Vuoden tähti: Krista Pärmäkoski
Krista Pärmäkoski, 27, voitti Pyeongchangin olympialaisista yhden hopeaa ja kaksi pronssia, ja oli siten Suomen joukkueen ylivoimaisesti paras urheilija. Hiihtäjän ammatti on vaativa, mutta Krista on ollut pienestä pitäen hyvin ahkera. Ikaalisissa kasvanut Krista sanoo, että hiihtolatujen henkinen kantti ja vahvuus ovat ainakin osittain peräisin maalaistalon monista töistä.
Kaikkein arvokkainta hiihtämisessä on Kristan mielestä urheilijan elämäntapa ja kaikki ne tunteet, joita se tuo mukanaan.
Pettymyksiäkin urheilu väistämättä tuo eteen. Niitä ei kannata jäädä murehtimaan, eikä muiden odotuksista pidä ottaa paineita.
”Pettymyksistä pääsee yli käsittelemällä niitä ja pohtimalla, mikä meni pieleen. Olisinko voinut tehdä jotain toisin? Miten tästä eteenpäin? Kilpailuja ja uusia mahdollisuuksia tulee koko ajan”, Krista pohtii.
Vuoden vaikuttaja: Sirpa Jalkanen
Sirpa Jalkanen, 64, on Turun yliopiston immunologian professori ja akateemikko. Hän on viime vuosina paneutunut tutkimusryhmänsä kanssa rintasyöpätutkimukseen.
Jalkanen sai opintojen ohella jo nuorena perheen. Ensimmäinen lapsi syntyi sydänvikaisena, kun Sirpa oli 22-vuotias. Ensin Sirpa ajatteli, miksi tämä tapahtuu meille. Sitten hän ajatteli, että tämähän voi sattua kenelle vain, miksei sitten juuri meille.
”Kasvoin nuorena äitinä vastuuseen. En ole muutenkaan tyyppiä, joka jäisi vaikeisiin tilanteisiin voivottelemaan, vaan ryhdyn järjestelemään asioita parhain päin. Ajattelin silloinkin, että tämä kuuluu elämään ja tämä hoidetaan”, Sirpa kertoo.
Parasta tutkijan työssä on etsimisen ilo ja löytämisen riemu. Ja on siinä jännitystäkin.
”Tutkimustyö vaatii todella valtavaa sitkeyttä. Mikään ei ole totta, ennen kuin joku toinenkin maailmalla on pystynyt todistamaan tutkimustulokset.”
Moneen kertaan palkittu tiedenainen unelmoikin rintasyöpätutkimuksen tuloksista. Syöpähoitojen tulevaisuutta hän pitää valoisana. Monet syöpälajit on onnistuttu muuttamaan kroonisiksi taudeiksi, joiden kanssa voi elää.
Vuoden tulokas: Ulla Kulju
Ulla Kulju, 31, voitti viime keväänä vammaisurheilijoiden ratamoottoripyöräilyn naisten maailmanmestaruuden. 15-vuotiaana alaraajoistaan halvaantunut Ulla rakastaa vauhtia, eikä pyörätuolissa istuminen ole estänyt häntä harrastamasta rakastamiaan lajeja tai tekemään mitään muutakaan elämässä.
”Oikeastaan koen, että koko elämäni vasta alkoi vammautumisen jälkeen. Sen jälkeen olen osannut keskittää energiani niihin asioihin, joita haluan tehdä", Ulla on huomannut.
Käsittämätön voiman tunne valtasi Ullan jo heti ensimmäisenä talvena vammautumisen jälkeen, kun hän alkoi harrastaa alppihiihtoa monoski-kelkalla.
”Se oli ihmeellinen helpotus ja tunne siitä, että elämä jatkuu.”
Ulla sanoo, että häntä on turha sääliä, sillä hänen elämänsä on varmasti ollut täydempää ja antoisampaa kuin monen muun.
”Olen saanut enemmän mahdollisuuksia vammautumisen myötä kuin olisin saanut ilman sitä. Tuskin olisin muuten päätynyt esimerkiksi ajamaan kilpaa. Jos haluaa tehdä jotain elämässään, ei ole olemassa ongelmia, on vain ratkaisuja.”
Lukija-arvonnassa Tillanderin upean riipuksen voitti Tiina Tuominen Lahdesta ja lahjakortin Långvikin kylpylään Hilkka Hopia Tampereelta.
