Sointu Borg on Vuoden Eeva 2024: ”Kyllästyin pelkäämään, miten muut minut kokevat”
Vuoden 2024 Eeva on yrittäjä ja somevaikuttaja Sointu Borg, joka työllään on raivannut tilaa kaikille olla sellaisia kuin ovat. Omasta kokemuksestaan Sointu tietää, että myös erilaisuudelle ja herkkyydelle on paikkansa.
Sointu Borg, 31, on onnellinen ja hieman hämmentynyt Vuoden Eeva -voitostaan.
”Voittoni symboloi sitä, että naiseus ja sen raamit muovautuvat. Voitto on merkityksellinen ja suuri kunnia. En usko, että olisin voittanut 15 vuotta sitten.”
Lukijat valitsivat Soinnun Vuoden Eevaksi viiden toimituksen asettaman ehdokkaan joukosta.
”Olin kovassa seurassa”, hän toteaa.
Sointu oli ehdolla, koska hän on rohkaiseva roolien raivaaja ja mielenterveyden puolestapuhuja.
”Naisille on määritelty tarkoin rajat, miten saamme näkyä ja kuulua. Viestini naisille on, että rikkokaa harmoniaa ja moninaistakaa roolejanne.”
Suorasanainen ja ronski moottoriturpa, mielellään erittäin tuhma ja kunniaton nainen, päivittäin epävarma ja hyvin herkkä.
Kun Sointu kuvailee itseään, adjektiivit ovat kirjavia.
Suurelle yleisölle yrittäjä, puhuja ja mediapersoona tuli tutuksi televisiosta, Diili-ohjelman voittajana vuodelta 2021 ja viime syksynä Tanssii tähtien kanssa -ohjelman kilpailijana.
Soinnun esikoisteos Röyhkeästi rohkea – Kuinka haistattaa asialliset vitut ilmestyi viime vuonna. Self help -henkinen kirja käsittelee sitä, millä tavoin nainen saa suomalaisyhteiskunnassa näkyä ja kuulua.
Sointu on aina ihannoinut vahvoja naisia, jotka eivät mahdu raamehin. Hänen idoleitaan ovat muun muassa Dolly Parton sekä 1990-luvun lopun Linda Lampenius, joka nähtiin tuolloin Baywatch-sarjassa pienessä roolissa. Lampeniuksen tiedetään kieltäytyneen kohtauksesta, jossa hänen roolihahmonsa esitettäisiin romanttisissa väleissä reippaasti vanhemman David Hasselhoffin kanssa.
Nyt Sointu itse on idoli tuhansille someseuraajilleen. Hänellä on Instagramissa 178 000 ja TikTokissa yli 100 000 seuraajaa.
TikTokissa hän jakaa nuorisolle keveitä elämänohjeita ronskilla tyylillään. Lyhyet videot käsittelevät monenlaisia aiheita sosiaalisen ahdistuksen selättämisestä tsemppipuheeseen töihinlähdön kynnyksellä.
”No niin nuoriso, älä tuu itkeen mulle 23–24-vuotiaana, että sinä oot niin vanha ja sun elämä on ohi. 25-vuotias ei ole jumalauta mikään ikäloppu.”
”No niin nuoriso, jos ei huvita tänään mennä töihin, mene silti.”
Kun Sointu itse oli ”nuorisoa” eli alle parikymppinen, hän tanssi räppäri Petri Nygårdin musiikkivideolla ja otti silikonirinnat. Parikymppisenä, vastavalmistuneena ekonomina hän kuvasi tosi-tv-sarja Bimbo Oy:tä, jossa seurattiin kahden ystävyksen railakasta elämää.
Sointu ei suostu häpeämään menneisyyttään.
”Olen päättänyt, että olen ylpeä menneestä minästäni. Olin nuori ja annoin mennä”, Sointu sanoo.
”Olin ultimaattisen kyllästynyt siihen, että menin sosiaalisiin tilanteisiin peloissani siitä, miten muut minut kokevat.”
Koko nuoruutensa ajan Sointu sai etenkin kauppakorkeakoulun opiskelukavereiltaan kuulla olevansa jotain liikaa.
”Olen aina ollut kapinallinen sielu. Samaan aikaan ympäristöni on kertonut, että tapani todentaa naiseutta on ollut vääränlainen. Minulle on vinoiltu siitä, että olen kävelevä stereotypia, tyhmä, huono ja halpa”, Sointu kertoo.
Sointu alkoi tuntea itsensä riittämättömäksi ja epävarmaksi. Paniikkikohtaukset alkoivat.
”En silti ajattele olevani uhri. Olen varmasti saanut kicksejä myös altavastaaja-asemasta.”
Kun Sointu vuonna 2021 päätti hakea Diili-ohjelmaan, hän kyllästyi täysin muiden määrittelemin raameihin.
