Kohta ilma on sakeana siitepölystä. Nenä vuotaa, silmät punoittavat ja henki pihisee. Siedätyshoito kiinnostaisi, mutta eikö se ole työläs eikä aina edes satavarma ratkaisu?

– Siedätyshoitoa kannattaa harkita, jos oireet ovat niin hankalat, ettei voi niiden takia ulkoilla, sanoo allergologian erikoislääkäri Timo Helin Mehiläisestä.

Siedätyshoidon edellytyksenä on allergiatestein varmistettu, hankalia oireita aiheuttava allergia. Hoito vaikuttaa suoraan allergian syyhyn. Se lisää sietokykyä allergiaa aiheuttavaa allergeenia kohtaa ja korjaa puolustusjärjestelmää, jolloin oireet vähenevät tai katoavat.

Osalla myös risti­reaktiot helpottuvat: noin joka toinen koivuallerginen saa oireita kypsentämättömistä juureksista ja hedelmistä. Bonuksena siedätys vähentää astman oireita. Astman hoitona sitä ei kuitenkaan käytetä.

– Kaikki saavat siedätyksestä jonkinasteista hyötyä, mutta hoitovaste vaihtelee yksilöittäin. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitkä tekijät parantavat yksilön hoitovastetta, mutta tilannetta voidaan varovasti arvioida vuoden jälkeen.

Siitepölyallergian siedätys kestää kolme vuotta. Pitkä kesto tähtää mahdollisimman pitkäaikaiseen tehoon. Nykyisin kyse on pääasiassa tablettihoidosta. Pistoshoitoa käytetään enää lähinnä eläin- tai pistiäisallergiaan.  

Kielenalustabletti otetaan ensimmäisen kerran hoitajan vastaanotolla, jotta nähdään, ettei tabletista tule yliherkkyysreaktioita. Jatkossa se otetaan kotona joka päivä. Ei haittaa, jos se unohtuu satunnaisesti.

Tabletti timoteita ja muita heiniä vastaan on ollut Suomessa käytössä jo vuodesta 2006 ja syksyllä 2019 saatiin myös koivutabletti. Se oli tärkeä askel, koska koivuallergia on meillä yleisin ja oireiltaan hankalin siitepölyallergia.

Aluksi tabletit voivat aiheuttaa paikallista kutinaa ja turvotusta suussa, mutta muuta haittaa niistä ei yleensä ole.

Tablettihoito maksaa Kela-korvauksen jälkeen noin 70 euroa kuussa, 592 euron lääkekattoon asti. Sen jälkeen jokaisesta korvattavasta valmisteesta maksetaan 2,50 euron omavastuu. Pistoshoidosta ei saa Kela-korvausta.

– Hoidon keskeyttäminen etenkin kustannussyistä on kuitenkin harvinaista. Jos hoito jää kesken, hoitotulos jää huonoksi.

Koivu kukkii huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin asti. Tablettihoito tulisi aloittaa viimeistään tammikuussa, jotta siitä saisi hyödyn jo keväällä. Myös leppä, pähkinäpensas, valkopyökki ja tammi voivat aiheuttaa oireita koivu­allergisille. Tabletti suojaa niitäkin vastaan.

– Siedätys heinäallergiaa vastaan tulisi alkaa ennen maaliskuun loppua. Pölypunkkiallergiaankin on kielenalustabletti, mutta täällä pölypunkki on harvoin ongelma ilmaston takia.

Myös koirien ja kissojen eläinpölyä vastaan valmistetaan siedätystabletteja, mutta niitä ei saa Suomesta. Käyttäjiä vähäväkisessä maassa olisi niin vähän, ettei myyntilupaa ole haettu.

– Pistoshoitoakin eläimiä vastaan annetaan aika vähän. Julkisella puolella sitä saa vain, jos eläinallergia liittyy ammatin harjoittamiseen.

Pistoshoidossa on kaksi vaihetta. Ensin oireita aiheuttavaa ainetta annetaan pieniä määriä kerran viikossa seitsemän viikon ajan. Sitten siirrytään ylläpitohoitoon, jolloin pistoksen saa 4–6 viikon välein.

– Pistoshoitoa pistiäisallergiaan tarjotaan, kun mehiläisen tai ampiaisen pisto on johtanut allergiseen yleisreaktioon eli anafylaksiaan. Pistiäissiedätyksen kesto on viisi vuotta, joten se vaatii todellista sitoutumista.

Siedätyshoito ei ole loppuelämän ratkaisu, sillä teho säilyy keskimäärin 5–6 vuotta. Tarvittaessa hoito voidaan uusia. Hoidon alaikäraja on viisi vuotta ja Kela-korvauksen tabletti­hoidosta saa 65-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen allergiat usein helpottavat.

– Eläinallergian oireet voivat lievittyä tai jopa hävitä, jos perheessä on lemmikki. Muiden lemmikit silti yleensä aiheuttavat yhä oireita.