Saamelaisten oikeudet ovat Petra Laitille, 25, sekä työ että harrastus. Hän toimii poliittisena avustajana eduskunnassa, tekee Ylelle Sällskapet-podcastia, kirjoittaa kolumneja ja blogia, twiittaa ja osallistuu paneeleihin.

”Kun aloin kirjoittaa saamelaisaiheista blogia viisi vuotta sitten, en olisi voinut kuvitellakaan, että ketään kiinnostaisi lukea sitä.”

Lisäksi Petra Laiti toimii sisällöllisenä ohjaajana Kansallismuseon näyttelyssä Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu, joka käsittelee saamelaiskokoelman palautusta saamelaismuseo Siidalle.

Saamelaiset ovat tulleet yhteiskunnassa viime aikoina näkyviksi, ja myös saamelaiset dokumentit, kirjat ja musiikki ovat tulleet suuremmalle yleisölle tutuiksi.

”Toivon, että olen toiminnallani pystynyt vaikuttamaan siihen, että saamelaisten oikeuksista ei voi enää vaieta, ja että se portti on lopullisesti auki.”

Lapsuudenkodissaan Petra Laiti puhui pohjoissaamea. Se loi vahvan identiteetin ja tunteen omista juurista. Perheessä arvostettiin koulutusta ja kannustettiin opiskelemaan.

Lukiossa Petra haaveili näyttelijän ammatista, mutta teki täyskäännöksen ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi.

Perheen vahva keskustelukulttuuri antoi hyviä välineitä elämään.

”Kyseenalaistamisen, kysymysten asettelun ja kuuntelemisen taidot ovat olleet minulle olennaisia työkaluja.”

Petra Laiti on saanut osakseen myös asiatonta kritiikkiä. Se on hänestä hämmentävää, koska saamelaisten oikeuksien toteutuminen ei ole valtaväestöltä mitenkään pois.

”Päinvastoin. On lukuisia esimerkkejä siitä, että alueilla, joissa alkuperäiskansojen oikeuksia on edistetty, henki on puhdistunut ja rauhoittunut.”

Petra Laiti arvelee, että saamelaiskysymys osuu syvälle suomalaisten identiteettiin. Voi olla vaikea hyväksyä, että pieni kansa suurten valtioiden puristuksessa on itse alistanut vähemmistöjä.