
Näyttelijä Emma Thompson, 63, on urallaan ehtinyt moneen. Hän on hauskuuttanut television viihdeohjelmissa, vakuuttanut teatterikriirikot Shakespeare-tulkinnoillaan ja tehnyt unohtumattomia elokuvarooleja niin brittidraamoissa kuin Hollywood-hiteissä.
Kovasta työtahdista huolimatta Emma saa aikansa venymään myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Filmitähden vahvat näkemykset jakavat kansaa. Sanomalehti The Daily Telegraph otsikoi taannoin hänestä kertovan henkilökuvan: Emma Thompson – kansallis- aarre vai Britannian ärsyttävin nainen?
”Meidän kaikkien tulisi saada äänemme kuuluville. Naiselta se vaatii kovaan ääneen huutamista”, Emma kuittasi tölväisyn kilpailevan lehden sivuilla.
Aina Emma ei kuitenkaan ole ollut yhtä peloton. Itseluottamuksen rakentaminen on vaatinut tinkimätöntä työtä. Pettymykset ja esimerkiksi aviomiehen uskottomuus ovat kolhineet vahvan naisen haarniskaa.
EMMA THOMPSON syntyi 15. huhtikuuta 1959 Lontoossa. Hänen äitinsä Phyllida Law on arvostettu skotlantilainen näyttelijä – Emma tuo edelleen mielellään esille skottijuuriaan. Perheen isä Eric Thompson puolestaan käsikirjoitti television lastenohjelmia. Kolme vuotta myöhemmin Emma sai sisaren, Sophien, joka valitsi aikuisena niin ikään uran näyttämöllä.
Koti oli kannustava ja varsinkin rakastava isä ohjasi esikoistytärtään löytämään englannin kielen kauneuden. Nuori Emma hakeutui Cambridgen yliopistoon opiskelemaan äidinkieltään. Siellä hän löysi myös feminismin. 1970-luvun lopun punk-Britanniassa Emma kapinoi ulkonäöllään ja värjäsi pystytukkansa kirkuvan punaiseksi.
Syksy 1982 merkitsi käännettä, kun Emman rakas isä menehtyi vain 52-vuotiaana.
”Se repi minut ja perheenjäseneni palasiksi”, Emma kertoi surustaan kymmenisen vuotta sitten BBC:n Desert Island Discs -ohjelmassa.
Emman äiti Phyllida jäi leskeksi 50-vuotiaana.
Murheen keskellä perheen esikoinen sai ensimmäiset roolinsa näyttämöllä ja televisiossa. Näyttävän läpimurron Emma teki viiden vuoden kuluttua, kun sai keskeisen roolin toisesta maailmansodasta kertovassa sarjassa Leimuava taivas, kumiseva maa. Emman vastanäyttelijäksi valikoitui Kenneth Branagh, ja pian pari oli umpirakastunut.
ELOKUUSSA 1989 solmitun avioliiton myötä duosta sukeutui maansa seuratuin näyttelijäpari. Heidät nähtiin yhdessä monissa Kennethin ohjaamissa elokuvissa, kuten Shakespeare-filmatisoinnissa Paljon melua tyhjästä (1993).
Tosielämä ei kuitenkaan ollut sellainen kiiltokuva, kuin lehtien palstoilta olisi saattanut ymmärtää. Aviomies ei sitoutunut vaimoonsa yhtä vahvasti kuin tämä häneen.
Elokuvan Mary Shelleyn Frankenstein (1994) kuvauksissa Kenneth aloitti suhteen viehättävän vastanäyttelijänsä Helena Bonham Carterin kanssa, ja pian syrjähypystä tiesi koko saarivaltio.
Ero oli verisen riitaisa. Siitä huolimatta naiset solmivat rauhan jo vuosia sitten.
”Olemme molemmat hieman tärähtäneitä, ja meillä kummallakin on suuria haasteita asuvalintojemme kanssa. Ehkä siksi Kenneth rakasti meitä molempia”, Emma sanoi myöhemmin leikillään.
