Uudet esteettiset hoidot – tarvitaanko enää kirurginveistä?
Kauneus
Uudet esteettiset hoidot – tarvitaanko enää kirurginveistä?
Perinteisen kauneuskirurgian rinnalle tulee jatkuvasti uusia, veitsettömiä hoitoja. Onko kauneuskirurgialle enää tarvetta?
Teksti
|
Kuvat
,
Julkaistu 13.5.2020
Kauneus ja Terveys

Uutuudet kiehtovat, onpa kyse kauneuden- tai terveydenhoidosta, treenistä tai tekniikasta. Onhan meihin sisäänrakennettu ajatus, että uusi tuote on aina jotenkin parempi – ja saattaa vihdoin ratkaista jonkin ongelmamme.

Kauneudenhoitoala elää uutuuksista. Ulkonäön muokkaamiseen tähtäävä hoitoala on valtava bisnes ja kasvaa koko ajan. Jopa Suomessa. Asiakkaat osaavat jo kysyä, mikä on uusinta uutta – ja jopa vaatia juuri sitä.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita uusista, veitsettömistä hoidoista, koska ne ovat helppoja ja usein edullisempi­akin eikä toipumisaikaa tarvita, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tatu Tarkka vahvistaa.

Yleisesti ajatellen uutuuksien kokeilu on varsin harmitonta, korkeintaan siinä voi vähän pettyä. Mutta kun on kyse kasvojen tai vartalon muokkaamisesta, uutuudenviehätyksen sokaisema voi haaskata rahansa – ja pahimmillaan tärvellä ulkonäkönsä tai terveytensä.

Veitsen pelosta piikin himoon

Perinteisellä kauneuskirurgialla on Suomessa radikaali ja pelottava imago, osin syystäkin. Nukutuksen vaativa, veitsellä tehtävä leikkaus on aina riski.

Toipumisaika on pitkä ja kivuliaskin, ja operaatiot maksavat paljon. Lopputulos ei välttämättä ole toivotun kaltainen. Kauneuskirurgiaan turvautuva voi myös kohdata sosiaalista paheksuntaa.

Moni ajattelee myös sitkeästi, että kun ihoon kajotaan kirurginveitsellä, toimenpiteen lopputulos on väistämättä luonnoton ja muutos todella huomattava.

Se ei kuitenkaan ole enää koko totuus, koska leikkausmenetelmät ovat kehittyneet.

Täyteainehoitoja eli hyaluronihappopistoksia markkinoidaan luonnollisina. Samaista happoa on ihossa luonnostaan, ja ihoon pistettynä se poistuu kehosta aineenvaihdunnan kautta.

Hyaluronihappopistoksilla voi muun muassa silottaa ryppyjä, täyteläistää huulia ja kohottaa piirteitä. Maltillisesti käytettynä täyteaineilla voi saada hyviä ja sopivan huomaamattomia tuloksia. Hinnat ovat leikkauksia huomattavasti edullisempia, hoidossa on nopea käydä, nukutusta ei tarvita ja toipumisaika on lähes olematon.

Mutta joskus nälkä kasvaa pistettäessä ja vauhti­sokeus yllättää.

Jos esimerkiksi kohottaa kasvonpiirteitään täyte­ainepistoksilla säännöllisesti ja isoilla annoksilla, on vaara, että kasvoista tulee pumpatun näköiset.

Silloin silmät näyttävät uppoavan syvälle. Ilmettä hallitsevat ilmatyynymäiset posket ja pinkeä iho. Koska omaan peilikuvaan tottuu nopeasti, vaikutelmaa ei ehkä edes huomaa itse. Siinä ei tietenkään ole mitään väärää, jos tällaista ilmettä pitää kauniina. Luonnollinen se ei kuitenkaan enää ole.

– Kun ihoon pistetään paljon täyteaineita, kasvoista tulee maskimaiset. Täyteaineet ovat hyviä, mutta niitä pitäisi osata käyttää riittävän vähän, Tatu Tarkka sanoo.

Ehkä juuri siksi muutosta on jo ilmassa.

