Katse voi olla julma työkalu - arvostuksen puute heikentää elämänhalua
Hymy, kiitos ja myönteinen palaute kertovat hyväksynnästä. Arvostus lisää hyvinvointia, kun taas tunne näkymättömyydestä on raastava kokemus.
Kuuntele juttu täältä:
Työmatkalla metrossa vastapäinen matkustaja katsoo sinua silmiin ja hymyilee. Tilanne on ohi muutamassa sekunnissa, mutta siitä jää hyvä mieli. Tuntematon ihminen on nähnyt sinut. Satunnainen katse kertoo toisen ihmisen huomioimisesta. Siitä on kyse myös arvostamisessa.
Psykologi Pekka Tölli julkaisi alkuvuodesta kirjan Minä näen sinut, joka kuvaa sitä, miten elintärkeää arvostaminen on ihmisille. Arvostamista voi osoittaa lukemattomilla tavoilla monenlaisissa tilanteissa.
Kirja sai alkunsa, kun Pekka Töllin ystävä täytti vuosia. Tölli päätti ilahduttaa ystäväänsä kertomalla niistä kauniista asioista, joita hän ystävässään näkee ja arvostaa. Hän muisteli yhteisiä kokemuksia ja kertoi, mikä häntä puhuttelee ystävässä ihmisenä.
Pekka Töllin mukaan me kaikki toivomme, että meidät nähdään ja hyväksytään sellaisena kuin olemme. Jotta tämä toteutuisi, tarvitsemme toisia ihmisiä.
”Arvostus on inhimillinen perustarve. Jos se täyttyy, voimme hyvin. Arvostuksen puute näkyy sekä psyykkisenä että fyysisenä huonovointisuutena. Se voi johtaa eristäytymiseen muista ihmisisitä ja yksinäisyyteen”, Tölli kertoo.
Arvostettuna ihminen kokee olevansa tärkeä. Hänellä on lupa olla oma itsensä. Tämä vapauttaa toimimaan, nauttimaan elämästä ja kohtaamaan ihmisiä.
”Arvostuksen saaminen tuo tukevan kivijalan olemassaololle ilman ehtoja. Monesti koemme olevamme hyväksyttyjä vain, kun olemme reippaita ja onnistumme tavoitteissamme. Arvostus vähentää ehdollista hyväksynnän kokemista”, Tölli sanoo.
Hänen mukaansa arvostus lisää itseymmärrystä. Kun toinen näkee meidät hyväksyvästi, saamme vastetta siitä, millaisia olemme.
Omana itsenään ihminen on rento. Hän ei ala täyttää niitä odotuksia, joita kuvittelee muiden kohdistavan häneen. Vilpitön arvostaminen poistaa tarvetta miellyttää ja toimia niin, että kelpaisi.
Arvostus näkyy pieninä tekoina arjessa. Silmiin katsominen, hymy, kevyt nyökkäys, oven avaaminen tai kahvin hakeminen työkaverille ovat arvostavia tekoja.
Kohteliaisuus ja arkikehu kertovat arvossa pitämisestä. Lausahdus ”Oletpa pukeutunut kauniisti” kertoo toisen huomaamisesta ja arvostamisesta. Myös luottamuksen osoittaminen ja avun tarjoaminen viestivät siitä.
Arvostaminen tuottaa hyvää lukuisin tavoin. Ystävälliset sanat merkitsevät aivoille hyvän olon ruisketta. Kokemus hyväksynnästä laskee sydämen sykettä, rauhoittaa kehoa ja lisää mielihyvähormonien eritystä.
Lisäksi arvostus leviää ihmiseltä toiselle. Kun on saanut sitä osakseen, hyvä kokemus kannattaa panna kiertämään.
”Tunne näkymättömyydestä on raastava ja kivulias kokemus.”Pekka Tölli
Jokunen vuosi sitten Tölli oli pyöräretkellä Itä-Suomessa. Jyrkkä ylämäki soratiellä oli liikaa pyörän ketjuille, ja ne napsahtivat poikki. Oli jo myöhäinen lauantai-ilta. Lähin taajama oli parinkymmenen kilometrin päässä, eikä Töllillä ollut mukanaan telttaa.
Taivaalle alkoi kerääntyä sadepilviä. Huoli kasvoi Töllin mielessä. Miten hän selviäisi yöstä? Muutaman minuutin kuluttua mäen alta porhalsi vanha punainen lava-auto, joka pysähtyi.
Kuljettaja veivasi ikkunan auki ja huikkasi:
”Jaha, onko käynyt matkalaisella hassusti. Eipä mitään, hyppää kyytiin, laitetaan pyörä kuntoon.”
He nostivat pyörän auton lavalle ja ajoivat kuljettajan kotiin. Ystävällinen mies hitsasi ketjut ehjäksi.
Kiitollinen Tölli tarjosi auttajalleen rahaa palkkioksi.