”Kutsun kyllästymisen hetkeä vitutusmaksimukseksi. Olin ultimaattisen kyllästynyt siihen, että menin sosiaalisiin tilanteisiin peloissani siitä, miten muut minut kokevat. Päätin kääntää tilanteen ympäri ja mennä kuvauksiin selkä suorana ja seistä omilla jaloillani. En halunnut antaa enää ihmisten kajota tarinaani.”
Sointu puki Diiliin leopardimekon. Hän halusi näyttää, että mikään ulkoinen seikka ei voi olla este asiantuntijuudelle.
”Minun tapani toteuttaa naiseutta on hieman seksikkäämpi. Viestini muille naisille ei ole, että fyllaa etumuksesi, vaan että riko harmoniaa.”
Sointu toteaa, että katu-uskottavien naisjohtajien raami on yhä kapea.
”Meillä on pakkomielle jakaa naiset kunniallisiin ja kunniattomiin. Olen erittäin mielelläni kunniaton nainen”, hän sanoo ja nauraa.
”Kulttuurissamme ja kielessämme naisten huomaamattomuutta pidetään hyveenä. Ajatellaan, että hyvä nainen puhuu, kun on asiaa tai kun häntä puhutellaan.”
Kun Sointu voitti Diilin, hän sai palkinnoksi kehitysjohtajan pestin varainhankintafirma Kollassa.
”Osasin hyödyntää voittoa ponnahduslautana.”
Vuoden määräaikaisen pestin jälkeen Soinnun oli alettava rakentaa uraansa itse. Sittemmin firma on tehnyt konkurssin.
Merkittävä käänne Soinnun uralla oli, kun hän tutustui Diilin finaalituomaristossa nykyiseen parhaaseen ystäväänsä Janni Hussiin. Häneltä Sointu oppi, että unelmien takana on kova työ.
”Aiemmin minulla oli ajatusharha, että ensi vuonna olisin rohkeampi tekemään jotain. Aikaansaava Janni valaisi minulle, että vaikka olisi kuinka tunnettu, kukaan ei tule hakemaan minua töihin.”
Sointu alkoi itse ottaa aktiivisesti yhteyttä eri firmoihin.
”Huomasin, että perkele, näinhän tämä toimii.”
Tyrkky-sana kiehtoo Sointua. Vielä muutama vuosi sitten, kolmenkympin kynnyksellä, Sointu ajatteli, että jos nainen pyörii parrasvaloissa, hänessä on jotain narsistista ja itseriittoista, tyrkyttämistä.
”Kulttuurissamme ja kielessämme naisten huomaamattomuutta pidetään hyveenä. Ajatellaan, että hyvä nainen puhuu, kun on asiaa tai kun häntä puhutellaan. Esilläoloa pidetään yhteisöllisesti häpeällisenä, ei tehdä mistään numeroa ja hautaudutaan johonkin helvetin monttuun.”
”Milleniaalisukupolvea yhdistää krooninen riittämättömyyden tunne. Koen itsekin olevani jatkuvasti jäljessä ikätovereistani.”
Sointu ajattelee syntyneensä melko onnekkaaseen aikaan ja paikkaan: Tampereelle, 1990-luvulle, viisilapsiseen, tavalliseen perheeseen.
Vanhemmat, politiikan tutkija Sami Borg ja äiti, lastenpsykiatri Anne-Mari Borg, ovat 1960-luvun lapsia. Sointu on keskustellut kasvuympäristön eroista vanhempiensa mutta myös yleisönsä kanssa.
”On hyvää tuuria saada edustaa sukupolvea, jossa retoriikalleni naiseuden rooleista on tilaa. Tilanne on ollut erilainen vaikka 1960-luvulla syntyneiden naisten nuoruudessa”, Sointu aloittaa.
”Vanhempien sukupolvien naisten on pitänyt varjella kunniaansa ja mainettaan ja olla koko ajan vähän varpaillaan. Käytöskoodi vaikkapa työelämässä on ollut tiukempi kuin nyt. Krooninen ylikiltteys on ajanut monta naista roolinsa vangiksi ja huonoon jamaan.”
Toisaalta Sointu tuntee hyvin oman ikäpolvensa vaikeudet.
”Milleniaalisukupolvea yhdistää krooninen riittämättömyyden tunne. Koen itsekin olevani jatkuvasti jäljessä ikätovereistani. Identiteettini on pitkälti työhön sidottu.”
Lisäksi kolmekymppisyys on Soinnun mielestä ihana mutta armoton vuosikymmen. Saa tehdä uraa, mutta samaan aikaan pitäisi löytää kumppani ja miettiä lapsen saamista. Entäpä omistusasunto ja kesämökki?
”Tapani nähdä maailmaa toisin voi ravistella joidenkin perusturvallisuutta.”
