Pää lyö tyhjää ja kädet alkavat hikoilla, kun pohdin viimeisintä Finlandia-voittajaa. Entä kuka se Suomen neljäs presidentti taas olikaan? Nämähän pitäisi muistaa!

Kun emme tiedä vastausta Trivial Pursuit -pelin tietokilpailukysymykseen tai kun Haluatko miljonääriksi? -visailuohjelman arvauksemme menee väärin, saatamme syyttää huonoa yleissivistystämme. Joskus myös nettikeskusteluissa saattaa törmätä siihen, että jonkin asian – kuten vaikka räppäri Iben oikean nimen tai Pähkinäsaaren rauhan rajalinjojen – tietäminen nimetään yleissivistykseen kuuluvaksi.

Mutta onko yleissivistyksessä oikeastaan kyse nippelitiedosta ja yksityiskohdista? Mitä yleissivistys nykymaailmassa tarkoittaa?

Tämän jutun tarkoituksena on selvittää, mitä eeva.fin lukijat ajattelevat yleissivistyksestä. Vastaamalla jutun kysymyksiin pääset näkemään, mitä mieltä muut ovat siitä, kuuluuko jokin asia yleissivistykseen. Kerro mielipiteesi ensimmäisiin kysymyksiin:

Mitä yleissivistyksestä sanoo tutkimus? Jyväskylän yliopiston koulutuksen ja työelämän tutkimuksen professori Hannu L. T. Heikkinen on suuntautunut työssään erityisesti ekososiaaliseen kestävyyteen ja koulutukseen. Hän etsii tällä hetkellä Suomen Akatemian ”Wisdom in Practice” -tutkimushankkeessa vastausta kysymykseen, mitä viisaus on käytännössä.

Heikkisen mukaan yleissivistyksessä ei ole kyse presidenttien tai Oscar-palkittujen elokuvaohjaajien muistamisesta ulkoa, vaikka yleissivistys sekoitetaan usein yksittäisen faktatiedon muistamiseen.

”Yleissivistyksen ydin ei ole se, että muistaa yksityiskohtia tai irrallisia faktoja asioista. Paljon tärkeämpää on löytää asioiden väliset yhteydet ja ymmärtää kokonaisuuksia”, Heikkinen kertoo.

Yleissivistyksen käsitettä täytyy siis ajatella laajemmin kuin pohtimalla päänsä puhki rikin kemiallista merkkiä tai sitä, kuinka monta hyvinvointialuetta Suomeen muodostettiin sote-uudistuksen myötä. Heikkinen huomauttaa, että yksittäisten tietojen muistaminen on osa tietovarantoa. Se ei kuitenkaan ole yleissivistyksen ytimessä.

Tietovarannon voisi kuvitella muodostuvan rakennuspalikoista. Yksittäisellä palikalla ei pysty tekemään suurta rakennelmaa, mutta useammalla palikalla se jo onnistuu. Tärkeintä on se, minkälaisia kokonaisuuksia pystyy palikoista yhdistelemään.

”Yleissivistys on vastakohta yksiulotteiselle ajattelulle. Maailmamme on monimutkainen, joten sitä pitää pyrkiä ymmärtämään myös monesta eri näkökulmasta.”

Jatkuvan informaatiotulvan keskellä voi olla vaikeaa löytää oikean tiedon äärelle. Osa yleissivistystä onkin, että pystyy käsittelemään tietoa ja arvioimaan sen lähteiden luotettavuutta.

Viime vuosina julkisessa keskustelussa yleistynyt populismi on Heikkisen mukaan yksi esimerkki sivistymättömästä ajattelusta. Populistit tavoittelevat kansansuosiota yksinkertaisilla, tunneperäisillä ja räväköillä iskulauseilla, joihin on helppo tarttua. Usein tyylilajiin kuuluu myös se, että pilkataan vastapuolta.

”Brexit-äänestys on tästä hyvä esimerkki. Se myytiin helppona ratkaisuna monimutkaisiin ongelmiin.”

Heikkisen mukaan ihmiset, jotka menevät mukaan yksiulotteiseen ajatteluun, kärsivät usein eniten populismin seurauksista. Britanniassa moni brexitin puolesta äänestänyt on alkanut katumaan päätöstään.

Mihin tarvitsemme yleissivistystä?

”Jotta ihmiset oppisivat elämään ihmisiksi maailmassa”, Heikkinen tiivistää.

Heikkinen kiinnostui itse yleissivistyksen kysymyksistä katsomalla ikkunasta ulos. Ekologinen kriisi on yksi esimerkki aikamme suurista vitsauksista. Tarvitsemme sivistyneitä ihmisiä, jotka osaavat löytää luovia ratkaisuja ihmiskuntamme ongelmiin.

”On väistämätöntä, että ekokatastrofi iskee muutaman vuosikymmenen päästä sellaisella lekalla, että kukaan ei ole sen jälkeen kiistämässä, etteikö ilmastonmuutos ole vakava kysymys”, kertoo Heikkinen.

Koulutuksella on tärkeä tehtävä sytyttää ihmisten kipinä ja uteliaisuus.

Heikkisen mukaan koulussa pitää opettaa luonnontieteellisiä aineita, kuten matematiikkaa ja kemiaa, sillä kaikki tapahtuu luonnossa. Ihmisen pitää myös ymmärtää historiaa ja yhteiskuntaa, jotta voimme ratkaista asioita reilulla ja kestävällä tavalla. Filosofia ja teologia auttavat hahmottamaan ihmisen maailmasuhdetta.

”Kaiken koulutuksen pitäisi olla yleissivistävää, siksi yleissivistävien aineiden poistaminen esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta ei ole järkevää”, toteaa Heikkinen.

Suomea ajatellaan usein koulutuksen ja opetuksen edelläkävijänä. Erilaisten Pisa-testien tulokset ovat kuitenkin laskeneet tasaisesti vuosien ajan. Mutta voiko yleissivistystä edes mitata?

Heikkisen mukaan ei, ainakaan yksinkertaisilla menetelmillä. Pisa-tutkimus on vain pintaraapaisu siitä, mikä on yleissivistyksen kannalta merkittävää.

”Usein päädymme mittaamaan asioita, jotka ovat mitattavissa, ja pitämään niiden tuloksia arvokkaina. Yleissivistys on vastakohta yksiulotteiselle ajattelulle, joten ei sitä voi yksinkertaisilla menetelmillä mitatakaan.”

Sivistyksen mittana voidaan kuitenkin pitää sitä, mihin tietojaan ja taitojaan käyttää. Heikkinen listaa itsekkyyden ja ihmisarvojen polkemisen isoiksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi.

Tarvitsemme sivistystä, jotta pääsemme niistä eteenpäin.

”Yksi ihminen pystyy hyvin rajallisesti vaikuttamaan asioihin. Mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto. Silloin luopuisi mahdollisuudesta elää merkityksellistä elämää.”

Mitä sinun mielestäsi kuuluu yleissivistykseen? Kuka julkisuudesta tuttu henkilö on sinun mielestäsi erityisen sivistyneen oloinen? Kerro kommenteissa!