HÄÄPAIKKA, CHECK. Catering, check. Puku hankittu ja kutsukortit näperrelty. Useimmat pariskunnat käyttävät paljon aikaa ja rahaa hääjuhlan suunnitteluun, mutta eräs asia jää monelta noteeraamatta: avioliiton juridisen puolen läpikäynti.

Avioliitto on sopimus rakkaudesta, mutta myös omaisuuden jakamisesta. Liiton taloudellista merkityksestä ei usein haluta – eikä välttämättä edes kehdata – puhua puolison kanssa, kertoo perhejuristi Katariina Kuusiluoma.

”Raha-asioista puhuminen tuntuu rakkauden huumassa olevan edelleen tabu. Silti harva tiedostaa, että sanomalla alttarilla ’tahdon’ tulee myös tehneeksi todennäköisesti elämänsä suurimman taloudellisen sitoumuksen. Vanha naimakauppa-termi on edelleen kurantti, sillä se korostaa avioliiton taloudellista luonnetta.”

Kuusiluoma on huomannut, että vaikka avioehto on 2000-luvun avioliitoissa yleistynyt, se on monelle edelleen hieman epäselvä käsite. Tiivistettynä se tarkoittaa aviopuolisoiden välistä sopimusta omaisuuden jaosta, mikäli pari päätyy eroon tai jompikumpi kuolee. Vaikka avioehdon voi tehdä myös avioliiton aikana, siitä on paras sopia ennen avioitumista: hetkenä, jolloin voidaan vielä sovussa sopia yhteisistä taloudellisista asioista.

AVIOEHTO HERÄTTÄÄ usein kuumia tunteita.

”Avioehtoa ehdottavaa puolisoa pidetään pahiksena ja ’etkö usko rakkauteemme’ -tyyppinä. Vaikka kääntäen voisi kysyä: ’Menetkö kanssani naimisiin vain saadaksesi leijonaosan omaisuudestani, mikäli eroamme?’. Moni rakastunut myös unohtaa, että jokainen avioliitto päättyy jossain vaiheessa – viimeistään kuolemaan.”

Avoin rahapuhe suhteessa on Kuusiluoman mielestä tärkeää myös siksi, että sillä voidaan luoda paremmat edellytykset kestävälle avioliitolle. Erimielisyydet rahasta ovat yksi suurimmista parisuhteita rassaavissa asioista, ja siksi rahapuhetta kannattaa harjoitella jo ennen avioliittoa.

”Kun taloudellinen kuvio on kummallekin osapuolelle selkeä, myös luottamus toiseen kasvaa. Avioliiton taloudellinen puoli kannattaa myös sopia niin, ettei kummankaan tarvitse pysyä avioliitossa ainakaan rahan takia.”

Avioehtoon liittyy myös harhaluuloja. Ajatellaan esimerkiksi, että avioehto on vain rikkaiden juttu, eikä sitä tarvitse tehdä, mikäli ei ole merkittävää omaisuutta. Omaisuutta saattaa kuitenkin karttua joko perinnön, oman yrityksen tai uran kautta.

Monelle tulee myös yllätyksenä, että nykyinen avioliittolaki on vuodelta 1929.

”Joitakin osia laista on uudistettu 1980-luvulla, mutta pääosin sitoudumme toiseen 1920-lukulaisen ajattelun mukaisesti. Laki vaatisi monella tapaa uudistumista.”

Kuusiluoma on huomannut, että avioehtoja tehdään Suomessa naapurimaita harvemmin. Suomalaiset ovat vaurastuneet verrattain myöhään, ja isoja omaisuuksia on alkanut kertyä vasta nuoremmille sukupolville.

”Suomalaisille on tyypillistä olla passiivisia ja luottaa lakiin. Ajatellaan, että yhteiskunta hoitaa ja toimii loppukädessä yksilöä turvaten. Näin ei kuitenkaan välttämättä käy, ja tämä tulee monelle avioliiton päättyessä yllätyksenä.”

KUN KUUSILUOMA MENI itse naimisiin, hän teki puolisonsa kanssa avioehdon. Kun pari myöhemmin päätyi hakemaan avioeroa, he päivittivät avioehtoa. Avioehto teki raskaasta erotilanteesta hitusen kevyemmän. Nyt 10- ja 15-vuo­tiaat lapset asuvat vuoroviikoin äidillään.

”Ero oli kuormittavaa aikaa, enkä osaa edes kuvitella, miltä olisi tuntunut kaiken muun lisäksi kiistellä raha-asioista – etenkin lasten kannalta. Selkeys omaisuuden jaossa antoi rauhan aloittaa henkinen toipuminen.”

Kuusiluomasta tuli yrittäjä vasta avioeron jälkeen, mutta avioliittoa suunnittelevia yrittäjiä hän kannustaa harkitsemaan avioehtoa vakavasti. Yritystoimintaa, jolle on saattanut uhrata suuren osan elämästään, ei kannata riskeerata mahdollisen avioeron vuoksi.

”Jos itselleni ei enää löytyisi uutta puolisoa, joka suostuu tekemään avioehdon, on parempi pysytellä sinkkumarkkinoilla tai avoliitossa”, hän nauraa.

Raha- ja taloustaitoja tulisi Kuusiluoman mielestä opettaa suomalaisille nuorille huomattavasti enemmän.

”On absurdia, että moni voi varttua täysi-ikäisiksi tiedostamatta esimerkiksi sitä, että avioerossa saattaa menettää puolet omaisuudestaan.”

Juttu on julkaistu Trendissä 6/2023.