Hän kohtasi puolison uskottomuuteen liittyvät tunteet uudelleen, kun esitti petettyä vaimoa elokuvassa Rakkautta vain (2003).
”Kuten tosielämässä, myös roolissani minun piti peittää raastava suruni hymyn alle”, Emma totesi liki kaksikymmentä vuotta eronsa jälkeen. Samalla hän kehui häneltä aviomiehen vienyttä kilpasiskoa kerrassaan upeaksi naiseksi.
AVIOERON AIKAAN Emman mielessä kuitenkin vyöryi ahdistus. Aluksi hän ei jaksanut nousta vuoteesta ja pukeutua. Sen sijaan hän kietoutui yhteisestä kodista muuttaneen Kennethin jättämään mustaan, kuluneeseen aamutakkiin ja etsi lohtua sen pehmeydestä.
Vähitellen Emma hukutti surunsa työhön, ja sen myötä elämään saapui myös uusi onni. Jane Austenin klassikkoromaaniin perustuvan Järki ja tunteet -elokuvan (1995) kuvauksissa Emma kohtasi tarinan pahaa poikaa esittäneen tumman ja komean Greg Wisen ja rakastui. Nykyään parhaiten The Crown -sarjasta tunnettu näyttelijä on pysynyt Emman rinnalla siitä asti.
”Työ ja Greg pelastivat minut. Hän kokosi sirpaleet ja liitti ne taas yhteen”, Emma Thompson muisteli koskettavasti radiohaastattelussa vuosia myöhemmin.
UUSI ONNI ei ollut särötön. Rakastavaiset toivoivat lasta, mutta raskaaksi tuleminen ei onnistunut helposti. Pitkät ja vaativat lapsettomuushoidot kuitenkin palkittiin, ja Emma synnytti 39-vuotiaana tyttären, Gaia Romillyn.
Vuonna 2003 Emma ja Greg sinetöivät liittonsa menemällä naimisiin. Samana vuonna ruokakunta kasvoi, kun pari adoptoi 16-vuotiaan orvon ruandalaispojan, joka oli toiminut lapsisotilaana.
Emma ja Greg olivat tavanneet Trafalgarin aukiolla paljaan taivaan alla nukkuneen Tindyebwa Agaban pakolaisille järjestetyssä tilaisuudessa ja kutsuneet tämän kotiinsa viettämään joulua. Pian poika oli osa perhettä.
Nykyään Tindyebwa eli Tindy, 34, työskentelee Lontoon alueen poliisin erikoistehtävissä, ja adoptiovanhemmat tuntevat koko sydämestään ylpeyttä hänen menestyksestään.
BRITTIDRAAMAT, kuten Talo jalavan varjossa (1992), jonka pääosasta Emma sai Oscar-palkinnon, sekä Pitkän päivän ilta (1993), sinkosivat Emman huipputähtien joukkoon, ja hänestä kiinnostuttiin myös Hollywoodissa.
Emman näyttelijänura on jatkunut poikkeuksellisen monipuolisena, ja hän on hypännyt myös käsikirjoittajan saappaisiin. Kun Emma sai Oscar-palkinnon Järki ja tunteet -elokuvan sovitetusta käsikirjoituksesta vuonna 1995, hänestä tuli toistaiseksi ainoa, joka on voittanut Oscarin sekä näyttelijänä että kirjoittajana.
Emman ulkonäköä on vähätelty arkipäiväiseksi, mutta hänen lahjakkuutensa ja näyttelijäntaitonsa ovat kaikkea muuta.
Hänet on nähty usein vakavissa rooleissa, kuten enkelinä ja kodittomana naisena aidsista kertovassa Angels in America -minisarjassa (2003). Rooli oli Emmalle tärkeä, sillä hän on vuosikymmenten ajan kamppaillut aidsin uhrien puolesta etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Tiukkapipoiseksi ei Emmaa silti voi sanoa. Hän on muun muassa kirjoittanut käsikirjoituksen ja näytellyt pääosaa syyläleukaisena lastenhoitajana elokuvassa Nanny McPhee – satumainen lastenvahti (2005). Hän on myös heittäytynyt toimintasankarin nahkoihin Men in Black 3 -seikkailussa (2012) ja naurattanut gynekologina komediassa Bridget Jones’s Baby (2016).
