Eeva

Vuoden 2017 vaikuttaja: Jenni Haukio

Vuoden 2017 vaikuttaja: Jenni Haukio
Vuoden Eeva 2017 vaikuttajaksi valittiin Jenni Haukio. Hänen ideoimansa kampanja sai kymmenet kirjailijat eri maissa kirjoittamaan pieniä tarinoita lasten oikeuksien puolesta.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 30.4.2017

Rouva Jenni Haukio on Eevan lukijoilta saamastaan luottamuksesta ja valinnastaan Vuoden 2017 Vaikuttajaksi vilpittömän iloinen.

”Olen tunnustuksesta hyvin otettu ja kiitän lämpimästi kaikkia, jotka ovat pitäneet toimintaani luottamuksen arvoisena.”

Lasten oikeuksien ohella presidentti Sauli Niinistön puolison sydäntä lähellä ovat muun muassa sotaveteraanit ja lotat, kirjallisuus, suomalainen kulttuuriperintö ja taide sekä luonto ja eläimet.

”Uskon valintani kertovan siitä, että nämä asiat ja arvot ovat läheisiä ja tärkeitä myös monille Eevan lukijoille”, Jenni Haukio sanoo.

Puolison roolissaan hän suojelee monia erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, käy pitämässä puheita ja osallistumassa keskusteluihin. Vierailuilla hän tapaa presidentin rinnalla valtionpäämiehiä, hallitusten jäseniä ja muita päättäjiä.

”Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus vaikuttaa"

Vaikuttaminen mielletään hänen mielestään toisinaan tarpeettoman kapea-alaisesti vain muodollisiin asemiin tai vallankäyttöön liittyvänä.

”Se on kuitenkin paljon muutakin kuten vaikuttamista ihmisten arvoihin, asenteisiin ja mielipiteisiin.”

Viime syksynä Jenni Haukion Unicefille ideoima kampanja Pieniä tarinoita ylitti ulkomailla uutiskynnyksen, ja amerikkalaiset suuret sanomalehdet, kuten New York Times ja Washington Post, kirjoittivat siitä sivuillaan.

Lasten oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta, ja Suomen Unicefin suojelijana Jenni Haukio mietti hyvissä ajoin, miten päivän saisi tunnetummaksi. Jos päivä olisi tutumpi, lasten oikeudetkin nousisivat paremmin esille.

”Miljoonat ja yhä miljoonat lapset maailmalla kärsivät köyhyydestä, syrjinnästä ja kriiseistä. Jokaisella heistä on oikeus arvokkaaseen elämään ja hyvään lapsuuteen. Siksi ryhdyin pohtimaan, mitä voisin omalta osaltani tehdä.”

Turun kansainvälisten kirjamessujen ohjelmapäällikkönä hän oli tottunut toimimaan kirjailijoiden parissa ja oppinut tuntemaan heistä lukuisia.

”Kirjailijat ovat mielipidevaikuttajia ja esikuvia, joita kuunnellaan ja arvostetaan. Siksi mieleeni tuli, että he voisivat kyvyllään puhutella ihmisiä onnistua myös herättelemään huomiota lasten oikeuksille.”

Idea muuttui nopeasti käytännön toteutukseksi. Jenni Haukio pyysi kirjailijoita kirjoittamaan lyhyen tarinan aiheesta ”mitä haluan jokaiselle lapselle”.

Hän otti yhteyksiä suomalaisiin, mutta myös esimerkiksi Kanadassa, Kiinassa, Indonesiassa, Turkissa ja Meksikossa eri yhteyksissä tapaamiinsa kirjailijoihin.

”Useat kymmenet kutsuin kampanjaan henkilökohtaisesti. Kirjailijat lähtivät mukaan suurella innolla ja suurin joukoin. Olin siitä tavattoman ilahtunut.”

Suomesta pieniä tarinoitaan kirjoittivat muun muassa Sofi Oksanen, Katja Kettu, Laila Hirvisaari, Tommi Kinnunen, Juha Itkonen ja Claes Andersson. Lopulta kampanjaan osallistui yli 220 kirjailijaa yli 45 maasta.

”Erityisen upeaa oli, että kampanjasta tuli maailmanlaajuinen. Oman tarinansa kirjoittivat muun muassa brasilialainen Paulo Coelho, jolla on Facebookissa yli 28 miljoonaa seuraajaa, sierraleonelainen entinen lapsisotilas Ishmael Beah ja nigerialainen Chimamanda Ngozi Adichie.”

Pieniä tarinoita on saanut jälkikäteen paljon kiitosta niin kirjailijoilta kuin lasten oikeuksien puolesta toimivilta yksittäisiltä ihmisiltä ja järjestöiltä.

”Kiitokset ja positiivinen palaute kuuluvat ennen kaikkea kirjailijoille, jotka omistivat aikaansa ja osaamistaan kirjoittaessaan ihmisiä syvästi koskettaneita ja inspiroineita tarinoita.”

Jenni Haukio on parhaillaan opintovapaalla työstään Turun kansainvälisten kirjamessujen ohjelmapäällikkönä voidakseen keskittyä valtio-opin jatko-opintoihin Helsingin yliopistolla.

Runoutta ja valtio-oppia

Huhtikuussa ilmestyy hänen kokoamansa laaja runoantologia Katso pohjoista taivasta – Runoja Suomesta. Työ on ollut mittava, sillä antologiaan hän on koonnut runoja sadan vuoden ajalta.

”Se on rakkauden- ja kunnianosoitus suomalaiselle runoudelle”, Jenni Haukio tiivistää.

Runoantologiaan antoi kipinän Suomen lähestyvä 100-vuotismerkkivuosi.

”Mielessäni syntyi haave juhlavuonna julkaistavasta suomalaisen runouden antologiasta. Haaveen taustalla vaikuttivat pohdintani siitä, kuinka mittava merkitys runoudella on ollut kansallisidentiteettimme rakentumisessa.”

Urakka oli iso. Valitessaan runoja antologiaan Jenni Haukio kävi ensin läpi oman yli 1000 kokoelman runokirjastonsa. Sieltä hän valitsi noin 700 tekstiä työskentelynsä pohjaksi.

”Runoja valitessani hyödynsin laajasti myös kirjastojen runokokoelmia. Lopulta Otavan kustantamaan teokseen valikoitui 368 runoa 160 eri kirjoittajalta.”

Teoksessa on mukana monia suomalaisen runouden klassikoita, mutta Jenni Haukion mukaan myös suuren yleisön harvemmin muistamia runoilijoita ja lisäksi kiinnostava otos nykyrunoutta.

”Hyvin monelta suomalaiselta löytyy omakohtaisia, rakkaita runomuistoja, joiden äärelle antologia johdattelee.”

Runouden ystävä Jenni Haukio on ollut lapsesta asti. Omia runokokoelmia on syntynyt kolme. Ensimmäinen, vuonna 1999 ilmestynyt Paitasi on pujahtanut ylleni, voitti esikoisteoksena valtakunnallisen Runo-Kaarina-kilpailun. Toinen, Siellä minne kuuluisi vihreää ja maata, ilmestyi vuonna 2003 ja kolmas, Sinä kuulet sen soiton, julkaistiin vuonna 2009.

Jenni Haukiolta on odotettu neljättäkin omaa runokokoelmaa, mutta toistaiseksi päivät täyttyvät opinnoista sekä presidentin puolison tehtävistä.

”Elämäntilanteet vaihtelevat ja uskon, että tulevaisuudessa ehdin jälleen jatkaa omankin runouteni parissa.” ●

Haastattelu on julkaistu Eevan numerossa 4/2017.

Kommentoi +