Profiili ja asetukset
Näytä Profiili
Nimesi ja kuvasi näkyvät muille osallistuessasi tapahtumiin ja keskusteluihin.
Omat jutut
Omat tapahtumat
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Kolumni

Tavallisesta roskienvientireissusta alkoi tapahtumaketju, joka muutti elämäni perustavanlaatuisesti – kiitos muutoksesta kuuluu kerrostaloelämälle

Annaleena Jalava on oppinut naapureiltaan enemmän kuin olisi ikinä osannut odottaa.

20.8.2025 Eeva

Kun törmäsin rappukäytävässä puheliaaseen, hymyileväsilmäiseen naapuriini, roskienvientireissu venähti pitkäksi. Hän oli lähdössä matkalle suurkaupunkiin, josta juuri olin palannut, ja tokihan minun oli jaettava parhaat matkavinkkini.

Vastaavanlaisia kohtaamisia minulla on usein. Olen tullut siihen tulokseen, että tärkeimpiä elämän oppeja ei saa self help -kirjoista, työelämästä eikä edes opinnoista. Ne saa asumalla suuressa kerrostalossa.

Kotitalossani asuu satoja ihmisiä. Talo on samanlainen vähän rapistuva viisikymppinen kuin minäkin: yksi sun toinen kohta vaatii jo ekstrahuomiota. Se sulkee seiniensä sisään elämää, joka päivittäin muistuttaa minua rinnakkaisista todellisuuksista.

Naapurustossani oma kuplani säröilee väkisinkin, ja se on ollut minulle pelkästään hyväksi.

Kotikulmani ovat keskellä gentrifikaatiota eli kaupunginosan muutosta edullisesta kalliiseen. Siksi voin kohdata hissimatkalla naapureista hänet, joka aloittaa päivänsä lähipubin aamuvuorossa tai hänet, joka ainakin ulkoisesti täyttää kaikki menestyksen tunnusmerkit. Hissin kelmeässä, paljastavassa valossa me kaikki olemme jollain tapaa samalla viivalla, menossa omista näkökulmistamme tärkeisiin menoihin.

Tiedän aika paljon monen naapurini elämästä – myös siitä, että ulkokuori voi pettää. Kanssakäymisemme on kotoisaa. Se myös toistuvasti paljastaa, että meillä on aina enemmän yhteistä kuin etukäteen olen osannut arvella.

Näinä aikoina puhutaan kyllästymiseen asti kuplista, joissa ihmiset elävät tuntematta toistensa todellisuutta. Naapurustossani oma kuplani säröilee väkisinkin, ja se on ollut minulle pelkästään hyväksi.

Rinnakkaisista todellisuuksistamme on tullut yksi yhteinen.

Roskienvientireissulla kohdatun naapurin kanssa kohtasimme ennen pitkää uudelleen. Lopulta tunsimme tarpeeksi hyvin, että pyysin häneltä apua taulun kiinnitykseen. Keitin kahvit, tutustuimme ja totesimme, että meillä on muutakin yhteistä kuin matkakohdemieltymykset.

Nyt rinnakkaisista todellisuuksistamme on tullut yksi yhteinen. Ja jälleen kerrostaloelämä on opettanut minulle jotain uutta.

Pääkirjoitus on julkaistu Eevassa 7 / 2025.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Pysy mukana!

Tilaa uutiskirjeemme tästä. Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt