Parikymppisellä naisella on perhosia vatsassaan. Hän istuu kotinsa sohvalla vieressään mukavanoloinen mies, joka on tullut ensitreffeille. On vuosi 2005. Ovikellon ääni keskeyttää jutustelun.
”Olet pettänyt minua!” rappukäytävästä kuuluu vihainen miehen ääni, joka käskee avaamaan oven.
”Mehän sovimme, että voimme tapailla muita. Jätä minut rauhaan”, nainen vastaa ja sulkee oven vihaisen miehen edestä.
Nainen ei ehdi takaisin olohuoneeseen, kun ovelta kuuluu rysähdys. Sitä seuraa toinen. Kolmannella rysähdyksellä ovi antaa periksi ja mies tunkeutuu rappukäytävästä sisään asuntoon.
”Älä jätä minua yksin”, nainen kuiskaa paniikissa, kun treffeille tullut mies nousee lähteäkseen.
”En halua osallistua draamaasi”, mies vastaa ja lähtee.
Nainen on nyt 36-vuotias plusmalli Kaisa. Osa muistaa hänet viime vuonna televisiosta tulleesta Ensitreffit ulkomailla -sarjasta.
Televisiossa aurinkoiselta ja itsevarmalta vaikuttanut Kaisa on kuitenkin käynyt läpi vuosien piinan, johon on vihdoin saanut avun. Turvallisuutensa vuoksi hän kertoo tarinansa ilman sukunimeään.
Oven läpi tullut mies oli Kaisan ex-poikaystävä. Kaisa ja mies olivat tunteneet vajaan vuoden, mutta suhde ajautui karille jo ennen kuin oli kunnolla alkanut. Mies osoittautui mustasukkaiseksi ja herkästi kiihtyväksi. Lyhyessä ajassa hän ehti kuitenkin saada Kaisasta yliotteen.
”Mies teki selväksi, että hän kuljettaa minut kouluun joka päivä, etten ’joudu houkutuksiin’. Hän nukkui öitä autossa asuntoni pihassa ja varmisteli liikkeitäni oveni takana aamuseitsemältä. Naapuritkin kyselivät, millä asioilla mies liikkui.”
Vainoaminen kesti viikkoja. Lopulta Kaisa turtui.
”Olin niin rikki, etten kyennyt sanomaan, että nyt riittää. Pelkäsin panna miehelle hanttiin myös hänen valtavan kokonsa vuoksi. Oli turvallisempaa leikkiä mukana.”
Kaisa ei silti aavistanut, mihin mies olisi valmis.
Tunkeuduttuaan Kaisan kotiin oven läpi mies katseli hetken ympärilleen. Sitten hän tarttui Kaisaan ja heitti tämän ovea päin. Kaisa ehti kuulla selästään rusahduksen, kun mies tarttui häneen taas.
Lopuksi mies viilsi kaulaansa, halusi tehdä itsestään menetetyn rakkauden uhrin. Kaisa huusi viimeisillä voimillaan apua.
Pahoinpitelyn jälkeen Kaisan arki palautui näennäisen normaaliksi. Vaikka selkään ei jäänyt rakenteellista vammaa, kipu vaivaa Kaisaa yhä.
”Lisäksi psyykeni oli murtunut. Pelkäsin joka ilta, että minua seurataan”, Kaisa sanoo hiljaa.
Hän ei pystynyt enää luottamaan kehenkään. Pelko ei hellittänyt, vaikka Kaisa muutti toiseen kaupunkiin ja myöhemmin toiseen maahankin.
"En ole kyennyt normaaliin arkeen tai suhteisiin vuoden 2005 jälkeen.”
Mies sai kotirauhan rikkomisesta tuomion ja vuoden lähestymiskiellon. Pahoinpitelysyyte meni nurin.
”Menetin luottamuksen Suomen oikeusjärjestelmään.”
”Pelko ei hellittänyt, vaikka muutin toiseen kaupunkiin ja myöhemmin toiseen maahankin. En ole kyennyt normaaliin arkeen tai suhteisiin vuoden 2005 jälkeen.”