Omimmillaan Emma silti on syvällisissä rooleissa. Yksi hänen vaikuttavimmista töistään on rooli Maija Poppasen luojana, kuivakkaa huumoria huokuvana lastenkirjailija P. L. Traversina elokuvassa Saving Mr. Banks (2013).
Tuorein töistä on elokuvassa Good Luck to You, Leo Grande. Siinä Emma näyttelee leskeksi jäänyttä keski-ikäistä opettajaa, joka päätyy palkkaamaan seksityöläisen ja ystävystyy tämän kanssa. Otsikoissa on revitelty, kuinka kuusikymppinen näyttelijä nähdään vilaukselta ilman rihman kiertämää. Todellisuudessa elokuva paljastaa enemmän päähenkilönsä sielusta kuin ruumiista.
Kesäkuussa 2018 kuningatar Elisabet II palkitsi Emman suurimmalla kunnianosoituksella, jonka näyttelijä voi saarivaltiossa saavuttaa: hänet lyötiin ritariksi ja hän sai arvonimen dame. Saman kunnian ovat saaneet vain harvat näyttämötaiteilijat, kuten Maggie Smith ja Judi Dench.
MENESTYKSESTÄ HUOLIMATTA elämä ei aina ole hymyillyt. Emman ja Gregin kaunis ja lahjakas tytär Gaia Wise, 22, on ilahduttanut vanhempiaan kulkemalla näiden viitoittamaa tietä näyttelijänä. Gaia on nähty valkokankaalla monissa sivurooleissa.
Menestymisen paineet ovat olleet ankarat, ja muutama vuosi sitten Gaia sairastui anoreksiaan.
”On järkyttävää, että ulkonäköpaineet saavat nuoret näyttelijät, olivatpa he naisia tai miehiä, sairastumaan syömishäiriöihin”, Emma kauhisteli viisi vuotta sitten ruotsalaisessa Skavlan-ohjelmassa.
Nyt perhe voi kuitenkin huokaista helpotuksesta. Jo noin vuoden ajan Gaia on jakanut sosiaalisen median kanavissaan voimaannuttavaa tietoa parantumisestaan ja pyrkinyt tukemaan muita sairastuneita.
Monessa kuvassa Gaia poseeraa äitinsä rinnalla, sillä tämä on ollut tyttären tuki ja turva koko vaarallisen sairauden ajan.
Emma ei arkaile puhua avoimesti elämästään ja tuoda esiin mielipiteitään. Nyttemmin hänen sydämenasioihinsa kuuluu muun muassa palestiinalaisten aseman parantaminen. Gaia on perinyt äitinsä periaatteellisuuden, ja kaksikko on ikuistettu osoittamassa mieltä esimerkiksi ympäristöjärjestö Greenpeacen puolesta.
Vaikka yliopistovuosista on kulunut jo reilusti yli neljä vuosikymmentä, Emman rakkaus englannin kieleen ei ole haalistunut. Hän on muun muassa kirjoittanut useita lastenkirjoja ja suominut säälimättömästi brittien tapaa kohdella kaltoin kaunista äidinkieltään. Vuonna 2010 Emma syytti maanmiehiään laiskoiksi ja sai monen vihat niskoilleen. Britannian ärsyttävimmän naisen viitta lepäsi Emman harteilla.
Siihen Emma Thompsonin viehätysvoima perustuukin. Hän on tinkimätön, ahkera ja periksiantamaton, mutta sellaisena monen kompromisseihin mieltyneen silmissä myös tavattoman ärsyttävä. Se on asema, jonka saavuttamisesta voi olla pelkästään ylpeä.
Artikkeli on julkiastu Eevassa 5/22.