Anne pyysi miestään tuomaan kaupasta kultapalmun, ja se oli menoa: ”Kasvien lähellä verenpaine laskee ja stressi lievittyy”
Anne Muhonen ei olisi ikinä voinut kuvitella, miten paljon iloa huonekasveista voi saada.
”SUHTAUDUIN viherkasveihin välinpitämättömästi vielä pari vuotta sitten. Minulla oli vain yksi kasvi, jonka olin onnistunut pitämään hengissä.
Sitten tuli korona-aika. Olin paljon kotona ja kaipasin tekemistä. Samaan aikaan 19-vuotias kissani kuoli, mikä oli suuri suru koko perheellemme. Koti tuntui tyhjältä, kun kissa ei enää tepastellut ympäriinsä.
Työstin sarjakuva-albumia, jonka päähenkilö oli kukkakauppias. Sitä tehdessäni tutustuin kasveihin uudella tavalla. Huomasin, miten paljon erilaisia ja erivärisiä lehtiä on.
Pyysin miestäni tuomaan kauppareissultaan kultapalmun. Hankin vielä aarnipeikonlehden, silkkimaijan ja apostolinmiekan.
Huomasin, että kasvit pysyvätkin hengissä, kun niitä hoitaa. Sain onnistumisen elämyksiä joka kerta, kun ne tekivät uusia lehtiä tai sain versotettua uusia kasveja.
Jos minulla on tosi kiireinen päivä tai paljon avoimia kysymyksiä, istun kasvien viereen.
TUIJOTTELEN KASVEJANI päivittäin. Ne tuovat minulle hirveästi iloa ja piristystä. Kasveilla on tutkitustikin rauhoittava ja luovuutta lisäävä vaikutus. Niiden lähellä verenpaine laskee ja stressi lievittyy.
Niitä on meillä kaikkialla paitsi keittiössä. Työpöydälläni ovat palmuvehka ja raitamatti, jotka näen samalla, kun työskentelen. Ihailen kasvien mutkattomuutta ja vihreää väriä.
Hetken kasvien kanssa istuttuani saan kasattua ajatukseni paremmin. Piirrokset lähtevät helpommin eteenpäin ja kirjoitusvaiheen lukot aukeavat. Silmätkin lepäävät, kun tuijottelen ruudun sijaan lehtiä.
Silmätkin lepäävät, kun tuijottelen ruudun sijaan lehtiä.
MONI AJATTELEE, että kasveista huolehtiminen on työlästä. Ei se lopulta ole. Tärkeintä on huolehtia veden määrästä ja oikeasta valaistuksesta.
Moni kastelee pikemminkin liikaa kuin liian vähän. Jos kasveille innostuu antamaan liikaa vettä, tulee helposti epäonnistunut ja turhautunut olo. Tuntuu, että vaikka hoidin kasveja hyvin, ne kuolivat.
Kannattaa upottaa sormi multaan ja kokeilla, onko se vielä kosteaa, ja kastella vasta kun se on kuivahtanut. Jos et tiedä, millaisesta valaistuksesta kasvi tykkää, sijoita se lähelle muttei ihan kiinni ikkunaa. Runsas hajavalo on usein paras kasveille.
Kastelun lisäksi annan ravinteita ja pyyhin pölyjä, jotta lehdet keräävät enemmän valoa itseensä. Ylipitkistä kasveista versotan uusia.
Ei ole niin vakavaa, jos jokin kasvi nuupahtaa. Sama pätee moneen muuhunkin asiaan.
SUOSITTELEN viherkasviharrastusta etenkin heille, jotka ovat aiemmin epäonnistuneet kasvatusyrityksissään. Kun valitset helppohoitoisia kasveja, suhteesi niihin voi muuttua.
Esimerkiksi nopeasti kasvava juoru on antoisa kasvi aloittelijalle. Kannattaa kokeilla myös anopinkieltä ja palmuvehkaa, jotka eivät ole niin tarkkoja kastelusta.
Kasvien hoitoa oppii tekemällä ja kokeilemalla. Eikä ole niin vakavaa, jos jokin kasvi nuupahtaa. Sama pätee moneen muuhunkin asiaan. Et voi sanoa, osaatko jotain, jos et kokeile.”
Anne Muhonen
on 43-vuotias kuvittajatoimittaja, jolta on ilmestynyt Vasta-alkajan viherkasvikirja (2023).
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 3/2023.
