Uutuudet kiehtovat, onpa kyse kauneuden- tai terveydenhoidosta, treenistä tai tekniikasta. Onhan meihin sisäänrakennettu ajatus, että uusi tuote on aina jotenkin parempi – ja saattaa vihdoin ratkaista jonkin ongelmamme.

Kauneudenhoitoala elää uutuuksista. Ulkonäön muokkaamiseen tähtäävä hoitoala on valtava bisnes ja kasvaa koko ajan. Jopa Suomessa. Asiakkaat osaavat jo kysyä, mikä on uusinta uutta – ja jopa vaatia juuri sitä.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita uusista, veitsettömistä hoidoista, koska ne ovat helppoja ja usein edullisempi­akin eikä toipumisaikaa tarvita, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tatu Tarkka vahvistaa.

Yleisesti ajatellen uutuuksien kokeilu on varsin harmitonta, korkeintaan siinä voi vähän pettyä. Mutta kun on kyse kasvojen tai vartalon muokkaamisesta, uutuudenviehätyksen sokaisema voi haaskata rahansa – ja pahimmillaan tärvellä ulkonäkönsä tai terveytensä.

Lue myös: Esteettinen kirurgia toteuttaa monen haaveen

Perinteisellä kauneuskirurgialla on Suomessa radikaali ja pelottava imago, osin syystäkin. Nukutuksen vaativa, veitsellä tehtävä leikkaus on aina riski.

Toipumisaika on pitkä ja kivuliaskin, ja operaatiot maksavat paljon. Lopputulos ei välttämättä ole toivotun kaltainen. Kauneuskirurgiaan turvautuva voi myös kohdata sosiaalista paheksuntaa.

Moni ajattelee myös sitkeästi, että kun ihoon kajotaan kirurginveitsellä, toimenpiteen lopputulos on väistämättä luonnoton ja muutos todella huomattava.

Se ei kuitenkaan ole enää koko totuus, koska leikkausmenetelmät ovat kehittyneet.

Täyteainehoitoja eli hyaluronihappopistoksia markkinoidaan luonnollisina. Samaista happoa on ihossa luonnostaan, ja ihoon pistettynä se poistuu kehosta aineenvaihdunnan kautta.

Hyaluronihappopistoksilla voi muun muassa silottaa ryppyjä, täyteläistää huulia ja kohottaa piirteitä. Maltillisesti käytettynä täyteaineilla voi saada hyviä ja sopivan huomaamattomia tuloksia. Hinnat ovat leikkauksia huomattavasti edullisempia, hoidossa on nopea käydä, nukutusta ei tarvita ja toipumisaika on lähes olematon.

Jos esimerkiksi kohottaa kasvonpiirteitään täyte­ainepistoksilla säännöllisesti ja isoilla annoksilla, on vaara, että kasvoista tulee pumpatun näköiset.

Silloin silmät näyttävät uppoavan syvälle. Ilmettä hallitsevat ilmatyynymäiset posket ja pinkeä iho. Koska omaan peilikuvaan tottuu nopeasti, vaikutelmaa ei ehkä edes huomaa itse. Siinä ei tietenkään ole mitään väärää, jos tällaista ilmettä pitää kauniina. Luonnollinen se ei kuitenkaan enää ole.

– Kun ihoon pistetään paljon täyteaineita, kasvoista tulee maskimaiset. Täyteaineet ovat hyviä, mutta niitä pitäisi osata käyttää riittävän vähän, Tatu Tarkka sanoo.

Ehkä juuri siksi muutosta on jo ilmassa.

– Injektiohoidot kasvavat yhä voimakkaasti. Isot huulet ja kasvolihasten lamaaminen täysin botuliinilla ovat kuitenkin väistymässä. Luonnollinen tulos on useimmille tärkein, plastiikka­kirurgi Riikka Veltheim kertoo.

