Helpotatko allergiaa lääkkeillä vai kokeiletko siedätystä? Erikoislääkäri kertoo, mikä yleinen hoito-ohje allergiaan on vanhentunut
Aivastuttaa, yskittää, ärsyttää! Kausiallergian hoidossa antihistamiini on ykkönen, mutta siedättyäkin sietäisi.
Atshii ja asemiin! Allergia syntyy, kun immuunijärjestelmä arvioi elimistölle harmittomia aineita, kuten koivun tai pajun siitepölyä vaarallisiksi ja immuunipuolustus torjuu oletetut uhat liian hanakasti ja ikään kuin räiskii liian suurilla ammuksilla.
Nuha on tyypillinen allergiaoire. Lisäksi oireisiin kuuluvat ihon tai limakalvojen kutina, kirvely, silmien vetistely tai roskan tunne silmissä.
Astmaatikoille siitepölyaika voi aiheuttaa hengenahdistusta ja yskää. Iho voi reagoida punoittamalla tai turpoamalla.
Allergiat puhkeavat tyypillisesti lapsuudessa ja väistyvät ikääntyessä. Osaa lapsena vaivanneet allergiat loppuvat jo murrosiässä, ja mitä enemmän ikää tulee, sitä todennäköisemmin oireet helpottuvat tai väistyvät. Iän myötä immuunipuolustus laiskistuu eikä se jaksa enää reagoida kaikkiin uhkiin. Osa voi tosin keski-iässäkin herkistyä ja saada allergiaoireita.
”Jos oireet ovat yllättäviä ja vaikeita, on syytä tehdä allergiatesti, yleensä joko veri- tai ihopistokokeella.”
Uusille allergioille voivat altistaa muutokset elinpiirissä ja -tavoissa, esimerkiksi ruokavalio, stressi sekä sairastetut virus- ja bakteeritulehdukset sekä ympäröivä puusto, kertoo allergologian erikoislääkäri Jere Reijula.
Viime vuosikymmeninä allergioista kärsivien määrät ovat moninkertaistuneet, mikä johtuu Reijulan mukaan ainakin osin siitä, ettemme ole enää entiseen tapaan kosketuksissa luontoon ja sitä kautta terveyttämme edistäviin mikrobeihin. Elimistö alkaa vieroksua sitä, mitä se ei tunne. Luonto, lähiruoka ja hyville mikrobeille altistuminen suojaavat allergioilta.
1. Käy testissä
Jos oireet ilmestyvät heti koivun tai pujon kukinnan alkaessa ja helpottavat antihistamiinin avulla, tapaus on selvä. Jos oireet ovat yllättäviä ja vaikeita, on syytä tehdä allergiatesti, yleensä joko veri- tai ihopistokokeella.
2. Sietää, sietää, enemmän sietää
Allergialääkkeet helpottavat oireita, mutta eivät paranna allergiaa. Aiemmin suosituksena on ollut välttää kaikkea allergisoivaa, mutta viimeaikaisten tutkimustulosten viesti on toinen: välttämisen sijaan kannattaakin suosia siedättymistä.
Hyvin lievässä ristiallergiaan viittaavassa suun kutinassa voi jatkaa oireita aiheuttavan ruoka-aineen syömistä, poikkeuksena voimakkaita oireita aiheuttavat syötävät, kuten pähkinät. Jos maapähkinä on aiheuttanut joskus anafylaksian, ilman lääkärin valvontaa ei koskaan saa lähteä testaamaan omaa sietokykyä.
Varsinainen siedätyshoito tehdään kolmen vuoden ajan päivittäin kielen alle laitettavalla tabletilla. Tablettihoito on mahdollista koivun, heinän ja pölypunkin allergioissa.
Siedätys tehdään aina vain allergiatestatuille henkilöille. Hoidon mahdollisuudesta kannattaa kysyä lääkäriltä, jos pistiäiset aiheuttavat vaikean reaktion, kuten hengen salpautumisen tai nielun turpoamisen tai jos elämänlaatu siitepölyaikaan heikkenee merkittävästi antihistamiinista huolimatta.
3. Suojamuuri ylös!
Hoitamaton allergia voi altistaa iho- tai hengitystieinfektioille. Kun hengitystiet, iho tai limakalvot ovat ärtyneet, niiden suojajärjestelmät eivät toimi normaalisti.
4. Nuhapöpö?
Nuha, kutina ja yskä voivat olla flunssan tai allergian oireita. Jos lima on sitkeää ja värillistä ja oireina on lisäksi kuumetta ja kurkkukipua, kyseessä on todennäköisesti virus- tai bakteeri-infektio, ei allergia.
5. Katse lautaseen päin!
Vastustuskyvyn vahvistaminen on tärkeää allergioiden ehkäisemissä. Monipuolinen, kasvispainotteinen ruoka, lepo, liikunta ja luonto vahvistavat immuniteettia.
6. Hormonit pelissä
Hormonitoiminnan tiedetään vaikuttavan allergisiin reaktioihin, vaikka täyttä tieteellistä yksimielisyyttä hormonien osuudesta allergioihin ei ole. Selvää kuitenkin on, että muutokset hormonituotannossa provosoivat elimistöä, jolloin se voi suhtautua ympäristön ärsykkeisiin, kuten allergisoiviin aineisiin, eri tavalla kuin aiemmin.
Yleisesti ajatellaan, että estrogeeni saattaa pahentaa allergiaoireita siinä missä progesteroni suojaa näiltä. Osalla allergiat pahenevat vaihdevuosien aikana, osalla oireet väistyvät kokonaan. Sama pätee raskausaikaan: osa saa allergiaoireisiin helpotusta, toisilla ne voimistuvat.
7. Kärvistely ei kannata
Yleisin allergioihin liittyvä harhaluulo on se, että jos jaksaa kärvistellä siitepölyaikana ilman antihistamiinia, siitepölylle siedättyy. Oireiden kanssa kärsiminen ei kuitenkaan auta, vaan oireet kannattaa hoitaa. Antihistamiinin lisäksi oireita voivat helpottaa nenäsumutteet, silmätipat ja kortisonivoiteet. Astmaatikko hyötyy ajoissa aloitetusta inhalaatiolääkityksestä.
Valtaosa allergioista on lieviä. Vain hieman alle prosentti allergioista aiheuttaa vakavia oireita, ja ne liittyvät yleensä pistiäisiin tai ruoka-aineisiin, kuten pähkinöihin, maitoon tai kananmuniin. Vakavia oireita joskus saaneen on hyvä pitää varalta adrenaliinikynää mukanaan.
Asiantuntijana keuhkosairauksien ja allergologian erikois- ja vastuulääkäri Jere Reijula, Mehiläinen.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 03/2024.