Mies katsoi häntä hetken ja sanoi:
”Autan mielelläni aina kun voin, enkä tykkää ottaa siitä rahaa. Mutta pane sinä vuorostasi hyvä kiertämään aina, kun siihen tulee tilaisuus. Uskon, että siitä on meille molemmille enemmän iloa.”
Tölli lupasi noudattaa neuvoa. Arvostuksen jakaminen tekee hyvää myös antajalleen.
Arvosta ystävääsi
- Anna hänelle jakamaton huomio. Keskeytä muut asiat ja kuuntele aktiivisesti ilman, että mielesi laukkaa muissa asioissa.
- Pyydä häneltä mielipidettä jostakin asiasta, jossa kaipaat apua tai tukea.
- Mieti ystävästä myönteisiä asioita. Kerro ne hänelle kasvotusten tai kirjoita ne viestiin.
- Muista ystävälle tärkeitä saavutuksia ja päiviä, kuten syntymäpäivä. Lähetä hänelle kortti tai kiitosviesti.
- Kutsu hänet syömään, kylään, retkelle tai tapahtumaan. Järjestä pyyteetöntä mukavaa yhdessäoloa.
- Järjestä arvostuskeskustelu. Kysy häneltä, mikä tuntuisi hyvältä arvostuksen osoitukselta ja miten hän toivoo tulevansa nähdyksi. Tehkää arvostuskartta, johon kirjaatte, mitä kumpikin kaipaa.
Lähde: Pekka Tölli
Keneltä tahansa saatu arvostus lämmittää mieltä, mutta läheisiltä saatuna se on erityisen tärkeää. Puolison, vanhempien ja ystävien hyväksyvät kommentit kohottavat mielialaa. Töissä esihenkilöltä saatu arvostus on erityisen merkityksellistä.
Esihenkilön myönteinen palaute lisää työmotivaatiota, auttaa kehittymään työssä ja helpottaa jaksamista. Johtajan kannustavilla kommenteilla on valtavan suuri voima työntekijöille.
Vastaavasti näkymättömyys esihenkilölle tuntuu lannistavalta. Työntekijä kokee olevansa arvoton, jos pomo kulkee ohi tervehtimättä eikä edes muista työntekijän nimeä.
Arvostuksen vastakohdiksi Tölli nimeää halveksunnan tai ylenkatseen sekä välinpitämättömyyden. Halveksunnalla osoitetaan inhoa, torjuntaa ja väheksyntää toista kohtaan.
Avointa halveksuntaa osoitetaan melko harvoin. Välinpitämättömyys on hienovaraisempaa. Se ilmenee sivuuttamisena, ohi katsomisena ja huomiotta jättämisenä.
”Tunne näkymättömyydestä on raastava ja kivulias kokemus. Se saa ihmisen epäilemään, onko hänessä jotain niin perusteellisesti pielessä, ettei häntä kannata edes huomioida”, Tölli pohtii.
Arvostusvajeesta kärsiminen johtaa siihen, että elämänhalu heikkenee. Ihminen lamaantuu ja kyynistyy. Miksi yrittäisi, kun se ei johda mihinkään?
”Aidon huomion sijaan haetaan korvikkeita, kuten viihdettä, jota teknologia tarjoaa loputtomasti. Puutetta voidaan yrittää korvata myös päihteillä.”
Ihmiset eivät saa arvostusta niin paljon kuin kaipaisivat. Tästä syntyy arvostusvaje, joka on ongelma työ- ja opiskelijayhteisöissä, ystävyyssuhteissa ja perheissä.
Arvostusvajeen taustalla voi olla tietämättömyyttä, taitamattomuutta ja sitä, että ihmiset eivät ole tottuneet osoittamaan tai vastaanottamaan arvostusta. Kehu saattaa tuntua kiusaannuttavalta.
”Myönteistä palautetta voi olla vaikea ottaa vastaan. Kehut torjutaan tai niitä vähätellään. Taustalla voi olla tunne siitä, että paljastaa oman haavoittuvuutensa hyväksymällä kehut. Muiden ajatuksilla on väliä.”
Kehut voidaan torjua myös siitä syystä, että niihin on vaikea uskoa. Mukavissa sanoissa on ehkä koira haudattuna.
”Pelätään, että kehuja odottaa vastapalvelusta. Kehu on turvallisempaa torjua kuin jäädä toiselle velkaa.”
Mitä sinä tarvitset?
Mieti, miten ja mitä kaipaat tunteaksesi itsesi arvostetuksi. Hyväksy, että toiveesi ovat tunnistettavia, luvallisia ja hyviä tarpeita.
Mieti, mitä vaille olet jäänyt, kun olet kaivannut kiitosta ja hyväksymistä.
Kirjoita ylös, millaista arvostusta ja hyväksymistä kaipaat jatkossa. Sinun ei tarvitse näyttää tekstiäsi kenellekään.
Lähde: Pekka Tölli
Torjuminen taas voi lannistaa kiitoksenantajan. Seuraavan tilaisuuden tullen hän ei enää kehu nuivaa vastaanottajaa.
Aidossa arvostamisessa sanat ja teot ovat sopusoinnussa keskenään. Jos ihminen sanoo jotain ylistävää, mutta teot kertovat muusta, kyse voi olla imartelusta tai manipulaatiosta. Kehuja odottaa saavansa hyötyä mielistelyllä.
”Aito arvostus on pyyteetöntä ja rehellistä. Siinä ei käydä kauppaa kuten manipulaatiossa, jossa taustalla on hyöty.”
Arvostuksen tarve pitää Töllin mukaan sisällään kiinnostavan jännitteen: toivomme tulevamme nähdyiksi omana itsenämme, mutta samalla pelkäämme sitä.
”Haluamme tulla nähdyiksi, mutta pelkäämme torjuntaa. Siksi näytämme vain silotellun puolen itsessämme. Näin estämme itseämme tulemasta nähdyksi. Arvostuksen tarpeemme ei koskaan tyydyty, ellemme näytä todellisia kasvojamme ja ellei meitä hyväksytä.”
Arvostuksen osoittamista ja vastaanottamista voi harjoitella sopivissa tilanteissa. Tilanteita voi myös itse luoda, koska arvostuksen osoittamisessa on pääosin kyse pienistä arkisista asioista.
”Katsomalla toista silmiin ihminen osoittaa kiinnostusta. Jos katsoo olan yli, herää epäilys, miettiikö keskustelukumppani muita asioita”, Tölli sanoo.
”Luemme katseesta toisen tunnetiloja. Katse voi olla lämmin ja hyväksyvä. Julmalla katseella voi haavoittaa ja osoittaa halveksuntaa. Katse on vahva työkalu.”
Arvostus ei aina vaadi silmiin katsomista. Töllin mukaan myös kosketus, kuuntelu ja äänenpaino viestivät arvostuksesta. Myös hymy on mainio keino.
”Jo pelkkä sana hymy alkaa hymyilyttää. Hymy tarttuu. Se paljastaa, että olen huomannut sinut ja suhtaudun sinuun hyväntahtoisesti. Aito hymy viestii positiivisista tunteista.”
”Luemme katseesta toisen tunnetiloja. Katse voi olla hyväksyvä tai julma.”Pekka Tölli
Sanaa kiitos ei koskaan käytetä liikaa. Töllin mukaan kiitos on voimakas tapa osoittaa arvostusta. Pieneen sanaan pakkautuu paljon merkityksellisyyttä. Vilpitön kiitos tiivistää yhdessä koettuja asioita. Kiitos on hyvien ihmissuhteiden voiteluainetta. Se ilmaisee hyväntahtoisuutta ja kiitollisuutta.
”Erään koulutuksen jälkeen yksi osallistuja tuli sanomaan minulle: ’Pekka, en osaa pitää suuria puheita, sanon sinulle vain kiitos’. Tämä vilpittömästi ilmaistu kiitollisuus liikutti minua kovasti.”
Arvostuksen osoitukset kannattaa ottaa osaksi arkea ja toistaa niitä. Toisto pitää arvostuksen kokemuksen tuoreena. Töllin mukaan se, mihin kiinnitämme huomiota, vahvistuu.
Ninnistä tuli näkyvä
Tove Janssonin novellissa Näkymätön lapsi Ninnistä näkyy vain kulkunen.
Ilkeä täti on kasvattanut lasta pelolla, säikytellyt ja laukonut hänestä loukkaavia kommentteja. Ninni suojautuu muuttumalla näkymättömäksi.
Tuu-tikki päättää pelastaa Ninnin tädin kynsistä ja vie hänet Muumiperheeseen. Perhe saa tehtäväksi muuttaa Ninnin näkyväksi. Ninni saa ymmärrystä osakseen ja hänen tassunsa tulevat näkyviin.
Ne kuitenkin katoavat, jos joku perheenjäsenistä arvostelee Ninniä ikävästi. Äiti neuloo Ninnille mekon ja rusetin.
Ninni kulkee perheen perässä mekko päällä ja rusetti ilmassa keikkuen. Kokonaan näkyväksi Ninni muuttuu vasta, kun hän uskaltaa näyttää kaikenlaiset tunteensa. Ninni suuttuu Muumipapalle, joka yrittää jekuttaa Muumimammaa.
Novelli on loistava kuvaus siitä, mitä torjunta ja huono kohtelu saavat aikaan. Vastalääkettä ovat lämmin suhtautuminen, rohkaisu ja arvostaminen.
Muumiperhe hyväksyy Ninnin sellaisena kuin hän on, ja Ninni voi muuttua näkyväksi.
Pekka Tölli
valmistui kauppatieteiden maisteriksi ja työskenteli investointipankkiirina ja liikkeenjohdon konsulttina.
Hän jatkoi opintoja ja valmistui psykologiksi. Tölli toimii johtavana organisaatiopsykologina ja kehittää työyhteisöihin liittyviä mielen hyvinvoinnin palveluita. Ensimmäinen tietokirja, Minä näen sinut (Tammi), ilmestyi tammikuussa 2024.