Kun tavoite on kohottaa selvästi veltostuneita kasvonpiirteitä, luonnollisemman tuloksen saattaa yllättäen saada pistosten sijaan kasvojenkohotusleikkauksella. Leikkaushoidon tulos on myös pitkäkestoisempi. Hyaluronihappo pysyy ihossa muutamia kuukausia, leikkaustulos useita vuosia. Hinnat on hyvä suhteuttaa siihen. Leikkaukset maksavat tuhansia, pistokset satasia.

Lue myös: Rypyt sileämmäksi täyteainehoidolla

Uusissa menetelmissä ja ainesosissa voi piillä myös turvallisuusriski. Tai ainakin niiden vaikutusta terveyteen pitkällä aikavälillä on vaikea ennakoida varmasti.

Koska uutuushoidoille on kysyntää ja niillä tehdään paljon rahaa, ne otetaan käyttöön mahdollisimman pian hyväksynnän jälkeen. Markkinoille tuomiseen vaaditut kliiniset testit eivät välttämättä ehdi paljastaa ongelmia.

Uusia hoitomuotoja ei siis ole tutkittu yhtä perinpohjaisesti kuin pidempään käytössä olleita. ­Hoitoja myydään turvallisina – ja se onkin totta sillä hetkellä sen­hetkisen tiedon valossa.

Myöhemmin voi ilmetä jotain muuta. Tatu Tarkka ottaa esimerkiksi ultraäänihoidon, jolla poistetaan rasvaa vartalosta. Ultraääni hajottaa rasvasolun, jolloin se poistuu elimistöstä aineenvaihdunnan mukana eikä enää palaa samaan kohtaan. Niin sanotusta kavitaatiohoidosta kaavailtiin jopa haastajaa rasvaimulle 2010-luvun alussa. Sittemmin innostus on laantunut.

– Säteilyturvakeskus varoittaa, että ultraääni voi ulottua kehossa kymmenien senttien syvyyteen. On vaikea sanoa, miten se vaikuttaa terveyteen ajan kuluessa.

Ultraääni voi siis kohdistua rasvan ohella myös luustoon ja sisäelimiin. Liian tehokas ultra­ääni voi vaurioittaa luuta. Ultraäänen yhteydestä sairauksiin, kuten syöpään, ei silti ole tieteellistä näyttöä. Kavitaatiota ei pidä sekoittaa lääketieteellisiin ultraäänitutkimuksiin, joita käytetään syöpä- ja sikiöseulonnassa. Ne ovat turvallisia.

Kaksoisleuan poistoon keksittiin taannoin rasvaa pilkkova pistos. Sekään ei välttämättä ole aivan vaaraton.

– Deoksi­koolihapon haitoista on varoitettu lääkäreitä. Siihen voi liittyä kudoskuolion riski, jos ainetta menee väärään paikkaan, Tarkka sanoo.

Ongelmia voi toisaalta ilmetä vasta vuosikymmenienkin jälkeen. Tuorein esimerkki siitä ovat arvostetun valmistajan karheapintaiset rintaimplantit. Ne ehtivät olla käytössä yli 25 vuotta, ennen kuin kävi ilmi, että ne voivat altistaa harvinaiselle imusolmukesyövälle, anaplastiselle suurisolulymfoomalle (BIA-ALCL). Suomen plastiikkakirurgit ry kehotti alkuvuodesta 2019 suomalaislääkäreitä välttämään kyseisten implanttien käyttöä.

Lue myös: Karheapintaisilla silikoni-implanteilla yhteys syöpään? Toimi näin, jos sinulla on riski-implantit

Esteettisissä hoidoissa voi törmätä paitsi turvallisuus- myös tehokkuusongelmiin. Joskus lopputulos voi myös olla huonompi kuin alkuperäinen.

– Esimerkiksi ultraäänellä tehtävään kasvojenkohotukseen voi liittyä riski, että se poistaa kasvoista rasvaa, jolloin lopputulos on päinvastainen kuin toivotaan. Vastaanotollani on käynyt ultraäänihoidossa olleita potilaita, joiden iho on löystynyt, kun sen olisi pitänyt kiinteytyä, Tarkka sanoo.

