Päivi Rauramo, työhyvinvoinnin lähettiläs, Työturvallisuuskeskus

”Työpaikalla luodaan edellytykset sille, että asiakaspalvelija suoriutuu työssään: koulutetaan, perehdytetään, luodaan pelisäännöt ja tuetaan. Kun on työnantajan tuki, voi lopettaa epäasiallisen asiakkaan palvelemisen.

Yhdessä työporukan kanssa tulisi käydä vaikeita tilanteita läpi, oppia ja määritellä hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän käyttäytymisen rajaa. On tärkeää puhua konkreettisista tilanteista, ei yleisesti vuorovaikutustaidoista.

Hankalien ihmisten kanssa pärjäämisessä auttaa myös oma asenne ja halu kehittyä paremmaksi asiakaspalvelijaksi. Kannattaa myös pysyttäytyä työroolissa. Se suojaa. On tärkeää hahmottaa, miksi oma työpaikka on olemassa, mitä siellä on tarkoitus saada aikaan sekä mikä on oma rooli ja mitkä omat tehtävät – ja toimia niiden mukaan.

Osaamistaan kannattaa kehittää. Kun ammattitaito lisääntyy, kokee työssä onnistumisia. Silloin on helpompi irtautua ikävistä asioista.

Asiakaspalvelija, joka pystyy pitämään työroolin erillään siviiliminästä, ei kanna painolastia vapaa-ajalle.”

”Työelämässä pärjääminen edellyttää jatkuvaa uuden oppimista. Pelkkä osaamisen aukkojen täyttäminen ei riitä vaan on hyvä miettiä, mitä osaamista tarvitsee tulevaisuudessa.

Pohdi asiaa vaikka esihenkilön kanssa kehityskeskusteluissa. Työpaikalla kannattaa itse olla aktiivinen ja ehdottaa, mitä koulutusta tarvitsee, eikä vain odottaa muiden määräyksiä ja toiveita.

Työelämätaitoja voi kehittää monella tavalla, eikä sen aina tarvitse olla perinteistä opiskelua. Kannattaa seurata oman alan ja ammatin kehitystä. Myös työn ulkopuolella tapahtuva oppiminen ja tekeminen hyödyttää. Taitoja kehittyy vaikka taloyhtiön puheenjohtajana tai hyväntekeväisyysjärjestössä.

Työelämä menee suuntaan, jossa yksinkertaisia rutiinitehtäviä on vähemmän ja laajempien kokonaisuuksien hallintaa odotetaan enemmän.

Osaaminen vahvistaa työllistymistä ja kilpailukykyä työmarkkinoilla, mutta osaltaan se myös ehkäisee kuormittumista. Stressiä vähentää, kun tietää, että osaa, ei tarvitse pelätä virheitä ja pystyy suoriutumaan työstään sujuvasti työajassa.”

Työnhaussa ratkaisee osaamisen, potentiaalin ja persoonan kokonaisuus. Sillä voi vakuuttaa toisen, vaikka ei olisi ollut päivääkään somekanavissa.

”Ihannetilanne on, että kaikki osallistujat ovat joko läsnä tai etänä. Silloin tasapuolinen vuorovaikutus onnistuu parhaiten.

On kokouksen vetäjän tehtävä huolehtia, että kaikki tulevat hybridikokouksissa kuulluksi. Mutta itsekin kannattaa olla aloitteellinen ja ehdottaa vetäjälle eri asioita:

Voisiko tehdä kyselyn siitä, miten kokoukset työpaikalla sujuvat ja mitä kehittämistarvetta niissä on? Jos kokouksissa ideoidaan, voisiko sitä tehdä pienemmissä ryhmissä? Voisiko osallistujille tehdä kirjallisen ennakkokyselyn kokouksessa käsiteltävistä aiheista, jotta kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua? Voisiko vetäjä aktivoida vetäytyviä osallistujia ja vähän suitsia äänekkäämpiä?

Hybridikokouksessa vuorovaikutus toimii paremmin, jos etäosallistujat ovat aktiivisia ja keskittyvät. Jos pitää kameran pois päältä ja puuhaa kokouksen aikana samalla muuta, se vetää väkisin syrjään palaverista.”

Juttu on julkaistu Trendissä 03/2022.