Kirjailija Annastiina Heikkilä: ”Olisin eri ihminen, jos en olisi varttunut yhdessä vuotta nuoremman siskoni kanssa”
Ihmiset
Kirjailija Annastiina Heikkilä: ”Olisin eri ihminen, jos en olisi varttunut yhdessä vuotta nuoremman siskoni kanssa”
Kirjailija Annastiina Heikkilä nauttii Pariisista piikkikoroissa ja luottoasussa. Mistä muusta hän saa voimaa? Se selviää Voimalistalta!
Teksti

Kuvat
,,

Julkaistu 17.5.2022
Kauneus ja Terveys

Palautumiskeino: Minulla on kaunis mustavalkoinen kylpyamme, jossa on mukava rentoutua koleina päivinä. Lorautan veteen laadukasta kylpyöljyä, sytytän kynttilät ja lueskelen lehtiä. Lapsuudenkodissani oli poreamme, mutta sitä ei saanut juuri käyttää, koska elimme lamavuosia ja vesi oli kallista. Ehkä otan sitä nyt takaisin kylpyhedonismillani.

Biisi: Tykkään 1960-luvun ranskalaisesta popmusiikista, kuten Françoise Hardyn Le Temps De L’Amourista. Se on ajaton ja tunnelmaltaan vahva rakkauslaulu, jossa on kaurismäkeläistä melankoliaa ja ranskalaista kepeyttä. Perustimme juuri ystävieni kanssa bändin ja soitamme samantyyppisiä covereita.

Kaupunki: Pariisi on ristiriitainen kaupunki mutta minun toinen kotini. Joskus päätän, että häivyn täältä ikiajoiksi, mutta jokin kaupungissa vetää puoleensa. Pidän pariisilaisten omanarvontunnosta ja kuivasta huumorista. Kaupunkina Pariisi on esteetikon unelma: kaikissa kortteleissa on oma tunnelmansa ja vastaan tulee aina jotain yllättävää.

Pariisi on Annastiina Heikkilän toinen kotikaupunki.

Ihminen: Olisin eri ihminen, jos en olisi varttunut yhdessä vuotta nuoremman siskoni kanssa. Olemme käyneet samat koulut ja asuneet yhdessä useassa kaupungissa. Viime aikoina olen miettinyt suhdettamme erityisen paljon, sillä siskoni kamppailee vaikean sairauden kanssa.

Vaate: Smokkitakki farkkujen ja piikkikorkojen kanssa on ylimaallisen vahva vaate. Siinä tulee ryhdikäs ja itsevarma olo. Rentoihin päiviin sopii boheemi mekko, jota käytän rokahtavien nilkkureiden kanssa.

Tuoksu: Parhaalta tuoksuu meri, metsä tai villi kukkaniitty. Pariisin metrossa on tyypillistä, että joku on lorauttanut liikaa parfyymia. Suomessa suhtautuminen tuoksuihin on liiankin kliinistä. Itse käytän kesällä Chanelin kevyttä Paris–Rivieraa.

Kesäparfyymi on talvista keveämpi.

Liikunta: En ole harrastanut juuri muuta kuin kävelyä, mutta pysyn silti ihan hyvässä kunnossa. Lempipuuhaani on päämäärätön haahuilu, flaneeraus. Käveleminen yksin ihmisjoukossa on inspiroivaa omaa aikaa.

Lempimaisema: Ostimme ystävien kanssa Etelä-Ranskan Aveyronista yhteisasunnon, joka sijaitsee vanhassa linnassa vuorten ympäröimänä. Pihassa kukkii laventeli, vuoristopuro solisee ja kaikkialla on tavattoman kaunista. Siellä on hyvä olla.

Asento: Nautin vedessä kellumisesta. Se on rentouttavaa ja siinä on jotain vertaiskuvallista. Samalla tavalla pitäisi uskaltaa antautua elämän kannattelemaksi ja alitajunnan viemäksi.

Kirja: Tykkään taidokkaasti kirjoitetuista ja omalaatuisista romaaneista, joista Kamel Daoudin Tapaus Mersault teki vaikutuksen. Kirja pohjautuu Albert Camus'n palkittuun romaaniin Sivullinen ja sijoittuu Algerian itsenäistymisen aikaan 1960-luvulle. Tässäkin romaanissa keskiössä on surma, nyt vain eri näkökulmasta.

Kosmetiikka: Ihailen ihmisiä, joiden hyllyllä on vain yksi ekokaupassa täytettävä puteli. Minun kaappini ovat täynnä purnukoita. Ranska on aarreaitta varsinkin apteekkikosmetiikan suhteen: suosikkini on Embryolisse Lait-Crème concentrén kosteuttava voide.

Juoma: Samppanjan kupliin tiivistyy hetkeen tarttumisen hurma, kepeys ja ilo. Ranskalaiset ovat taitavia juhlistamaan arkisiakin hetkiä kuohuvalla. Muutamasta lasillisesta tulee kirkas pieni hiprakka, mutta ei päänsärkyä. Arvostan myös sitä, että samppanjan valmistamiseen liittyy perinpohjaisuutta ja viinitilojen pitkiä perinteitä.

Annastiina Heikkilä

on 40-vuotias toimittaja ja kirjailija, joka asuu puoliksi Pariisissa ja puoliksi Helsingissä puolisonsa kanssa. Annastiinan esikoisromaani Vapaus valita kohtalonsa ilmestyi juuri.

Kommentoi +