– Injektiohoidot kasvavat yhä voimakkaasti. Isot huulet ja kasvolihasten lamaaminen täysin botuliinilla ovat kuitenkin väistymässä. Luonnollinen tulos on useimmille tärkein, plastiikka­kirurgi Riikka Veltheim kertoo.

Kun tavoite on kohottaa selvästi veltostuneita kasvonpiirteitä, luonnollisemman tuloksen saattaa yllättäen saada pistosten sijaan kasvojenkohotusleikkauksella. Leikkaushoidon tulos on myös pitkäkestoisempi. Hyaluronihappo pysyy ihossa muutamia kuukausia, leikkaustulos useita vuosia. Hinnat on hyvä suhteuttaa siihen. Leikkaukset maksavat tuhansia, pistokset satasia.

Osa naisista on ylpeitä vuosirenkaistaan, osa haluaa silottaa ne. Syy tai seuraus, uusia hoitoja tulee tarjolle jatkuvasti lisää.

Miten hoito vaikuttaa vuosien päästä?

Uusissa menetelmissä ja ainesosissa voi piillä myös turvallisuusriski. Tai ainakin niiden vaikutusta terveyteen pitkällä aikavälillä on vaikea ennakoida varmasti.

Koska uutuushoidoille on kysyntää ja niillä tehdään paljon rahaa, ne otetaan käyttöön mahdollisimman pian hyväksynnän jälkeen. Markkinoille tuomiseen vaaditut kliiniset testit eivät välttämättä ehdi paljastaa ongelmia.

Uusia hoitomuotoja ei siis ole tutkittu yhtä perinpohjaisesti kuin pidempään käytössä olleita. ­Hoitoja myydään turvallisina – ja se onkin totta sillä hetkellä sen­hetkisen tiedon valossa.

Myöhemmin voi ilmetä jotain muuta. Tatu Tarkka ottaa esimerkiksi ultraäänihoidon, jolla poistetaan rasvaa vartalosta. Ultraääni hajottaa rasvasolun, jolloin se poistuu elimistöstä aineenvaihdunnan mukana eikä enää palaa samaan kohtaan. Niin sanotusta kavitaatiohoidosta kaavailtiin jopa haastajaa rasvaimulle 2010-luvun alussa. Sittemmin innostus on laantunut.

– Säteilyturvakeskus varoittaa, että ultraääni voi ulottua kehossa kymmenien senttien syvyyteen. On vaikea sanoa, miten se vaikuttaa terveyteen ajan kuluessa.

Ultraääni voi siis kohdistua rasvan ohella myös luustoon ja sisäelimiin. Liian tehokas ultra­ääni voi vaurioittaa luuta. Ultraäänen yhteydestä sairauksiin, kuten syöpään, ei silti ole tieteellistä näyttöä. Kavitaatiota ei pidä sekoittaa lääketieteellisiin ultraäänitutkimuksiin, joita käytetään syöpä- ja sikiöseulonnassa. Ne ovat turvallisia.

Kaksoisleuan poistoon keksittiin taannoin rasvaa pilkkova pistos. Sekään ei välttämättä ole aivan vaaraton.

– Deoksi­koolihapon haitoista on varoitettu lääkäreitä. Siihen voi liittyä kudoskuolion riski, jos ainetta menee väärään paikkaan, Tarkka sanoo.

Ongelmia voi toisaalta ilmetä vasta vuosikymmenienkin jälkeen. Tuorein esimerkki siitä ovat arvostetun valmistajan karheapintaiset rintaimplantit. Ne ehtivät olla käytössä yli 25 vuotta, ennen kuin kävi ilmi, että ne voivat altistaa harvinaiselle imusolmukesyövälle, anaplastiselle suurisolulymfoomalle (BIA-ALCL). Suomen plastiikkakirurgit ry kehotti alkuvuodesta 2019 suomalaislääkäreitä välttämään kyseisten implanttien käyttöä.

Vaikutus voi olla jopa käänteinen

Esteettisissä hoidoissa voi törmätä paitsi turvallisuus- myös tehokkuusongelmiin. Joskus lopputulos voi myös olla huonompi kuin alkuperäinen.