Kaisa
Tilanne alkoi näyttää taas valoisalta, kun Kaisa tapasi vuonna 2008 charmantin miehen, joka tuntui lumoavan kaikki ympärillään. He rakastuivat ja parin vuoden seurustelun jälkeen alkoivat suunnitella häitä.
Mies oli tosin Kaisan mielestä usein poissa kotoa. Pettikö mies häntä? Riidoissa mies loukkasi häntä syvästi.
”Sain kuulla päivittäin olevani niin ruma ja isokokoinen, ettei minua voinut viedä ihmisten ilmoille.”
Vuonna 2011 Kaisa oli ostoksilla, kun hän sai viestin vieraasta numerosta. Tuntematon nainen kertoi olleensa Kaisan kihlatun kanssa yhdessä jo pitkään.
”Lakosin kaupan lattialle itkemään. Tiesin, että hän puhui totta.”
Naiset tapasivat. Selvisi, että miehellä oli ainakin viisi päällekkäistä suhdetta ja yksi naisista oli raskaana. Mies oli vetänyt häitä varten hankitun luottokortin tappiin.
”Raskainta oli silti se, että sain jatkuvasti kuulla olevani ruma ja lihava. Ihan vain siksi, että mies pääsi ’hyvällä syyllä’ lähtemään kotoa.”
Kaisa heitti kihlattunsa pihalle. Hän tunsi, että mies oli riistänyt hänen itsetuntonsa ja naiseutensa – ja jälleen kerran hänen ihmisarvonsa oli viety.
”Väkivalta muutti muotoaan mutta oli jatkuvasti läsnä elämässäni. Olin umpirakastunut ja odotin, että saisin perheen. Unelma oli lähellä, ja sitten se murskattiin.”
Eron jälkeen Kaisa muutti ja alkoi opiskella. Sitten hän muutti taas, tällä kertaa hetkeksi Espanjaan.
”Ajelehdin kuin sumussa. Olin sisäänpäin kääntynyt ja pelokas, pelkkä varjo itsestäni. Koetin pitää itseni kiireisenä, ettei minun tarvinnut miettiä mennyttä.”
Kaisa alkoi toipua kunnolla kymmenen vuotta myöhemmin. Keväällä 2019 hän tapasi nykyisessä kotikaupungissaan Lontoossa miehen, joka olikin psykiatri.
”Tilasin lounaalla viiniä ja vuodatin elämääni. Mies tarkkaili minua ja kysyi, saako tehdä minulle testin.”
Kaisa vastasi tabletilla kyselyyn, joka arvioi traumaattisen stressireaktion oireita.
Kysely paljasti, että Kaisalla oli vakavia, elämää vaikeuttavia oireita, joihin hän tarvitsisi apua. Mies kertoi myöhemmin, että oli havainnut Kaisan olevan pelokas ja kärkäs. Ne ovat tyypillisiä traumaattisen stressireaktion oireita.
Mies suositteli Kaisalle silmänliike- eli EMDR-terapiaan erikoistunutta terapeuttia. Kaisa päättää kokeilla.
Silmänliiketerapia EMDR muokkaa vaikeita muistoja uudelleen
Kehoon tallentuneet traumat eivät ole aina hoidettavissa keskusteluterapian keinoin. Tutkitusti tehokas hoitokeino voi olla 1980-luvulla kehitetty EMDR- eli silmänliiketerapia.
– EMDR:n avulla voidaan käsitellä traumaattisista tilanteista syntyneitä pelkoja, psykosomaattista oireilua ja jännitystiloja. EMDR-terapiaa käytetään yhä enemmän muunkinlaisiin psyykkisiin oireisiin, kuten kipuun ja masennukseen. EMDR on lyhennys sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing.
– Menetelmä perustuu siihen, että asiakas suuntaa huomionsa vaikeisiin muistoihin pieninä annoksina ja samalla keskittyy ulkoiseen ärsykkeeseen, silmänliikkeisiin tai tuntoaistimuksiin. Näin luonnollinen paranemisprosessi käynnistyy.