Sointu ahdistuu herkästi. Enää hän ei saa paniikkikohtauksia kuten nuorempana, mutta arvelee elävänsä aaltoilevan ahdistuksen kanssa loppuelämänsä. Joinain päivinä häntä ahdistaa niin, että hän sulkeutuu pimeään makuuhuoneeseen.
”Kilpailukeskeinen työ media-alalla ahdistaa minua. Saatan olla samalla puhujakeikalla pitkään alalla olleiden kanssa, ja minusta tuntuu, että olen vain löysä pieru heidän joukossaan. Toisaalta jos en puhuisi tai kirjoittaisi, en tiedä, mitä tekisin.”
Myös seuraajiensa someviestien äärellä Sointu kokee toisinaan riittämättömyyttä. Tänä keväänä hän itsekin on hakeutumassa psykoterapiaan.
”Yritän selvittää, miten säilyttää oma mielenrauha ja olla pakkosuorittamatta.”
Epävarmuudet eivät näy ulospäin, sillä Soinnun sisäinen ääni rauhoittaa ne. En ole väärässä paikassa, pystyn tähän.
”Uskallan tulla esiintymään, kun minulla on selvä yhteys itseeni ja sisäiseen maailmaani. Itsevarmuuteni on sitä, että olen sinut epävarmuuksieni kanssa.”
Esiintyjäkeikoillaan Sointu haluaa herätellä kuulijoitaan iästä riippumatta rikkomaan harmoniaa.
”Harmonian rikkominen voi tarkoittaa kaikille eri asioita. Yksi irtisanoutuu, toinen ottaa eron. Kolmas sanoo, että mummi ei leivokaan teille pullaa tänään.”
Toisinaan puhujakeikan aikana paikalta poistuu kuulijoita kesken keikan. Silloin Sointu ajattelee iskeneensä naiskuvan murroksen ytimeen.
”Tapani nähdä maailmaa toisin voi ravistella joidenkin perusturvallisuutta.”
Vuoden Eeva sai palkinnoksi 2 000 euroa lahjoitettavaksi haluamaansa hyväntekeväisyyskohteeseen. Sointu lahjoitti palkintorahansa Autismiliitolle.
Soinnun autisminkirjoinen pikkuveli Topi Borg on mukana Ylen huippusuosioon nousseessa Kirjolla-sarjassa, jossa seurataan läheltä neljän autistin elämää. Myös Sointu on vilahdellut jaksoissa.
”Haluan tehdä autismia näkyväksi, koska aiheesta ei voi olla liikaa tietoa. Samaan aikaan olen pelännyt, mitä, jos Topin kimppuun vaikka hyökätään.
Palaute sarjasta on ollut pääasiassa myönteistä. Topi on valloittanut katsojat, Sointu sen sijaan on saanut kritiikkiäkin.
”Sarjassa altistin rakkaan sisaruussuhteeni arvostelulle. Aloin miettiä, olenko hyvä isosisko."
Soinulle on sanottu, että puhun veljelleni väärin.
"Uskon kuitenkin, että jokainen, joka on erityisen sisar, pystyy samastumaan siihen, että kerrataan jonkinlaista käytöskoodistoa. En ajattele, että kontrolloin veljeäni, jotta hän ei häpäisisi minua.”
”Minua kiinnostavat etenkin ristiriitaiset, kaoottiset naiset. Sellaiset, jotka vähän ärsyttävät minua. Itsestäni en jaksaisi koko ajan puhua.”
Sointu ei välitä, vaikka soraääniä tulisi jatkossakin. Hän haluaa kannustaa Topia luomaan uraa ja saavuttamaan haaveensa.
”Rohkaisen Topia tarinankertojaksi. Olen järjestänyt hänelle ensimmäisiä puhujakeikkoja ilman komissiota. Ensin päähäni tulivat demonit, jotka kertoivat, että rahastan veljeni autismilla. En välitä niistä. Tärkeintä on, että keräämme Topille pesämunaa kotia varten.”
Entä millaisia ovat Soinnun omat tulevaisuuden haaveet?
”Haluan tuoda esiin muiden ihmisten tarinoita. Olen itse keskinkertainen tai jopa yksinkertainen ajattelija. Minua kiinnostavat etenkin ristiriitaiset, kaoottiset naiset. Sellaiset, jotka vähän ärsyttävät minua. Itsestäni en jaksaisi koko ajan puhua.”
Jutun lyhyempi versio julkaistaan Eevassa 4/2024.
Oikaisu 3.4.2024 kello 9.52: Vuoden Eeva sai palkinnoksi 2 000 euroa lahjoitettavaksi haluamaansa hyväntekeväisyyskohteeseen. Sointu lahjoitti palkintorahansa Autismiliitolle. Aiemmin tekstissä puhuttiin virheellisesti Autismisäätiöstä.