– Esimerkiksi ultraäänellä tehtävään kasvojenkohotukseen voi liittyä riski, että se poistaa kasvoista rasvaa, jolloin lopputulos on päinvastainen kuin toivotaan. Vastaanotollani on käynyt ultraäänihoidossa olleita potilaita, joiden iho on löystynyt, kun sen olisi pitänyt kiinteytyä, Tarkka sanoo.

Uutuushoitoja ei tarvitse sinänsä karttaa eikä pelätä, mutta riskejä ja vaihtoehtoja on hyvä punnita monelta kantilta. Ainakin on hyvä tiedostaa, ettei uusin hoito ole automaattisesti paras eikä tutkituin.

Parikymmentä vuotta alalla ollut Tarkka korostaa, ettei hän vastusta uusia menetelmiä.

– On hyvä, että alalla tehdään kehitystyötä ja sinne tuodaan uutta. Valitettavasti emme silti aina tunne uusimpien menetelmien haitta- ja pitkäaikaisvaikutuksia. Uutuuksissa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta niitä pitäisi tutkia yhä enemmän ja tarkemmin, Tarkka sanoo.

Rasvansiirto yleistyy sittenkin

Joskus vanha menetelmä on parempi siksi, että vahingoista on viisastuttu. Mitä pidempään hoitomuoto on käytössä, sitä enemmän aikaa siihen on löytää parhaat käytännöt. Myös kauneuskirurgian leikkausmenetelmiä on kehitetty ja hienosäädetty vuosien saatossa.

Tämän hetken suosikkihoidon rasvansiirronkin alkutaival oli kivinen. Menetelmää kokeiltiin jo kauan sitten, mutta välillä siitä lähes luovuttiin. Rasva ei tahtonut pysyä siellä, minne laitettiin, vaan iso osa poistui aineenvaihdunnan mukana. Siirto piti tehdä useita kertoja, jotta saatiin haluttu tulos.

Rasvansiirrolla täyteläistetään etenkin kasvoja ja rintoja. Tarkan mukaan vuosien varrella on löydetty oikeat tavat siirtää rasvaa niin, että se pysyy kudoksissa paremmin.

Oma keho, oma apu?

1. Miten rasvansiirto tehdään, ja mihin omaa rasvaa voidaan käyttää?

Ensin tehdään rasvaimu, yleensä reisiin tai vatsaan. Sitten rasva puhdistetaan ja ruiskutetaan haluttuun paikkaan kehossa.

Esteettisissä hoidoissa rasvaa käytetään täyteläistämään etenkin kasvoja ja rintoja. Rasvansiirrolla voidaan hoitaa myös epämuodostumia, kivuliaita arpia sekä onnettomuuksien ja kirurgisten operaatioiden jälkeisiä pehmytkudospuutoksia.

Rasvansiirron teho perustuu menekymaalisiin kantasoluihin. Ne voivat muodostaa uusia rasvasoluja ja siten edistävät rasvan pysyvyyttä.

2. Mistä "vampyyrihoidossa" on kyse? Saako sillä kiinteän ihon?

PRP-hoidolla (platelet-rich plasma treatment) tarkoitetaan kasvohoitoa, jossa ihoon pistetään henkilön omasta verestä eristettyjä kasvutekijöitä.

Hoito alkaa verinäytteen otolla. Siitä erotellaan plasma, joka pistetään kasvojen ihoon. Sen jälkeen iho mikroneulataan. Pinnan lävistäminen neuloilla vilkastaa kollageenin tuotantoa jo sinänsä, koska iho alkaa korjata itseään. Pinta voi silottua ja kiinteytyä. Plasman vaikutusmekanismia on vaikea osoittaa luotettavasti. Tulokset ovat yksilöllisiä.

3. Miten oma elimistö vielä voi kaunistaa?

Seuraava ihmeaine voi olla sylki! Sylkinäytteen eli geenitestin perusteella valmistetaan yksilöllisiä ihonhoito­tuotteita. Tekniikka on hyvin kallis ja menekki pientä, mutta kasvussa.