Uutuushoitoja ei tarvitse sinänsä karttaa eikä pelätä, mutta riskejä ja vaihtoehtoja on hyvä punnita monelta kantilta. Ainakin on hyvä tiedostaa, ettei uusin hoito ole automaattisesti paras eikä tutkituin.

Parikymmentä vuotta alalla ollut Tarkka korostaa, ettei hän vastusta uusia menetelmiä.

– On hyvä, että alalla tehdään kehitystyötä ja sinne tuodaan uutta. Valitettavasti emme silti aina tunne uusimpien menetelmien haitta- ja pitkäaikaisvaikutuksia. Uutuuksissa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta niitä pitäisi tutkia yhä enemmän ja tarkemmin, Tarkka sanoo.

Joskus vanha menetelmä on parempi siksi, että vahingoista on viisastuttu. Mitä pidempään hoitomuoto on käytössä, sitä enemmän aikaa siihen on löytää parhaat käytännöt. Myös kauneuskirurgian leikkausmenetelmiä on kehitetty ja hienosäädetty vuosien saatossa.

Tämän hetken suosikkihoidon rasvansiirronkin alkutaival oli kivinen. Menetelmää kokeiltiin jo kauan sitten, mutta välillä siitä lähes luovuttiin. Rasva ei tahtonut pysyä siellä, minne laitettiin, vaan iso osa poistui aineenvaihdunnan mukana. Siirto piti tehdä useita kertoja, jotta saatiin haluttu tulos.

Rasvansiirrolla täyteläistetään etenkin kasvoja ja rintoja. Tarkan mukaan vuosien varrella on löydetty oikeat tavat siirtää rasvaa niin, että se pysyy kudoksissa paremmin.

Koko kasvojen botuliini­hoito, jolla hillitään kasvo­lihasten toimintaa. Ihoon pistetään laimennettua botuliinia, joka on lihaksia lamaavaa hermomyrkky. Toisin kuin perinteisessä Botox-hoidossa pistokset kohdistetaan ihoon ja pinnalli­siin lihaksiin, ei syvälle lihaksiin. Iho tasoittuu, kirkastuu ja rasittuu jatkossa ilmeistä vähemmän. Hinta alkaen 249 e.

Huulia täyteläistävä, neulaton täyteainehoito, joka tehdään kynän näköisellä välineellä. Hyaluronihappoa ”ammutaan” huulten ihon pintakerrokseen ilmanpaineen avulla. Kun täyte­aine pakotetaan kynän pienestä reiästä ulos kovalla paineella, se läpäisee ihon ja siirtyy ihon alle. Hoito on lähes kivuton. Huulten alueen hoito maksaa alkaen 290 e.

Täyteainepistoshoito, jossa ihoon pistetään hyaluroni­happogeeliä. Voluxin koostumus sopii erityisesti veltostuneen leukalinjan hoitoon ja kasvonpiirteiden selkiyttämiseen. Pistokset antavat iholle kimmoisuutta. Tulos kestää 1–2 vuotta. Hinta riippuu täyteaineen määrästä. Koko leukalinjan hoito maksaa noin 1750 e.

Kasvojen kylmähoidossa iholle suihkutetaan jääkylmää ilmaa 2–10 minuutin ajan tai ihoa hierotaan kylmällä hoitopäällä. Jäätävä anti age ­-kasvohoito laskee kudosten lämpötilaa ja lupaa lisätä kollageenia. Hoito kiinteyttää ja silottaa ihoa. Lisäksi se supistaa huokosia, vie punoitusta ja tuo hehkua. Hoito maksaa alkaen 150 e.

Lue myös: Eroon ylähuulen rypyistä

Kylmää kyytiä kasvoille, luonnon oma botuliini ja tehokasta apua leikkausarpiin.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys-lehdessä 12/2019.