– Muistot traumaattisista tapahtumista ovat saattaneet jäädä irrallisiksi ja pirstaleisiksi. Ahdistavat muistot eivät tallennu normaalisti pitkäkestoiseen muistiin eivätkä ole sidottuja tiettyyn aikaan ja paikkaan. Tämä aiheuttaa takaumia, painajaisia ja kehon ylivirittyneisyyttä.
– Tutkimuksissa selvitetään yhä, mihin EMDR-menetelmän hyvä teho perustuu. On arveltu, että silmänliikkeet saattavat aktivoida aivoissa samantyyppisiä prosesseja kuin rem-uni, jonka aikana muistoja prosessoidaan. Ylipäätään se, että keskittyy johonkin ärsykkeeseen, auttaa pysymään tilanteessa läsnä eikä mene liialliseen ylivireystilaan, jossa tapahtumaa on vaikea prosessoida.
– Julkiselta puolelta ja tietyistä kunnista löytyy jonkin verran EMDR-terapeutteja. Yksityisellä puolella on paljon enemmän EMDR:ään pätevöityneitä psykoterapeutteja ja psykiatreja, joiden vastaanotolle voi hakeutua ilman lähetettä.
– Terapiakäynnit ovat 85–120 euron hintahaarukassa, tosin vastaanottoaika voi olla EMDR:ssä pidempi. EMDR-terapiaan kuten muuhun psykoterapiaan voi saada Kelan tukea, mutta se vaatii psykiatrin arviota ja vähintään kolme kuukautta kestänyttä edeltävää hoitoa.
Lähde: psykologi, psykoterapeutti ja EMDR-terapeutti Taija Wilenius
Ensimmäinen terapiakäynti meni penkin alle. Kaisa sai käsiinsä litteitä kiviä muistuttavat sensorit, jotka lähettivät sähköimpulsseja aivoihin samalla kun Kaisa muisteli kokemuksiaan. Sensorit värähtelivät, mutta mitään ei tapahtunut.
Toisella käynnillä trauma palasi Kaisalle niin elävästi, että selkäkipu tuntui samalta kuin tapahtumahetkellä.
”Se oli hirveää. Itkin ja kouristelin kivusta enkä pystynyt istumaan. Olin loppupäivän sekava ja itkuinen.”
EMDR-terapiassa käydään yleensä 3–8 kertaa. Kaisa kävi 13 kertaa. Terapian edetessä sivuvaikutukset olivat yhä voimakkaampia, kun neljäntoista vuoden takainen piina alkoi purkautua. Kaisa oksensi, huutoitki ja tärisi.
Terapiasta on nyt pari vuotta. Kaisa ajattelee, että se palautti hänet elämään. Aiemmin jokapäiväiset pelot ovat vihdoin poissa.
”Sain tilaa positiivisille ajatuksille. En enää kysynyt uusilta deittikumppaneilta, hakkaavatko he naisia.”
Traumojen alta paljastui taas ”vanha” Kaisa: avoin, peloton ja spontaani.
”Olen tietyllä tavalla myös uhmakas. Minulla on nyt soturimoodi päällä: minua ei saa enää muserrettua. Uskallan taas elää ja tavoitella asioita, joita haluan.”
Kaisan tavoitteena on löytää puoliso ja saada perhettä.
”Aviomieshakemuksia otetaan vastaan”, Kaisa nauraa.
Muille traumoja kokeneille hänellä on viesti: hae apua.
”Minulta meni vuosia säästöliekillä, vaikka olisin voinut koko ajan elää täyttä elämää.”
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 10/2022.
YhteiskuntaMaria ymmärsi terapiassa, että hänet käytännössä raiskattiin joka sunnuntai – vaikka seksuaalirikoslaki uudistuu, painostustapaukset jäävät silti pimentoon
Hyvinvointi5 syytä, miksi kannattaa mennä terapiaan
IhmisetRaakel Lignell: ”Nuoruuden parisuhde oli viedä hengen”
Ihmiset"Tulet kuolemaan tämän käden kautta"
IhmissuhteetToimi näin, jos epäilet läheisen kokevan väkivaltaa