Juuri nyt pinnalla

1. Mikrobotox

Koko kasvojen botuliini­hoito, jolla hillitään kasvo­lihasten toimintaa. Ihoon pistetään laimennettua botuliinia, joka on lihaksia lamaavaa hermomyrkky. Toisin kuin perinteisessä Botox-hoidossa pistokset kohdistetaan ihoon ja pinnalli­siin lihaksiin, ei syvälle lihaksiin. Iho tasoittuu, kirkastuu ja rasittuu jatkossa ilmeistä vähemmän. Hinta alkaen 249 e.

2. Hyaluron Pen

Huulia täyteläistävä, neulaton täyteainehoito, joka tehdään kynän näköisellä välineellä. Hyaluronihappoa ”ammutaan” huulten ihon pintakerrokseen ilmanpaineen avulla. Kun täyte­aine pakotetaan kynän pienestä reiästä ulos kovalla paineella, se läpäisee ihon ja siirtyy ihon alle. Hoito on lähes kivuton. Huulten alueen hoito maksaa alkaen 290 e.

3. Juvéderm Volux

Täyteainepistoshoito, jossa ihoon pistetään hyaluroni­happogeeliä. Voluxin koostumus sopii erityisesti veltostuneen leukalinjan hoitoon ja kasvonpiirteiden selkiyttämiseen. Pistokset antavat iholle kimmoisuutta. Tulos kestää 1–2 vuotta. Hinta riippuu täyteaineen määrästä. Koko leukalinjan hoito maksaa noin 1750 e.

4. Cryo Facial / Frotox

Kasvojen kylmähoidossa iholle suihkutetaan jääkylmää ilmaa 2–10 minuutin ajan tai ihoa hierotaan kylmällä hoitopäällä. Jäätävä anti age ­-kasvohoito laskee kudosten lämpötilaa ja lupaa lisätä kollageenia. Hoito kiinteyttää ja silottaa ihoa. Lisäksi se supistaa huokosia, vie punoitusta ja tuo hehkua. Hoito maksaa alkaen 150 e.

Pro-vinkki

"Kasvoihin saa täyteläisyyttä ilman vierasaineita rasvansiirrolla. Hyvin hoikillakin on tarpeeksi rasvaa siihen."

-Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tatu Tarkka

Operaatio kotihoito

Kylmää kyytiä kasvoille, luonnon oma botuliini ja tehokasta apua leikkausarpiin.

Lihas, relaa vähän!

Tehovoide lupaa rentouttaa ilmelihaksia botuliinin tavoin ja siten silottaa juonteita. Choice Finlandin Snake Botox 38 e.

Hyr, mikä maski

Viilentävä kasvonaamio virkistää, supistaa huokosia ja kiinteyttää ihoa. Lancômen Rose Sorbet Cryo-Mask 39 e.

Jäätävän hyvä hieroja

Pakastimessa viilennettävällä teräspallolla voi tehdä kylmäkasvohieronnan kotona. 242 e, Teresa Tarmey.

Kylmä kosketus

Viileä kasvohierontapuikko laskee turvotusta ja napakoittaa ihoa. Estée Lauderin Cryo Tool 45,80 e.

Valoa kasvoille

LED-valonaamio voi täyteläistää ihoa ja hillitä tulehdusta. Dennis Grossin SpectraLite FaceWare Pro 490 e.

Jälkihoito

Kemiallisen kuorinnan jälkeen ihoa rauhoittaa täyteläinen voide. pH Formulan P.O.S.T. Recovery Cream 47 e.

Arpien yllättävä ystävä

Silmänympärysvoiteen sivu­vaikutus on tehokas silotus arpiin. Louis Widmerin Eye Cream 45,60 e

Pehmeä uudistaja

Sukralfaatti uudistaa ja rauhoittaa ihoa sekä häivyttää arpia. BM:n Regenerating Intense Gel 28 -seerumi 45 e.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys-lehdessä 12/2019.

Kommentoi +