se ehtii vaikuttaa parhaiten.
- Suosi säännöllistä elämää. Mene nukkumaan ja herää suunnilleen samaan aikaan, pidä kiinni hyvästä ruokarytmistä äläkä jätä aterioita väliin. Harrasta säännöllisesti itsellesi mielekästä liikuntaa.
- Lähde heti lääkäriin, jos päänsärky on itsellesi ihan uudenlaista tai todella voimakasta. Hae apua, jos siihen liittyy oksentelua, puhumisen vaikeutta tai jonkun raajan hetkellistä halvaantumista, tajunnan tason heittelyä, kuumetta tai se alkaa vamman saamisen jälkeen.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 6/2025.
